Vienti Norja
Uusin Vienti-luku maalle Norja
Kurssi
207,71 Mrd. NOK
Muutos +/-
+16,73 Mrd. NOK
Prosentuaalinen muutos
+8,76 %
Keskiarvo
39,76 Mrd. NOK
Kaikkien aikojen korkein
320,34 Mrd. NOK
1.8.2022
Kaikkien aikojen matalin
449,00 M NOK
1.7.1960
Nykyinen arvo Vienti Norja on 207,71 Mrd. NOK. Vienti Norja nousi arvoon 207,71 Mrd. NOK 1.9.2026, kun se oli 190,98 Mrd. NOK 1.8.2026. Vuosien 1.1.1960 ja 1.9.2026 välisenä aikana keskimääräinen BKT Norja oli 39,76 Mrd. NOK. Korkein arvo saavutettiin 1.8.2022 arvolla 320,34 Mrd. NOK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.1960 arvolla 449,00 M NOK.
Vienti maassa Norja nousi 1.9.2026 päivänä arvosta 190,98 Mrd. NOK 1.8.2026 päivällä arvoon 207,71 Mrd. NOK. Vienti maassa Norja oli keskimäärin 39,76 Mrd. NOK aikavälillä 1.1.1960–1.9.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 320,34 Mrd. NOK 1.8.2022 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 449,00 M NOK 1.7.1960 päivällä.
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta
100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 207,71 Mrd. NOK | |
| 190,98 Mrd. NOK | |
| 179,01 Mrd. NOK | |
| 162,97 Mrd. NOK | |
| 159,39 Mrd. NOK | |
| 176,39 Mrd. NOK | |
| 197,91 Mrd. NOK | |
| 132,85 Mrd. NOK | |
| 153,68 Mrd. NOK | |
| 137,99 Mrd. NOK |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti
Aseiden myynti
Vuosittain
Kauppaehdot
Vuosineljännes
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Öljyn vienti
Kuukaittain
Pääomavirrat
Vuosineljännes
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Tuonti
Kuukaittain
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Vuosineljännes
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Vuonna 2019 Norjan vienti laski 9,4 prosenttia edellisvuodesta 904 miljardiin NOK:iin, heikon globaalin kasvun ja kauppajännitteiden vallitessa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Pääasialliset vientituotteet olivat: mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (56 prosenttia kokonaisviennistä), erityisesti öljy, öljytuotteet (34 prosenttia) ja kaasu, sekä luonnollinen että valmistettu (21 prosenttia); kala, äyriäiset, nilviäiset ja niistä valmistetut tuotteet (12 prosenttia); koneet ja kuljetusvälineet (10 prosenttia), enimmäkseen yleiset teollisuuskoneet ja laitteet (2 prosenttia) sekä sähköiset koneet ja laitteet (2 prosenttia); kemianteollisuuden tuotteet (7 prosenttia); ja ei-rautametallit (6 prosenttia). Yhdistynyt kuningaskunta oli Norjan suurin vientikohde (20 prosenttia kokonaisviennistä), jota seurasivat Saksa (14 prosenttia), Alankomaat (11 prosenttia), Ruotsi (8 prosenttia), Ranska (6 prosenttia), Tanska (5 prosenttia), Yhdysvallat, Kiina ja Belgia (4 prosenttia kukin).
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Vienti?
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.
Vienti Norja — FAQ
Mikä on nykyinen Vienti maassa Norja?
Nykyinen Vienti maassa Norja on 207,71 Mrd. NOK (1.9.2026).
Miten Vienti maassa Norja on muuttunut äskettäin?
Vienti maassa Norja nousi arvosta 190,98 Mrd. NOK (1.8.2026) arvoon 207,71 Mrd. NOK (1.9.2026).
Mikä on Vienti:n ennätyskorkea maassa Norja?
Ennätyskorkea Vienti maassa Norja oli 320,34 Mrd. NOK (1.8.2022).
Mikä on Vienti:n ennätysmatala maassa Norja?
Ennätysmatala Vienti maassa Norja oli 449,00 M NOK (1.7.1960).
Mikä on Vienti:n historiallinen keskiarvo maassa Norja?
Historiallinen keskiarvo Vienti maassa Norja on 39,76 Mrd. NOK välillä 1.1.1960–1.9.2026.
Mistä Vienti-tiedot maalle Norja ovat peräisin?
Vienti-tiedot maalle Norja ovat peräisin lähteestä Statistics Norway ja julkaistaan Eulerpoolissa.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Osavuosikatsausten päivämäärät ja kellonajat yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Markkinatunnelman indikaattori
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
ETFs
Yli 9 000 ETF:ää tarjoajan, omaisuusluokan ja indeksin mukaan.
Krypto
Tärkeimpien kolikoiden livehinnat ja markkina-arvot.
Hyödykkeet
Gold, oil, gas, metals, agriculture and electricity prices.
Valuutta
Tärkeimpien valuuttaparien livekurssit.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset