Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Namibia Korkotaso
Osakekurssi
Nykyinen Korkotaso Namibia-maassa on 7,75 %. Korkotaso Namibia-maassa laski 7,75 % tasolle 1.6.2024, oltuaan 7,75 % tasolla 1.5.2024. Välillä 31.1.2007 ja 19.6.2024, Namibia-maan keskimääräinen BKT oli 6,64 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 31.5.2007 ollen 10,50 %, kun taas alin arvo kirjattiin 19.8.2020 ollen 3,75 %.
Korkotaso ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Korkotaso | |
---|---|
1.2.2007 | 9,00 % |
1.3.2007 | 9,00 % |
1.4.2007 | 9,00 % |
1.5.2007 | 10,50 % |
1.6.2007 | 10,50 % |
1.7.2007 | 10,50 % |
1.8.2007 | 10,00 % |
1.9.2007 | 10,00 % |
1.10.2007 | 10,00 % |
1.11.2007 | 10,00 % |
1.12.2007 | 10,50 % |
1.1.2008 | 10,50 % |
1.2.2008 | 10,50 % |
1.3.2008 | 10,50 % |
1.4.2008 | 10,50 % |
1.5.2008 | 10,50 % |
1.6.2008 | 10,50 % |
1.7.2008 | 10,50 % |
1.8.2008 | 10,50 % |
1.9.2008 | 10,50 % |
1.10.2008 | 10,50 % |
1.11.2008 | 10,50 % |
1.12.2008 | 10,50 % |
1.1.2009 | 10,00 % |
1.2.2009 | 9,00 % |
1.3.2009 | 9,00 % |
1.4.2009 | 8,00 % |
1.5.2009 | 7,50 % |
1.6.2009 | 7,00 % |
1.7.2009 | 7,00 % |
1.8.2009 | 7,00 % |
1.9.2009 | 7,00 % |
1.10.2009 | 7,00 % |
1.11.2009 | 7,00 % |
1.12.2009 | 7,00 % |
1.1.2010 | 7,00 % |
1.2.2010 | 7,00 % |
1.3.2010 | 7,00 % |
1.4.2010 | 7,00 % |
1.5.2010 | 7,00 % |
1.6.2010 | 7,00 % |
1.7.2010 | 7,00 % |
1.8.2010 | 7,00 % |
1.9.2010 | 7,00 % |
1.10.2010 | 6,75 % |
1.11.2010 | 6,75 % |
1.12.2010 | 6,00 % |
1.1.2011 | 6,00 % |
1.2.2011 | 6,00 % |
1.3.2011 | 6,00 % |
1.4.2011 | 6,00 % |
1.5.2011 | 6,00 % |
1.6.2011 | 6,00 % |
1.7.2011 | 6,00 % |
1.8.2011 | 6,00 % |
1.9.2011 | 6,00 % |
1.10.2011 | 6,00 % |
1.11.2011 | 6,00 % |
1.12.2011 | 6,00 % |
1.1.2012 | 6,00 % |
1.2.2012 | 6,00 % |
1.3.2012 | 6,00 % |
1.4.2012 | 6,00 % |
1.5.2012 | 6,00 % |
1.6.2012 | 6,00 % |
1.8.2012 | 5,50 % |
1.9.2012 | 5,50 % |
1.10.2012 | 5,50 % |
1.11.2012 | 5,50 % |
1.12.2012 | 5,50 % |
1.1.2013 | 5,50 % |
1.2.2013 | 5,50 % |
1.3.2013 | 5,50 % |
1.4.2013 | 5,50 % |
1.5.2013 | 5,50 % |
1.6.2013 | 5,50 % |
1.7.2013 | 5,50 % |
1.8.2013 | 5,50 % |
1.9.2013 | 5,50 % |
1.10.2013 | 5,50 % |
1.11.2013 | 5,50 % |
1.12.2013 | 5,50 % |
1.1.2014 | 5,50 % |
1.2.2014 | 5,50 % |
1.3.2014 | 5,50 % |
1.4.2014 | 5,50 % |
1.5.2014 | 5,50 % |
1.6.2014 | 5,75 % |
1.7.2014 | 5,75 % |
1.8.2014 | 6,00 % |
1.9.2014 | 6,00 % |
1.10.2014 | 6,00 % |
1.11.2014 | 6,00 % |
1.12.2014 | 6,00 % |
1.1.2015 | 6,00 % |
1.2.2015 | 6,25 % |
1.3.2015 | 6,25 % |
1.4.2015 | 6,25 % |
1.5.2015 | 6,25 % |
1.6.2015 | 6,50 % |
1.7.2015 | 6,50 % |
1.8.2015 | 6,50 % |
1.9.2015 | 6,50 % |
1.10.2015 | 6,50 % |
1.11.2015 | 6,50 % |
1.12.2015 | 6,50 % |
1.1.2016 | 6,50 % |
1.2.2016 | 6,75 % |
1.3.2016 | 6,75 % |
1.4.2016 | 7,00 % |
1.5.2016 | 7,00 % |
1.6.2016 | 7,00 % |
1.7.2016 | 7,00 % |
1.8.2016 | 7,00 % |
1.9.2016 | 7,00 % |
1.10.2016 | 7,00 % |
1.11.2016 | 7,00 % |
1.12.2016 | 7,00 % |
1.1.2017 | 7,00 % |
1.2.2017 | 7,00 % |
1.3.2017 | 7,00 % |
1.4.2017 | 7,00 % |
1.5.2017 | 7,00 % |
1.6.2017 | 7,00 % |
1.7.2017 | 7,00 % |
1.8.2017 | 6,75 % |
1.9.2017 | 6,75 % |
1.10.2017 | 6,75 % |
1.11.2017 | 6,75 % |
1.12.2017 | 6,75 % |
1.1.2018 | 6,75 % |
1.2.2018 | 6,75 % |
1.3.2018 | 6,75 % |
1.4.2018 | 6,75 % |
1.5.2018 | 6,75 % |
1.6.2018 | 6,75 % |
1.7.2018 | 6,75 % |
1.8.2018 | 6,75 % |
1.9.2018 | 6,75 % |
1.10.2018 | 6,75 % |
1.11.2018 | 6,75 % |
1.12.2018 | 6,75 % |
1.1.2019 | 6,75 % |
1.2.2019 | 6,75 % |
1.3.2019 | 6,75 % |
1.4.2019 | 6,75 % |
1.5.2019 | 6,75 % |
1.6.2019 | 6,75 % |
1.7.2019 | 6,75 % |
1.8.2019 | 6,50 % |
1.9.2019 | 6,50 % |
1.10.2019 | 6,50 % |
1.11.2019 | 6,50 % |
1.12.2019 | 6,50 % |
1.1.2020 | 6,50 % |
1.2.2020 | 6,25 % |
1.3.2020 | 5,25 % |
1.4.2020 | 4,25 % |
1.5.2020 | 4,25 % |
1.6.2020 | 4,00 % |
1.7.2020 | 4,00 % |
1.8.2020 | 3,75 % |
1.9.2020 | 3,75 % |
1.10.2020 | 3,75 % |
1.11.2020 | 3,75 % |
1.12.2020 | 3,75 % |
1.1.2021 | 3,75 % |
1.2.2021 | 3,75 % |
1.3.2021 | 3,75 % |
1.4.2021 | 3,75 % |
1.5.2021 | 3,75 % |
1.6.2021 | 3,75 % |
1.7.2021 | 3,75 % |
1.8.2021 | 3,75 % |
1.9.2021 | 3,75 % |
1.10.2021 | 3,75 % |
1.11.2021 | 3,75 % |
1.12.2021 | 3,75 % |
1.1.2022 | 4,00 % |
1.2.2022 | 4,00 % |
1.3.2022 | 4,00 % |
1.4.2022 | 4,25 % |
1.5.2022 | 4,25 % |
1.6.2022 | 4,75 % |
1.7.2022 | 4,75 % |
1.8.2022 | 5,50 % |
1.9.2022 | 5,50 % |
1.10.2022 | 6,25 % |
1.11.2022 | 6,75 % |
1.12.2022 | 6,75 % |
1.1.2023 | 6,75 % |
1.2.2023 | 7,00 % |
1.3.2023 | 7,00 % |
1.4.2023 | 7,25 % |
1.5.2023 | 7,25 % |
1.6.2023 | 7,75 % |
1.7.2023 | 7,75 % |
1.8.2023 | 7,75 % |
1.9.2023 | 7,75 % |
1.10.2023 | 7,75 % |
1.11.2023 | 7,75 % |
1.12.2023 | 7,75 % |
1.1.2024 | 7,75 % |
1.2.2024 | 7,75 % |
1.3.2024 | 7,75 % |
1.4.2024 | 7,75 % |
1.5.2024 | 7,75 % |
1.6.2024 | 7,75 % |
Korkotaso Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.6.2024 | 7,75 % |
1.5.2024 | 7,75 % |
1.4.2024 | 7,75 % |
1.3.2024 | 7,75 % |
1.2.2024 | 7,75 % |
1.1.2024 | 7,75 % |
1.12.2023 | 7,75 % |
1.11.2023 | 7,75 % |
1.10.2023 | 7,75 % |
1.9.2023 | 7,75 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Korkotaso
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇦 Keskuspankin tase | 57,179 miljardia NAD | 57,938 miljardia NAD | Kuukausittain |
🇳🇦 Luottokorko | 11,5 % | 11,5 % | Kuukausittain |
🇳🇦 Rahamäärä M1 | 85,633 miljardia NAD | 84,64 miljardia NAD | Kuukausittain |
🇳🇦 Rahamäärä M2 | 148,869 miljardia NAD | 146,853 miljardia NAD | Kuukausittain |
🇳🇦 Rahan määrä M0 | 7,992 miljardia NAD | 8,236 miljardia NAD | Kuukausittain |
🇳🇦 Talletuskorko | 5,39 % | 3,72 % | Vuosittain |
🇳🇦 Valuuttavarannot | 55,589 miljardia NAD | 56,287 miljardia NAD | Kuukausittain |
Namibiassa korkopäätökset tekee Namibian pankin johtokunta. Virallinen korko on jälleenrahoituskorko.
Makroseiten muille maille Afrikka
- 🇩🇿Algeria
- 🇦🇴Angola
- 🇧🇯Benin
- 🇧🇼Botswana
- 🇧🇫Burkina Faso
- 🇧🇮Burundi
- 🇨🇲Kamerun
- 🇨🇻Kap Verde
- 🇨🇫Keski-Afrikan tasavalta
- 🇹🇩Tšad
- 🇰🇲Komorit
- 🇨🇬Kongo
- 🇿🇦Etelä-Afrikka
- 🇩🇯Djibouti
- 🇪🇬Egypti
- 🇬🇶Päiväntasaajan Guinea
- 🇪🇷Eritrea
- 🇪🇹Etiopian
- 🇬🇦Gabon
- 🇬🇲Gambia
- 🇬🇭Ghana
- 🇬🇳Guinea
- 🇬🇼Guinea-Bissau
- 🇨🇮Norsunluurannikko
- 🇰🇪Kenia
- 🇱🇸Lesotho
- 🇱🇷Liberia
- 🇱🇾Libya
- 🇲🇬Madagaskar
- 🇲🇼Malawi
- 🇲🇱Mali
- 🇲🇷Mauritania
- 🇲🇺Mauritius
- 🇲🇦Marokko
- 🇲🇿Mosambik
- 🇳🇪Niger
- 🇳🇬Nigeria
- 🇷🇼Ruanda
- 🇸🇹São Tomé ja Príncipe
- 🇸🇳Senegal
- 🇸🇨Seyschellit
- 🇸🇱Sierra Leone
- 🇸🇴Somalia
- Etelä-Sudan
- 🇸🇩Sudan
- 🇸🇿Swazimaa
- 🇹🇿Tansania
- 🇹🇬Togo
- 🇹🇳Tunisia
- 🇺🇬Uganda
- 🇿🇲Sambia
- 🇿🇼Simbabwen
Mikä on Korkotaso
Korkokanta: Ymmärrys makrotalouden avaintekijästä Eulerpool on ammattilaisten käyttämä verkkosivusto, joka tarjoaa ajankohtaista ja tarkkaa tietoa makrotaloudesta. Yksi merkittävimmistä ja usein keskustelluimmista makrotalouden indikaattoreista on korkokanta. Korkokanta vaikuttaa laajasti talouden eri sektoreihin ja on keskeinen työkalu talouspolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä kattava kuvaus korkokannoista pyrkii valottamaan sen monipuolisia vaikutuksia ja merkitystä makrotaloudessa. Korkokanta viittaa hintaan, jonka lainanottaja maksaa lainaa vastaan saadusta pääomasta. Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki tai Yhdysvaltain keskuspankki (Fed), määrittävät ohjauskorot, jotka toimivat viitearvoina muiden korkojen asettamiselle markkinoilla. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat laajalti eri talouden sektoreihin, mukaan lukien asuntomarkkinat, kulutuskysyntä ja valuuttakurssit. Korkokannan keskeinen rooli talouspolitiikassa johtuu sen monipuolisista vaikutusmekanismeista. Kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, rahoituksen saatavuus tiukentuu ja lainanottokustannukset nousevat. Tämä voi vähentää kuluttajien ja yritysten halukkuutta tehdä investointeja, mikä puolestaan hillitsee talouskasvua ja inflaatiopaineita. Toisaalta ohjauskoron laskeminen tekee lainoista edullisempia ja voi siten stimuloida taloutta kasvun kiihdyttämiseksi. Inflaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka ohjaavat korkopolitiikkaa. Korkea inflaatio heikentää ostovoimaa, mikä voi johtaa taloudellisiin epävakauksiin. Keskuspankit asettavat hintavakauden yhdeksi päätavoitteistaan ja käyttävät korkopolitiikkaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Yleisesti korkea inflaatio vaatii korkeampia korkoja sen hillitsemiseksi, kun taas deflaatio, eli hintatason lasku, voi edellyttää matalampia korkoja taloudellisen aktiviteetin elvyttämiseksi. Korkopolitiikalla on myös merkittävä vaikutus valuuttakursseihin. Korkean koron maa houkuttelee ulkomaisia sijoittajia, mikä voi vahvistaa kyseisen maan valuuttaa. Vahva valuutta tekee tuonnista edullisempaa mutta voi haitata vientiä, koska kotimaisten tuotteiden hinnat nousevat suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin. Tällaiset valuuttakurssivaikutukset voivat puolestaan heijastua kauppataseeseen ja laajemmin talouden maksimimaista tasapainoa. Korkoja määrittävät useat tekijät, kuten talouden kasvuodotukset, inflaatiopaineet ja maailmanlaajuiset taloudelliset olosuhteet. Esimerkiksi talouskasvunäkymien heikentyessä keskuspankit voivat alentaa korkoja taloudellisen aktiviteetin tukemiseksi. Toisaalta, jos inflaatioriskit kasvavat nopeasti, korkojen nosto voi olla tarpeen hintavakauden säilyttämiseksi. Globaaleilla taloudellisilla tapahtumilla, kuten öljyn hinnan muutoksilla tai kauppasotilla, voi myös olla merkittävä vaikutus korkomarkkinoihin. Keskuspankkien päätöksenteko korkokannan suhteen ei ole aina suoraviivaista. On otettava huomioon useita ennakoimattomia tekijöitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia talouteen. Korkopäätökset perustuvat usein laajaan taloustieteelliseen analyysiin ja kattaviin data-aineistoihin. Eulerpoolin kaltaiset palvelut ovat arvokkaita talousennusteiden laatimisessa ja päätöksenteon tukemisessa, sillä ne tarjoavat yksityiskohtaista ja reaaliaikaista dataa makrotaloudellisista olosuhteista. Korkokannan vaikutukset näkyvät myös yksityishenkilöiden arjessa. Esimerkiksi asuntolainojen korot vaihtelevat yleensä markkinakorkojen mukaan. Korkojen nousu voi tehdä asuntolainojen hoitamisesta kalliimpaa, mikä voi vähentää kuluttajien käytettävissä olevaa tuloa ja heikentää asuntomarkkinoiden dynamiikkaa. Toisaalta matalat korot voivat kannustaa asunnon hankintaan ja kiihdyttää asuntomarkkinakysyntää. Yrityksille korkotaso on merkittävä tekijä investointipäätösten kannalta. Korkeammat lainakustannukset voivat vähentää yritysten halukkuutta tehdä uusia investointeja, mikä voi hidastaa tuotantokapasiteetin kasvua ja innovaatioiden kehittämistä. Matalat korot taas voivat toimia kannustimena investoinneille, mikä puolestaan voi edistää talouskasvua pitkällä aikavälillä. Lopuksi on syytä huomioida, että korkokantojen jatkuvaa seurantaa vaaditaan, jotta voidaan ymmärtää niiden vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Korkopolitiikat ja niiden muutokset tuovat mukanaan monia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Eulerpoolin tarjoaman reaaliaikaisen ja tarkkaan analysoidun datan avulla, sijoittajat, talousanalyytikot ja päätöksentekijät voivat saada merkittävää etua arvioidessaan talouden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että korkokanta on keskeinen ja monipuolisesti vaikuttava makrotalouden indikaattori, jolla on laaja-alaisia heijastusvaikutuksia niin kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Eulerpoolin tarjoama kattava talousdata mahdollistaa tietoon perustuvat päätökset ja syvällisemmän ymmärryksen korkokantojen roolista taloudessa.