Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Norja Osa-aikatyö
Osakekurssi
Osa-aikatyön nykyarvo Norja on 657 300 . Osa-aikatyö Norja nousi 657 300 1.12.2023, kun se oli 652 500 1.9.2023. Vuosina 1.6.1998 - 1.3.2024 BKT:n keskiarvo Norja oli 645 873,74 . Korkein arvo saavutettiin 1.6.2013 699 000,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2000 531 900,00 .
Osa-aikatyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Osa-aikatyö | |
---|---|
1.6.1998 | 574 600,00 |
1.6.1999 | 576 400,00 |
1.3.2000 | 578 400,00 |
1.6.2000 | 572 500,00 |
1.9.2000 | 531 900,00 |
1.12.2000 | 565 400,00 |
1.3.2001 | 576 100,00 |
1.6.2001 | 571 200,00 |
1.9.2001 | 536 200,00 |
1.12.2001 | 584 000,00 |
1.3.2002 | 589 400,00 |
1.6.2002 | 578 100,00 |
1.9.2002 | 553 100,00 |
1.12.2002 | 576 100,00 |
1.3.2003 | 634 700,00 |
1.6.2003 | 629 000,00 |
1.9.2003 | 608 000,00 |
1.12.2003 | 625 200,00 |
1.3.2004 | 646 900,00 |
1.6.2004 | 649 200,00 |
1.9.2004 | 611 500,00 |
1.12.2004 | 640 200,00 |
1.3.2005 | 635 200,00 |
1.6.2005 | 627 900,00 |
1.9.2005 | 606 700,00 |
1.12.2005 | 613 000,00 |
1.3.2006 | 642 600,00 |
1.6.2006 | 653 900,00 |
1.9.2006 | 644 600,00 |
1.12.2006 | 646 400,00 |
1.3.2007 | 661 100,00 |
1.6.2007 | 656 500,00 |
1.9.2007 | 629 500,00 |
1.12.2007 | 666 400,00 |
1.3.2008 | 678 700,00 |
1.6.2008 | 684 400,00 |
1.9.2008 | 657 200,00 |
1.12.2008 | 672 400,00 |
1.3.2009 | 681 000,00 |
1.6.2009 | 692 300,00 |
1.9.2009 | 658 600,00 |
1.12.2009 | 672 000,00 |
1.3.2010 | 685 400,00 |
1.6.2010 | 686 500,00 |
1.9.2010 | 651 200,00 |
1.12.2010 | 662 400,00 |
1.3.2011 | 666 900,00 |
1.6.2011 | 681 100,00 |
1.9.2011 | 658 600,00 |
1.12.2011 | 674 900,00 |
1.3.2012 | 688 000,00 |
1.6.2012 | 685 700,00 |
1.9.2012 | 660 100,00 |
1.12.2012 | 687 400,00 |
1.3.2013 | 679 600,00 |
1.6.2013 | 699 000,00 |
1.9.2013 | 664 200,00 |
1.12.2013 | 671 700,00 |
1.3.2014 | 656 900,00 |
1.6.2014 | 663 500,00 |
1.9.2014 | 628 300,00 |
1.12.2014 | 653 800,00 |
1.3.2015 | 657 200,00 |
1.6.2015 | 666 900,00 |
1.9.2015 | 647 900,00 |
1.12.2015 | 672 000,00 |
1.3.2016 | 674 100,00 |
1.6.2016 | 675 200,00 |
1.9.2016 | 643 100,00 |
1.12.2016 | 649 700,00 |
1.3.2017 | 656 400,00 |
1.6.2017 | 647 800,00 |
1.9.2017 | 635 900,00 |
1.12.2017 | 647 200,00 |
1.3.2018 | 663 100,00 |
1.6.2018 | 671 400,00 |
1.9.2018 | 647 500,00 |
1.12.2018 | 673 100,00 |
1.3.2019 | 672 500,00 |
1.6.2019 | 672 600,00 |
1.9.2019 | 678 700,00 |
1.12.2019 | 671 200,00 |
1.3.2020 | 670 900,00 |
1.6.2020 | 652 800,00 |
1.9.2020 | 639 600,00 |
1.12.2020 | 658 700,00 |
1.3.2021 | 648 300,00 |
1.6.2021 | 669 500,00 |
1.9.2021 | 652 500,00 |
1.12.2021 | 663 900,00 |
1.3.2022 | 672 200,00 |
1.6.2022 | 666 000,00 |
1.9.2022 | 648 700,00 |
1.12.2022 | 673 200,00 |
1.3.2023 | 672 300,00 |
1.6.2023 | 681 600,00 |
1.9.2023 | 652 500,00 |
1.12.2023 | 657 300,00 |
Osa-aikatyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 657 300 |
1.9.2023 | 652 500 |
1.6.2023 | 681 600 |
1.3.2023 | 672 300 |
1.12.2022 | 673 200 |
1.9.2022 | 648 700 |
1.6.2022 | 666 000 |
1.3.2022 | 672 200 |
1.12.2021 | 663 900 |
1.9.2021 | 652 500 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Osa-aikatyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇴 Avoimet työpaikat | 98 000 | 110 300 | Kvartaali |
🇳🇴 Eläkeikä naiset | 62 Years | 62 Years | Vuosittain |
🇳🇴 Eläkeikäiset miehet | 62 Years | 62 Years | Vuosittain |
🇳🇴 kokopäivätyö | 2,097 milj. | 2,097 milj. | Kvartaali |
🇳🇴 nuorisotyöttömyysaste | 12,2 % | 12,8 % | Kuukausittain |
🇳🇴 Ostoaste | 72,6 % | 72,9 % | Kuukausittain |
🇳🇴 Palkat | 55 550 NOK/Month | 53 750 NOK/Month | Kvartaali |
🇳🇴 Palkkakasvu | 5,763 % | 6,058 % | Kvartaali |
🇳🇴 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 0,6 % | 0,5 % | Kvartaali |
🇳🇴 Rekisteröity työttömyysaste | 2,1 % | 1,9 % | Kuukausittain |
🇳🇴 Tuottavuus | 133,15 points | 130,12 points | Kvartaali |
🇳🇴 Työkustannukset | 126,629 points | 127,229 points | Kvartaali |
🇳🇴 Työllisyysaste | 69,6 % | 69,8 % | Kuukausittain |
🇳🇴 Työllisyysmuutos | 0,3 % | 0,1 % | Kvartaali |
🇳🇴 Työpaikkatarjousaste | 3,9 % | 3,1 % | Kvartaali |
🇳🇴 Työssäkäyvät | 2,888 milj. | 2,881 milj. | Kuukausittain |
🇳🇴 Työttömät henkilöt | 76 570 | 75 000 | Kuukausittain |
🇳🇴 Työttömyysaste | 4,1 % | 4,1 % | Kuukausittain |
🇳🇴 väestö | 5,49 milj. | 5,43 milj. | Vuosittain |
🇳🇴 Valmistuksen palkat | 124,8 points | 120,8 points | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Osa-aikatyö
Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.