Unlimited Access

Tee elämäsi parhaat sijoitukset

20M+ Securities
Real-time Data
AI Insights
50Y History
8K+ News
Analyse
Profiili
🇲🇻

Malediivit Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Osakekurssi

2,84 miljardia MVR
Muutos +/-
-1,744 miljardia MVR
Muutos %
-46,97 %

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Malediivit on nykyiseltään 2,84 miljardia MVR. Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Malediivit laski 1.1.2024 arvoon 2,84 miljardia MVR, kun se oli 1.1.2023 arvoltaan 4,584 miljardia MVR. Välillä 1.1.1995 ja 1.1.2024 Maatalouden bruttokansantuote (BKT) oli keskimäärin 3,64 miljardia MVR Malediivit. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2006 arvolla 4,94 miljardia MVR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1995 arvolla 2,30 miljardia MVR.

Lähde: Maldives Monetary Authority

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Maatalouden BKT

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Historia

PäivämääräArvo
1.1.20242,84 miljardia MVR
1.1.20234,584 miljardia MVR
1.1.20224,443 miljardia MVR
1.1.20214,184 miljardia MVR
1.1.20204,218 miljardia MVR
1.1.20193,958 miljardia MVR
1.1.20184,306 miljardia MVR
1.1.20174,103 miljardia MVR
1.1.20163,791 miljardia MVR
1.1.20153,735 miljardia MVR
1
2
3

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇲🇻
BKT
6,98 miljardia USD6,59 miljardia USDVuosittain
🇲🇻
BKT henkeä kohti
11 960,98 USD11 415,94 USDVuosittain
🇲🇻
BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla
23 351,05 USD22 286,98 USDVuosittain
🇲🇻
BKT vakiohinnoin
101,837 miljardia MVR96,864 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Julkishallinnon BKT
8,803 miljardia MVR7,331 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Liikennealan BKT
4,881 miljardia MVR4,594 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Palveluiden BKT
80,267 miljardia MVR73,43 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Palveluyritysten BKT
2,136 miljardia MVR1,675 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Rakennusalan BKT
4,337 miljardia MVR4,43 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Valmistavan teollisuuden BKT
1,812 miljardia MVR1,708 miljardia MVRVuosittain
🇲🇻
Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti
3 %6,6 %Kvartaali

Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Makrotalouden ymmärtäminen ja analysointi on keskeisessä roolissa taloudellisten päätösten tekemisessä ja taloudellisen kehityksen ennustamisessa. Eulerpool, ammattilaisten käyttämä verkkosivusto makrotalouden datan näyttämiseen, tarjoaa kattavia resursseja ja tietoja eri talouden sektoreiden suorituskyvystä. Yksi tärkeä osa-alue, johon keskitymme, on maatalouden bruttokansantuote eli 'GDP from Agriculture'. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja ammattimaisen kuvauksen tästä talouden osa-alueesta suomeksi. Maatalouden bruttokansantuote (GDP from Agriculture) viittaa kaikkeen lisäarvoon, joka syntyy maatalouden tuotannosta tietyn ajanjakson aikana. Se sisältää esimerkiksi kasvinviljelyn, karjatalouden, metsätalouden ja kalastuksen. Maatalous on ollut historiallisesti yksi ihmiskunnan perustoimintamuodoista ja se on edelleen monien maiden talouden selkäranka, erityisesti kehittyvissä maissa. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta voi vaihdella suuresti maasta toiseen, riippuen maan taloudellisesta rakenteesta ja kehitysasteesta. Maatalouden bruttokansantuotteen merkitys on moninainen. Ensinnäkin, se on merkittävä tulonlähde miljoonille maanviljelijöille ja maataloustyöntekijöille ympäri maailmaa. Tämä sektori tarjoaa suoraan tai välillisesti myös työllistymismahdollisuuksia monilla eri alueilla, kuten jalostus, kauppa ja logistiikka. Toiseksi, maatalouden tuotto vaikuttaa merkittävästi ruoan ja muiden maataloustuotteiden tarjontaan ja hintatasoon markkinoilla. Tämä puolestaan vaikuttaa inflaatioon, elintarviketurvaan ja yleiseen elintasoon. Kun tarkastellaan maatalouden GDP:tä, on tärkeää ottaa huomioon useita eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kehitykseen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi: 1. Ilmastonmuutos: Kasvavat lämpötilat, muuttuvat sademäärät ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa merkittävästi maatalouden tuottavuuteen. Kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt voivat tuhota satoja ja karjaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti maatalouden GDP:hen. 2. Teknologian kehittyminen: Uusi teknologia, kuten tarkkuusviljely, geneettisesti muunnellut organismit (GMO), ja automaatio, voivat parantaa maatalouden tehokkuutta ja kestävyyttä. Tämä voi johtaa suurempiin satoihin ja korkeampaan tuottavuuteen, mikä heijastuu positiivisesti maatalouden GDP:hen. 3. Kauppapolitiikka: Kansainväliset kauppasopimukset ja tullimaksut voivat vaikuttaa paikallisen maatalouden kilpailukykyyn. Suotuisat kauppasopimukset voivat avata uusia markkinoita ja lisätä vientiä, kun taas rajoitukset voivat haitata kilpailukykyä ja vähentää kysyntää. 4. Politiikka ja sääntely: Hallitusten maatalouspolitiikat, kuten tukiaiset, verotus ja sääntely, voivat vaikuttaa merkittävästi maataloussektorin suorituskykyyn. Tukiaiset voivat tukea maanviljelijöitä ja edistää tuotantoa, kun taas tiukat sääntelyt voivat toisaalta lisätä kustannuksia. 5. Kuluttajakäyttäytyminen: Muuttuvat kuluttajatrendit, kuten kasvispainotteisen ruokavalion suosio tai ekologisesti kestävien tuotteiden kysyntä, voivat vaikuttaa eri maataloustuotteiden kysyntään ja siten maatalouden GDP:hen. Maatalouden GDP:n analysointiin kuuluu myös sen vertailu muihin talouden osa-alueisiin. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on usein pienempi verrattuna teollisuus- ja palvelusektoreihin. Tämä johtuu suurelta osin talouden rakenteen siirtymisestä enemmän teknologiavetoisiin ja palvelupainotteisiin toimialoihin. Kehittyvissä maissa maatalouden osuus GDP:stä on kuitenkin usein huomattavasti suurempi, koska suuri osa väestöstä on vielä riippuvaisia maataloudesta. Maatalouden bruttokansantuotteen seuranta ja analysointi on tärkeää, koska se tarjoaa arvokkaita tietoja taloudellisesta kestävyydestä, työllisyystilanteesta ja elintarviketurvasta. Kestävän maatalouden ja elintarviketurvan takaaminen on yksi suurimmista haasteista, joita maailma kohtaa tulevaisuudessa. Tässä kontekstissa on tärkeää, että maatalouden GDP kasvaa kestävällä tavalla, joka ottaa huomioon ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot ja analyysit auttavat yrityksiä, hallituksia ja tutkimuslaitoksia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Laadukas data ja syvällinen analyysi tarjoavat kattavan kuvan makrotalouden dynamiikasta ja eri sektorien suorituskyvystä, mukaan lukien maatalouden GDP. Näin voimme luoda perustaa kestävälle talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Lopuksi, maatalouden bruttokansantuotteen ymmärtäminen ja sen vaikuttavien tekijöiden analysointi on elintärkeää monien taloudellisten päätösten kannalta. Ilman kattavaa ymmärrystä tästä talouden osa-alueesta on vaikea ennustaa ja hallita tulevia taloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia. Eulerpool sitoutuu tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja auttaa luomaan kestävää taloudellista kehitystä.