🇲🇴

Macao – Kiinan erityishallintoalue Vienti

Kurssi

Kurssi
1,458 Mrd. MOP
Muutos +/-
+285,693 M MOP
Prosentuaalinen muutos
+24,38 %

Nykyinen arvo Vienti Macao – Kiinan erityishallintoalue on 1,458 Mrd. MOP. Vienti Macao – Kiinan erityishallintoalue nousi arvoon 1,458 Mrd. MOP 1.1.2026, kun se oli 1,172 Mrd. MOP 1.12.2025. Vuosien 1.1.1997 ja 1.12.2025 välisenä aikana keskimääräinen BKT Macao – Kiinan erityishallintoalue oli 1,19 Mrd. MOP. Korkein arvo saavutettiin 1.8.2004 arvolla 2,38 Mrd. MOP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.2011 arvolla 357,95 M MOP.

Lähde: Statistics and Census Service, Government of Macao SAR

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Vienti
Date
Vienti
1.1.1997
1,61 Mrd. MOP
2.1.1997
653,50 M MOP
3.1.1997
1,13 Mrd. MOP
4.1.1997
1,28 Mrd. MOP
5.1.1997
1,52 Mrd. MOP
6.1.1997
1,60 Mrd. MOP
7.1.1997
1,84 Mrd. MOP
8.1.1997
1,70 Mrd. MOP
9.1.1997
1,38 Mrd. MOP
10.1.1997
1,46 Mrd. MOP
11.1.1997
1,32 Mrd. MOP
12.1.1997
1,64 Mrd. MOP
1.1.1998
1,36 Mrd. MOP
2.1.1998
668,38 M MOP
3.1.1998
1,11 Mrd. MOP
Access this data via the Eulerpool API

Vienti Historia

Vienti — Historia
PäivämääräArvo
1,458 Mrd. MOP
1,172 Mrd. MOP
1,141 Mrd. MOP
1,299 Mrd. MOP
1,107 Mrd. MOP
1,288 Mrd. MOP
1,289 Mrd. MOP
953,097 M MOP
1,057 Mrd. MOP
1,124 Mrd. MOP
...

Vienti

Kutistuva tuotantokapasiteetti ja kilpailu Manner-Kiinasta ovat johtaneet Macaon viennin jatkuvaan laskuun. Macaon päävientituotteita ovat vaatteet ja tekstiilit, tupakka ja viini, koneet ja kuljetusvälineet, kupari, kellot, timanttikoruja sekä toimistolaitteet ja telekommunikaatiolaitteet. Macaon suurimmat vientikumppanit ovat Hong Kong, Kiina, Yhdysvallat, Japani, Vietnam, Saksa, Singapore ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Makrosivut muille maille Aasia

Mikä on Vienti?

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

Vienti Macao – Kiinan erityishallintoalue — FAQ

What is the current Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue?

The current Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue is 1,458 Mrd.MOP as of 1.1.2026.

How has the Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue changed recently?

The Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue increased from 1,172 Mrd.MOP (1.12.2025) to 1,458 Mrd.MOP (1.1.2026).

What is the all-time high for Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue?

The all-time high for Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue was 2,38 Mrd.MOP, recorded on 1.8.2004.

What is the all-time low for Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue?

The all-time low for Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue was 357,95 MMOP, recorded on 1.2.2011.

What is the historical average of Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue?

The historical average of Vienti in Macao – Kiinan erityishallintoalue is 1,19 Mrd.MOP, calculated over the period from 1.1.1997 to 1.12.2025.

Where does the Vienti data for Macao – Kiinan erityishallintoalue come from?

The Vienti data for Macao – Kiinan erityishallintoalue is sourced from Statistics and Census Service, Government of Macao SAR and published on Eulerpool.