Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Luxemburg Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Luxemburg on 256 900 . Kokopäivätyö Luxemburg laski 256 900 1.12.2023, kun se oli 258 900 1.9.2023. Välillä 1.6.1998 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Luxemburg oli 197 410,00 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2024 264 600,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1998 153 500,00 .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.1998 | 153 500,00 |
1.6.1999 | 156 800,00 |
1.6.2000 | 159 800,00 |
1.6.2001 | 164 000,00 |
1.6.2002 | 165 800,00 |
1.3.2003 | 161 300,00 |
1.6.2003 | 161 300,00 |
1.9.2003 | 161 300,00 |
1.12.2003 | 161 300,00 |
1.3.2004 | 157 300,00 |
1.6.2004 | 157 300,00 |
1.9.2004 | 157 300,00 |
1.12.2004 | 157 300,00 |
1.3.2005 | 159 500,00 |
1.6.2005 | 159 500,00 |
1.9.2005 | 159 500,00 |
1.12.2005 | 159 500,00 |
1.3.2006 | 161 600,00 |
1.6.2006 | 161 600,00 |
1.9.2006 | 161 600,00 |
1.12.2006 | 161 600,00 |
1.3.2007 | 165 800,00 |
1.6.2007 | 165 100,00 |
1.9.2007 | 168 600,00 |
1.12.2007 | 166 900,00 |
1.3.2008 | 161 500,00 |
1.6.2008 | 174 000,00 |
1.9.2008 | 164 900,00 |
1.12.2008 | 162 400,00 |
1.3.2009 | 167 700,00 |
1.6.2009 | 179 900,00 |
1.9.2009 | 180 400,00 |
1.12.2009 | 180 000,00 |
1.3.2010 | 175 800,00 |
1.6.2010 | 178 100,00 |
1.9.2010 | 182 800,00 |
1.12.2010 | 182 600,00 |
1.3.2011 | 183 500,00 |
1.6.2011 | 179 400,00 |
1.9.2011 | 182 400,00 |
1.12.2011 | 181 400,00 |
1.3.2012 | 185 400,00 |
1.6.2012 | 188 700,00 |
1.9.2012 | 194 100,00 |
1.12.2012 | 191 200,00 |
1.3.2013 | 192 500,00 |
1.6.2013 | 191 100,00 |
1.9.2013 | 193 200,00 |
1.12.2013 | 189 500,00 |
1.3.2014 | 197 700,00 |
1.6.2014 | 191 100,00 |
1.9.2014 | 194 800,00 |
1.12.2014 | 204 100,00 |
1.3.2015 | 206 700,00 |
1.6.2015 | 207 700,00 |
1.9.2015 | 204 900,00 |
1.12.2015 | 207 300,00 |
1.3.2016 | 212 500,00 |
1.6.2016 | 206 700,00 |
1.9.2016 | 204 100,00 |
1.12.2016 | 211 000,00 |
1.3.2017 | 213 200,00 |
1.6.2017 | 214 900,00 |
1.9.2017 | 218 300,00 |
1.12.2017 | 217 100,00 |
1.3.2018 | 226 500,00 |
1.6.2018 | 224 900,00 |
1.9.2018 | 226 600,00 |
1.12.2018 | 231 900,00 |
1.3.2019 | 237 300,00 |
1.6.2019 | 236 600,00 |
1.9.2019 | 235 200,00 |
1.12.2019 | 238 300,00 |
1.3.2020 | 233 100,00 |
1.6.2020 | 236 400,00 |
1.9.2020 | 233 300,00 |
1.12.2020 | 242 200,00 |
1.3.2021 | 238 700,00 |
1.6.2021 | 249 600,00 |
1.9.2021 | 250 000,00 |
1.12.2021 | 248 000,00 |
1.3.2022 | 252 100,00 |
1.6.2022 | 251 600,00 |
1.9.2022 | 249 200,00 |
1.12.2022 | 252 000,00 |
1.3.2023 | 256 800,00 |
1.6.2023 | 256 500,00 |
1.9.2023 | 258 900,00 |
1.12.2023 | 256 900,00 |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 256 900 |
1.9.2023 | 258 900 |
1.6.2023 | 256 500 |
1.3.2023 | 256 800 |
1.12.2022 | 252 000 |
1.9.2022 | 249 200 |
1.6.2022 | 251 600 |
1.3.2022 | 252 100 |
1.12.2021 | 248 000 |
1.9.2021 | 250 000 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇺 Avoimet työpaikat | 3 090 | 3 489 | Kuukausittain |
🇱🇺 Eläkeikä naiset | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇱🇺 Eläkeikäiset miehet | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇱🇺 nuorisotyöttömyysaste | 19,4 % | 19,6 % | Kuukausittain |
🇱🇺 Osa-aikatyö | 53 000 | 54 400 | Kvartaali |
🇱🇺 Ostoaste | 61,7 % | 61,7 % | Kvartaali |
🇱🇺 Palkat | 6 307,6 EUR/Month | 6 026,9 EUR/Month | Vuosittain |
🇱🇺 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,5 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇱🇺 Tuottavuus | 93,888 points | 97,528 points | Kvartaali |
🇱🇺 Työkustannukset | 137,819 points | 195,131 points | Kuukausittain |
🇱🇺 Työllisyysaste | 69,8 % | 69,1 % | Kvartaali |
🇱🇺 Työllisyysmuutos | 0,2 % | 0,4 % | Kvartaali |
🇱🇺 Työpaikkatarjousaste | 1,5 % | 1,5 % | Kvartaali |
🇱🇺 Työssäkäyvät | 518 895 | 518 017 | Kuukausittain |
🇱🇺 Työttömät henkilöt | 17 083 | 17 470 | Kuukausittain |
🇱🇺 Työttömyysaste | 5,7 % | 5,7 % | Kuukausittain |
🇱🇺 väestö | 660 000 | 650 000 | Vuosittain |
🇱🇺 Vähimmäispalkat | 2 570,93 EUR/Month | 2 570,93 EUR/Month | Kvartaali |
🇱🇺 Valmistuksen palkat | 115 points | 155,4 points | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.