Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Latvia Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Latvia on 40,9 % of GDP. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Latvia laski 40,9 % of GDP 1.1.2022, sen jälkeen kun se oli 44,7 % of GDP 1.1.2021. Välillä 1.1.1990 ja 1.1.2023, bruttokansantuotteen keskiarvo Latvia oli 37,42 % of GDP. Korkein kaikkien aikojen arvo saavutettiin 1.1.2010 arvolla 45,80 % of GDP, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.1.1992 arvolla 24,70 % of GDP.
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Valtionmenot suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.1.1990 | 32,00 % of GDP |
1.1.1991 | 26,80 % of GDP |
1.1.1992 | 24,70 % of GDP |
1.1.1993 | 35,10 % of GDP |
1.1.1994 | 38,50 % of GDP |
1.1.1995 | 35,60 % of GDP |
1.1.1996 | 35,40 % of GDP |
1.1.1997 | 35,10 % of GDP |
1.1.1998 | 38,00 % of GDP |
1.1.1999 | 40,80 % of GDP |
1.1.2000 | 37,10 % of GDP |
1.1.2001 | 34,70 % of GDP |
1.1.2002 | 35,00 % of GDP |
1.1.2003 | 33,80 % of GDP |
1.1.2004 | 35,10 % of GDP |
1.1.2005 | 34,80 % of GDP |
1.1.2006 | 36,50 % of GDP |
1.1.2007 | 34,50 % of GDP |
1.1.2008 | 38,30 % of GDP |
1.1.2009 | 45,10 % of GDP |
1.1.2010 | 45,80 % of GDP |
1.1.2011 | 42,30 % of GDP |
1.1.2012 | 38,80 % of GDP |
1.1.2013 | 38,50 % of GDP |
1.1.2014 | 39,00 % of GDP |
1.1.2015 | 38,70 % of GDP |
1.1.2016 | 37,50 % of GDP |
1.1.2017 | 38,20 % of GDP |
1.1.2018 | 39,30 % of GDP |
1.1.2019 | 38,40 % of GDP |
1.1.2020 | 42,40 % of GDP |
1.1.2021 | 44,70 % of GDP |
1.1.2022 | 40,90 % of GDP |
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 40,9 % of GDP |
1.1.2021 | 44,7 % of GDP |
1.1.2020 | 42,4 % of GDP |
1.1.2019 | 38,4 % of GDP |
1.1.2018 | 39,3 % of GDP |
1.1.2017 | 38,2 % of GDP |
1.1.2016 | 37,5 % of GDP |
1.1.2015 | 38,7 % of GDP |
1.1.2014 | 39 % of GDP |
1.1.2013 | 38,5 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇻 Korruptioindeksi | 60 Points | 59 Points | Vuosittain |
🇱🇻 Korruptioranking | 36 | 39 | Vuosittain |
🇱🇻 Sotilasmenot | 1,045 miljardia USD | 856,1 milj. USD | Vuosittain |
🇱🇻 Turvapaikkahakemukset | 60 persons | 20 persons | Kuukausittain |
🇱🇻 Valtion budjetti | −2,2 % of GDP | −4,6 % of GDP | Vuosittain |
🇱🇻 Valtion tulot | 1,976 miljardia EUR | 1,787 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Valtionmenot | 1,699 miljardia EUR | 1,409 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Valtionmenot | 1,309 miljardia EUR | 1,726 miljardia EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Valtiontalouden arvo | −113,615 Bio. EUR | 146,817 Bio. EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Valtionvelka | 17,581 miljardia EUR | 16,827 miljardia EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 43,6 % of GDP | 41,8 % of GDP | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Valtion menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on merkittävä makrotaloudellinen tunnusluku, joka kertoo, kuinka suuri osa kansantalouden kokonaistuotannosta käytetään julkisen sektorin menoihin. Tämä indikaattori antaa arvokasta tietoa julkisen talouden tilasta, talouspoliittisista prioriteeteista ja valtion roolista talouden toimijoiden joukossa. Eulerpoolissa tarjoamme kattavaa ja ajantasaista tietoa tästä keskeisestä makrotaloudellisesta muuttujasta, mikä auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Valtion menojen ja BKT:n suhteen ymmärtäminen edellyttää syvällistä perehtymistä kansantalouden perusteisiin. Ensiksi on tarpeen määritellä, mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan valtion menoilla. Valtion menot sisältävät kaikki julkisen sektorin kustannukset, kuten sosiaaliturva, terveydenhuolto, koulutus, infrastruktuuri-investoinnit, ja valtion hallinnon kulut. Näitä menoja voidaan edelleen jaotella eri kategorioihin, kuten juokseviin menoihin sekä pääomamenoihin. BKT puolestaan mittaa kansantalouden kokonaisarvonlisäystä tietyn ajanjakson aikana, yleensä vuoden kuluessa. Se koostuu kotimaassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden markkina-arvosta, ja se on keskeinen indikaattori talouden kokonaiskehityksen seuraamisessa. BKT:ta voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: tuotannon, tulon ja menojen kautta. Valtion menojen suhde BKT:hen ilmaisee, kuinka suuri osa kansantalouden kokonaistuotannosta käytetään julkisen sektorin toimintoihin. Tämä suhteellinen luku voi vaihdella huomattavasti eri maiden välillä ja se heijastaa usein erilaisia talouspoliittisia tavoitteita ja julkisen talouden rakenteita. Kehittyneissä talouksissa, joissa on monimutkaisempia sosiaaliturvajärjestelmiä ja laajempia julkisia palveluja, valtion menojen suhde BKT:hen on tyypillisesti korkeampi. Vastaavasti kehittyvissä talouksissa, joissa julkisen sektorin rooli on usein suppeampi, tämä suhdeluku on yleensä matalampi. Valtion menojen ja BKT:n suhteen korkea arvo voi osoittaa laajamittaista julkisen sektorin toimintaa, kattavia hyvinvointipalveluja sekä merkittäviä investointeja julkiseen infrastruktuuriin. Tämä voi olla merkki valtion voimakkaasta roolista talouskasvun tukemisessa ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä. Kuitenkin, jos valtion menot ovat jatkuvasti korkeammat kuin tulot, se voi johtaa julkisen velan kasvuun ja pitkällä aikavälillä kestävyysongelmiin julkisen talouden hoidossa. Toisaalta matala valtion menojen suhde BKT:hen saattaa viitata siihen, että julkinen sektori on pienempi ja vähemmän läsnä taloudellisessa toiminnassa. Tämä voi tarkoittaa alhaisempia veroja ja suurempia mahdollisuuksia yksityiselle sektorille, mutta samalla myös mahdollisesti heikompia julkisia palveluja ja investointeja. Molemmat ääripäät voivat vaikuttaa kansantalouden vakauteen ja asettaa haasteita talouspolitiikan päätöksentekijöille. Valtion menojen ja BKT:n suhdetta tarkasteltaessa on myös syytä huomioida sen dynamiikka ajan kuluessa. Monissa maissa valtion menojen osuus BKT:sta kasvaa talouskriisien aikana, jolloin julkinen sektori voi lisätä menojaan talouden elvyttämiseksi. Tällöin valtion menojen ja BKT:n suhde nousee tilapäisesti. Toisaalta vakaana kasvukauden aikana suhde voi laskea, jos talouden kasvu on voimakasta ja valtion menojen kasvu maltillista. Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimus asettaa jäsenmaille tiettyjä rajoituksia ja suosituksia julkisen talouden hoidossa, tavoitteena ylläpitää taloudellista vakautta ja välttää liiallisia budjettialijäämiä. Sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia BKT:sta, ja julkisen velan tulisi pysyä alle 60 prosentissa BKT:sta. Näiden rajojen ylläpitäminen edellyttää hallittua ja kestävää valtion menojen ja tulojen tasapainoa. Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen tarkkaa ja kattavaa tietoa valtion menojen ja BKT:n suhteesta eri maissa. Tämä tieto on olennainen työkalu niin tutkijoille, analyytikoille kuin päätöksentekijöillekin, jotka voivat käyttää sitä arvioidessaan talouden nykytilaa ja ennustettaessa tulevaa kehitystä. Palvelumme avulla käyttäjät voivat tehdä vertailuja eri maiden välillä, seurata historiallisen datan trendejä ja saada syvällistä ymmärrystä siitä, kuinka julkisen sektorin toimet vaikuttavat kansantalouden dynamiikkaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot suhteessa BKT:hen on monipuolinen ja tärkeä indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa julkisen talouden tilasta ja talouspolitiikan vaikutuksista. Eulerpoolin ammattimainen ja ajantasainen data tarjoaa yksityiskohtaisia näkemyksiä tämän keskeisen muuttujan kehitykseen ja sen merkitykseen kansantalouden tasapainon ja kestävän kehityksen ylläpitämisessä. Me Eulerpoolissa olemme sitoutuneet tuottamaan korkealaatuista ja luotettavaa taloudellista dataa, joka auttaa käyttäjiämme navigoimaan monimutkaisessa makrotalouden maisemassa. Tarjoamme työkaluja ja resursseja, joiden avulla voit syventää ymmärrystäsi valtion menojen ja BKT:n suhteesta ja tehdä valistuneita päätöksiä talouden ja politiikan saralla.