Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇱🇻

Latvia Bruttokansantuote

Osakekurssi

10,746 miljardia EUR
Muutos +/-
+647 milj. EUR
Muutos %
+6,21 %

Nykyinen Bruttokansantuote Latviassa on 10,746 miljardia EUR. Bruttokansantuote Latviassa nousi arvoon 10,746 miljardia EUR 1.12.2023, kun se oli 10,099 miljardia EUR 1.9.2023. Välillä 1.3.1995 - 1.3.2024 Bruttokansantuotteen keskiarvo Latviassa oli 4,76 miljardia EUR. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2023 arvollaan 10,75 miljardia EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1995 arvollaan 939,00 milj. EUR.

Lähde: Central Statistical Bureau of Latvia

Bruttokansantuote

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Bruttokansantulo

Bruttokansantuote Historia

PäivämääräArvo
1.12.202310,746 miljardia EUR
1.9.202310,099 miljardia EUR
1.6.20239,764 miljardia EUR
1.3.20238,828 miljardia EUR
1.12.202210,601 miljardia EUR
1.9.202210,023 miljardia EUR
1.6.20229,276 miljardia EUR
1.3.20227,909 miljardia EUR
1.12.20219,458 miljardia EUR
1.9.20218,586 miljardia EUR
1
2
3
4
5
...
12

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇱🇻
BKT
43,63 miljardia USD40,42 miljardia USDVuosittain
🇱🇻
BKT henkeä kohti
16 945,2 USD17 014,62 USDVuosittain
🇱🇻
BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla
37 812,58 USD37 967,47 USDVuosittain
🇱🇻
BKT vakiohinnoin
6,439 miljardia EUR7,683 miljardia EURKvartaali
🇱🇻
BKT:n kasvuvauhti
−0,9 %−0,4 %Kvartaali
🇱🇻
BKT:n vuosikasvu
−0,3 %3,4 %Vuosittain
🇱🇻
Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan
1,255 miljardia EUR2,068 miljardia EURKvartaali
🇱🇻
Julkishallinnon BKT
407,233 milj. EUR699,192 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Kaivosalan BKT
237,982 milj. EUR205,595 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Liikennealan BKT
380,409 milj. EUR465,509 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Maatalouden BKT
183,636 milj. EUR193,396 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Palveluiden BKT
796,081 milj. EUR960,294 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Rakennusalan BKT
200,323 milj. EUR406,844 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Valmistavan teollisuuden BKT
702,673 milj. EUR877,207 milj. EURKvartaali
🇱🇻
Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti
0,1 %0,1 %Kvartaali

Mikä on Bruttokansantuote

Bruttokansantuote (BKT), makrotaloustieteen keskeinen mittari, määrittelee kansantalouden tuotannon yhtenä vuotena. Eulerpoolin tarjoamassa makrotaloustiedon palvelussa bruttokansantuote on yksi keskeisistä indikaattoreista, joka auttaa seuraamaan ja analysoimaan taloudellista kehitystä. Bruttokansantuote on laaja-alainen mittari, joka ottaa huomioon sekä yksityiset kulutusmenot, julkiset kulutusmenot, investoinnit että nettoviennin. Se kuvastaa maan tuotannon kokonaistasoa ja on monille yrityksille, sijoittajille ja poliittisille päättäjille keskeinen päätöksentekoa ohjaava työkalu. BKT:n muutokset voivat viitata talouden yleiseen suuntaan, jolloin kasvava bruttokansantuote yleensä merkitsee taloudellista kasvua ja laskeva BKT talouden supistumista. Bruttokansantuotteen mittaaminen ja laskeminen tapahtuu yleensä kolmeen eri menetelmään perustuen: tuotantoperiaate, tuloperiaate ja menoperiaate. Tuotantoperiaate keskittyy maan tuotannon markkina-arvoon, tuloperiaate tarkastelee palkkoja, voittoja ja veroja, ja menoperiaate kattaa loppukäyttäjän kulutuksen ja investointien yhteenlasketun arvon. Tämä tarjontatapa takaa sen, että BKT:n laskeminen kattaa kaikki kansantalouden merkittävät osa-alueet, varmistaen siten sen tarkkuuden ja merkityksen. Suomessa Tilastokeskus on taho, joka vastaa bruttokansantuotteen laskemisesta ja julkaisemisesta. Tilastokeskuksen keräämät ja tuottamat tiedot ovat ratkaisevia, kun arvioidaan taloudellinen toimeliaisuus maassa, sekä vertaillaan sitä kansainvälisesti. Eulerpool hyödyntää Tilastokeskuksen julkaisuja ja tarjoaa reaaliaikaista ja kattavaa makrotaloustietoa käyttäjilleen, mahdollistaen tarkat ja ajankohtaiset analyysit. Bruttokansantuote voidaan jakaa myös osiin, mikä auttaa syvällisemmässä talouden analysoinnissa. Näitä osia ovat esimerkiksi teollisuuden, palveluiden ja maatalouden osuudet, jotka yhdessä muodostavat kokonais-BKT:n. Teollisuuden osuus heijastaa valmistavan teollisuuden tuotannon arvoa, palveluiden osuus kattaa kaikki palvelusektorin toiminnat, ja maatalouden osuus käsittää maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen. Näiden erilaisten osien analysointi voi tarjota syvällisempiä näkemyksiä siitä, missä talouden vahvuudet ja heikkoudet piilevät. Bruttokansantuote ei kuitenkaan ole täydellinen mittari, ja sitä on kritisoitu sen puutteista. Yksi merkittävimmistä kritiikeistä kohdistuu sen kyvyttömyyteen mitata hyvinvointia tai taloudellista tasa-arvoa. Esimerkiksi ympäristön saastuminen tai luonnonvarojen kestävä käyttö ei heijastu bruttokansantuotteeseen kielteisesti, vaikka näillä tekijöillä voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia talouteen. Lisäksi BKT ei ota huomioon varallisuuden jakautumista kansalaisten keskuudessa, mikä voi piilottaa eriarvoistumisen ongelmat talouden kasvuluvun taakse. Pyrkimyksenä on kehittää täydentäviä mittareita, kuten inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI) tai kestävän kehityksen indikaattoreita, jotta saadaan kattavampi kuva taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Eulerpool seuraa näitä kehityksiä tarkasti ja integroi uusia relevantteja mittareita palveluunsa, varustaen käyttäjät mahdollisimman kattavalla ja tarkalla taloudellisella tiedolla. Toinen tärkeä bruttokansantuotteen analysoinnin osa-alue on sen suhde muihin talousindikaattoreihin, kuten työttömyysasteeseen, inflaatioon ja ulkomaankauppaan. Näiden indikaattoreiden välisen dynamiikan ymmärtäminen on avainasemassa, kun pyritään arvioimaan talouden eri osatekijöiden vaikutusta kokonaisuuteen. Esimerkiksi korkean työttömyyden aikana bruttokansantuotteen kasvu voi olla hidasta, vaikka investointitasot olisivat korkeat. Inflaation vaikutus ostovoimaan voi myös vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja näin ollen BKT:n kehitykseen. Eulerpoolilla uskomme, että kattava ja monipuolinen taloudellisen tiedon tarjonta on välttämätöntä nykyaikaisessa jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä. Tämän vuoksi tarjoamme asiakkaillemme yksityiskohtaisia BKT-tietoja ja analyysejä, mukaan lukien historiallisen datan vertailut ja ennustetiedot, jotta käyttäjät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä. Bruttokansantuotetta tarkasteltaessa on myös huomioitava eri maiden väliset erot ja niiden vaikutukset kansainväliseen kauppaan ja taloudellisiin suhteisiin. Jokainen maa laskee bruttokansantuotteensa hieman eri tavalla, mikä voi johtaa haasteisiin eri maiden taloudellisen suorituskyvyn vertailussa. Kansainväliset instituutiot, kuten IMF ja OECD, pyrkivät standardoimaan näitä laskentatapoja ja tarjoamaan yhtenäisiä raportointiperiaatteita. Eulerpool integroi näiden instituutioiden tuottamat kansainväliset taloustiedot palveluunsa, mahdollistaen kansainvälisesti tarkasteltujen taloustietojen vertailun ja analysoinnin yhdellä alustalla. Lopuksi, bruttokansantuotteen tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus ovat keskeisiä tekijöitä taloudellisen analyysin ja ennusteiden kannalta. Talouden nopeat muutokset ja odottamattomat tapahtumat, kuten globaalit talouskriisit tai pandemiat, voivat vaikuttaa merkittävästi BKT:n kehitykseen lyhyellä aikavälillä. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaiset päivitykset ja analyysit, pitäen käyttäjät ajan tasalla kaikista olennaisista muutoksista. Yhteenvetona voidaan todeta, että bruttokansantuote on yksi keskeisimmistä mittareista makrotaloustieteessä, ja se tarjoaa laajan kuvan kansantalouden tuotannon tasosta. Vaikka sillä on omat rajoituksensa, BKT:n analysointi yhdessä muiden talousindikaattoreiden kanssa tarjoaa syvällisen näkemyksen talouden tilasta ja kehityksestä. Eulerpoolin palvelut takaa, että saat ajantasaista ja tarkkaa makrotaloustietoa päätöksenteon tueksi, aina useista näkökulmista tarkasteltuna.