Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Latvia Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Osakekurssi
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) nykyinen arvo Latvia on 960,294 milj. EUR. Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Latvia laski arvoon 960,294 milj. EUR 1.12.2023, kun se oli ollut 1,023 miljardia EUR 1.9.2023. Välillä 1.3.1995 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Latvia oli 649,92 milj. EUR. Korkein lukema saavutettiin 1.9.2021 arvolla 1,18 miljardia EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1996 arvolla 187,57 milj. EUR.
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Palveluiden BKT | |
---|---|
1.3.1995 | 199,33 milj. EUR |
1.6.1995 | 213,75 milj. EUR |
1.9.1995 | 216,62 milj. EUR |
1.12.1995 | 236,30 milj. EUR |
1.3.1996 | 187,57 milj. EUR |
1.6.1996 | 219,18 milj. EUR |
1.9.1996 | 207,76 milj. EUR |
1.12.1996 | 233,73 milj. EUR |
1.3.1997 | 200,71 milj. EUR |
1.6.1997 | 236,49 milj. EUR |
1.9.1997 | 233,57 milj. EUR |
1.12.1997 | 270,70 milj. EUR |
1.3.1998 | 244,08 milj. EUR |
1.6.1998 | 298,45 milj. EUR |
1.9.1998 | 325,58 milj. EUR |
1.12.1998 | 307,82 milj. EUR |
1.3.1999 | 283,41 milj. EUR |
1.6.1999 | 315,49 milj. EUR |
1.9.1999 | 323,34 milj. EUR |
1.12.1999 | 366,06 milj. EUR |
1.3.2000 | 302,35 milj. EUR |
1.6.2000 | 346,55 milj. EUR |
1.9.2000 | 374,86 milj. EUR |
1.12.2000 | 393,82 milj. EUR |
1.3.2001 | 345,35 milj. EUR |
1.6.2001 | 379,56 milj. EUR |
1.9.2001 | 374,89 milj. EUR |
1.12.2001 | 403,27 milj. EUR |
1.3.2002 | 364,41 milj. EUR |
1.6.2002 | 432,32 milj. EUR |
1.9.2002 | 452,56 milj. EUR |
1.12.2002 | 475,24 milj. EUR |
1.3.2003 | 448,86 milj. EUR |
1.6.2003 | 489,64 milj. EUR |
1.9.2003 | 507,95 milj. EUR |
1.12.2003 | 534,45 milj. EUR |
1.3.2004 | 482,54 milj. EUR |
1.6.2004 | 535,63 milj. EUR |
1.9.2004 | 544,01 milj. EUR |
1.12.2004 | 581,69 milj. EUR |
1.3.2005 | 561,06 milj. EUR |
1.6.2005 | 635,40 milj. EUR |
1.9.2005 | 675,15 milj. EUR |
1.12.2005 | 750,35 milj. EUR |
1.3.2006 | 637,72 milj. EUR |
1.6.2006 | 745,70 milj. EUR |
1.9.2006 | 799,02 milj. EUR |
1.12.2006 | 879,96 milj. EUR |
1.3.2007 | 791,60 milj. EUR |
1.6.2007 | 873,85 milj. EUR |
1.9.2007 | 893,26 milj. EUR |
1.12.2007 | 882,51 milj. EUR |
1.3.2008 | 761,16 milj. EUR |
1.6.2008 | 807,34 milj. EUR |
1.9.2008 | 842,47 milj. EUR |
1.12.2008 | 811,40 milj. EUR |
1.3.2009 | 629,23 milj. EUR |
1.6.2009 | 688,46 milj. EUR |
1.9.2009 | 726,93 milj. EUR |
1.12.2009 | 714,06 milj. EUR |
1.3.2010 | 590,99 milj. EUR |
1.6.2010 | 662,58 milj. EUR |
1.9.2010 | 733,63 milj. EUR |
1.12.2010 | 705,25 milj. EUR |
1.3.2011 | 561,73 milj. EUR |
1.6.2011 | 622,87 milj. EUR |
1.9.2011 | 716,29 milj. EUR |
1.12.2011 | 686,94 milj. EUR |
1.3.2012 | 600,78 milj. EUR |
1.6.2012 | 662,99 milj. EUR |
1.9.2012 | 773,99 milj. EUR |
1.12.2012 | 754,25 milj. EUR |
1.3.2013 | 617,95 milj. EUR |
1.6.2013 | 678,66 milj. EUR |
1.9.2013 | 786,76 milj. EUR |
1.12.2013 | 743,33 milj. EUR |
1.3.2014 | 649,63 milj. EUR |
1.6.2014 | 707,53 milj. EUR |
1.9.2014 | 833,44 milj. EUR |
1.12.2014 | 789,29 milj. EUR |
1.3.2015 | 668,43 milj. EUR |
1.6.2015 | 762,65 milj. EUR |
1.9.2015 | 907,87 milj. EUR |
1.12.2015 | 849,03 milj. EUR |
1.3.2016 | 712,16 milj. EUR |
1.6.2016 | 815,45 milj. EUR |
1.9.2016 | 945,88 milj. EUR |
1.12.2016 | 858,14 milj. EUR |
1.3.2017 | 720,76 milj. EUR |
1.6.2017 | 832,61 milj. EUR |
1.9.2017 | 949,96 milj. EUR |
1.12.2017 | 914,01 milj. EUR |
1.3.2018 | 730,41 milj. EUR |
1.6.2018 | 877,97 milj. EUR |
1.9.2018 | 974,39 milj. EUR |
1.12.2018 | 968,60 milj. EUR |
1.3.2019 | 740,74 milj. EUR |
1.6.2019 | 887,39 milj. EUR |
1.9.2019 | 1,01 miljardia EUR |
1.12.2019 | 992,38 milj. EUR |
1.3.2020 | 723,59 milj. EUR |
1.6.2020 | 798,10 milj. EUR |
1.9.2020 | 1,00 miljardia EUR |
1.12.2020 | 948,21 milj. EUR |
1.3.2021 | 830,59 milj. EUR |
1.6.2021 | 1,03 miljardia EUR |
1.9.2021 | 1,18 miljardia EUR |
1.12.2021 | 1,12 miljardia EUR |
1.3.2022 | 910,76 milj. EUR |
1.6.2022 | 938,06 milj. EUR |
1.9.2022 | 1,06 miljardia EUR |
1.12.2022 | 998,76 milj. EUR |
1.3.2023 | 809,67 milj. EUR |
1.6.2023 | 916,39 milj. EUR |
1.9.2023 | 1,02 miljardia EUR |
1.12.2023 | 960,29 milj. EUR |
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 960,294 milj. EUR |
1.9.2023 | 1,023 miljardia EUR |
1.6.2023 | 916,394 milj. EUR |
1.3.2023 | 809,665 milj. EUR |
1.12.2022 | 998,758 milj. EUR |
1.9.2022 | 1,06 miljardia EUR |
1.6.2022 | 938,059 milj. EUR |
1.3.2022 | 910,758 milj. EUR |
1.12.2021 | 1,121 miljardia EUR |
1.9.2021 | 1,182 miljardia EUR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇻 BKT | 43,63 miljardia USD | 40,42 miljardia USD | Vuosittain |
🇱🇻 BKT henkeä kohti | 16 945,2 USD | 17 014,62 USD | Vuosittain |
🇱🇻 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 37 812,58 USD | 37 967,47 USD | Vuosittain |
🇱🇻 BKT vakiohinnoin | 6,439 miljardia EUR | 7,683 miljardia EUR | Kvartaali |
🇱🇻 BKT:n kasvuvauhti | −0,9 % | −0,4 % | Kvartaali |
🇱🇻 BKT:n vuosikasvu | −0,3 % | 3,4 % | Vuosittain |
🇱🇻 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 1,255 miljardia EUR | 2,068 miljardia EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Bruttokansantulo | 9,133 miljardia EUR | 10,746 miljardia EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Julkishallinnon BKT | 407,233 milj. EUR | 699,192 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Kaivosalan BKT | 237,982 milj. EUR | 205,595 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Liikennealan BKT | 380,409 milj. EUR | 465,509 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Maatalouden BKT | 183,636 milj. EUR | 193,396 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Rakennusalan BKT | 200,323 milj. EUR | 406,844 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Valmistavan teollisuuden BKT | 702,673 milj. EUR | 877,207 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 0,1 % | 0,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Bruttokansantuote (BKT) on yksi keskeisimmistä talouden mittareista, ja se kuvaa maan kokonaistaloudellista tilaa. Yksi BKT:n merkittävimmistä osatekijöistä on palvelualoista saatu osuus, eli palvelusektorin tuotanto. Tämä artikkeli pureutuu syvällisesti käsitteeseen "BKT palveluista" (gross domestic product from services) ja sen merkitykseen Suomen taloudessa. Eulerpoolin sivustolla pyrimme tarjoamaan selkeää ja ajantasaista tietoa makrotalouden eri osa-alueista, ja palvelusektorin osuus BKT:sta on ehdottomasti yksi seuraamisen arvoisista indikaattoreista. Suomen palvelusektori kattaa laajan kirjon eri toimialoja, joihin kuuluvat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, rahoituspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, kauppa, kuljetus ja varastointi, sekä monet muut alasektorit. Palvelualojen merkitys Suomen taloudelle on ollut kasvussa viime vuosikymmeninä, ja ne muodostavat valtaosan BKT:sta. Tämä trendi heijastaa laajempaa globaalia suuntausta, jossa taloudet kehittyvät ja siirtyvät teollisuuskeskeisyydestä kohti palveluvetoisuutta. Palvelusektorin osuus BKT:stä on tärkeä indikaattori, joka kuvastaa kansantalouden rakennetta ja kehitystä. Palvelualojen kasvu voi viitata talouden monipuolisuuteen ja resilienssiin, sillä palvelut ovat usein vähemmän alttiita suhdannevaihteluille kuin esimerkiksi teollisuustuotanto. Lisäksi palvelualat tarjoavat lukuisia työpaikkoja ja ovat usein merkittävä työllistäjä etenkin kehittyneissä talouksissa kuten Suomessa. Suomen palvelusektori on erittäin monimuotoinen ja kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat perinteisesti olleet vahvasti esillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näiden palveluiden merkitys korostuu erityisesti väestön ikääntyessä, mikä lisää terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Toisaalta yksityiset palvelut, kuten rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kaupankäynti ja matkailu, tuovat lisäarvoa ja dynamiikkaa talouteen. Rahoituspalvelut ovat yksi keskeisimmistä palvelusektorin aloista Suomessa. Helsingin pörssi ja kotimaiset pankit ovat tärkeitä toimijoita, jotka vaikuttavat merkittävästi talouden toimintaan ja vakauteen. Rahoituspalvelut eivät pelkästään tarjoa välttämättömiä palveluita kotitalouksille ja yrityksille, vaan ne myös luovat työpaikkoja ja houkuttelevat kansainvälistä pääomaa Suomeen. Majoitus- ja ravitsemispalvelut, mukaan lukien matkailu, ovat myös olennainen osa Suomen palvelusektoria. Turismi on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja Suomi on tunnettu erityisesti luontomatkailun kohteena. Matkailusektorin kasvu tuo mukanaan taloudellisia hyötyjä ja työllistää suuren joukon ihmisiä eri puolilla maata. Matkailun merkitys korostuu erityisesti syrjäisemmillä alueilla, jotka hyötyvät kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden tuomasta tuloista. Kuljetus ja logistiikka ovat myös palvelusektorin merkittäviä osa-alueita. Suomen maantieteellinen sijainti ja pitkät etäisyydet asettavat erityisiä vaatimuksia kuljetuspalveluille. Rahtikuljetukset, satamat ja lentokentät ovat keskeisiä infrastruktuurielementtejä, jotka mahdollistavat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen. Digitalisaation myötä logistiikkapalvelut ovat myös kehittyneet ja tehostuneet, mikä parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Palvelualan yritykset ovat myös innovaatioiden lähde ja edistävät talouden digitalisaatiota. IT-palvelut, ohjelmistoyritykset ja muut teknologiavetoiset palvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen talouden merkittäviksi toimijoiksi. Digitaalisen transformaation myötä monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon, mikä on parantanut käyttömukavuutta ja tehostanut prosesseja. Koulutuspalvelut ovat kansantalouden kannalta erityisen tärkeitä. Laadukas koulutusjärjestelmä tarjoaa kansalaisille valmiudet vastata työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja edistää innovaatioita. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan kansainvälisesti, ja se on merkittävä tekijä Suomen palvelusektorin ja koko talouden menestyksessä. Palvelusektorin kasvu ja sen osuus BKT:stä heijastavat myös yhteiskunnan arvomaailman muutoksia. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Terveyteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat kasvaneet vastaamaan näihin tarpeisiin. Tämä kehitys asettaa uusia odotuksia palvelujen tarjoajille, ja kilpailu sektorilla on kovaa. Eulerpoolin kaltaiset tietopalvelut ovat erityisen tärkeitä tarjotessaan ajantasaista ja luotettavaa dataa palvelualan kehityksestä. Tiedon läpinäkyvyys ja saatavuus auttavat yrityksiä ja muita toimijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja strategisia valintoja. Analysoimalla palvelusektorin dataa voidaan paremmin ymmärtää sen vaikutusta koko talouteen ja ennakoida tulevia muutoksia ja trendejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT palveluista on keskeinen indikaattori, joka kuvaa Suomen talouden rakennetta ja kehitysvaihetta. Palvelusektorin merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös yhteiskunnallinen, sillä se tuottaa keskeisiä hyvinvointipalveluita ja luo työpaikkoja laajasti eri puolilla maata. Palvelut ovat talouden kasvun moottori ja niiden merkitys korostuu entisestään digitalisaation ja globaalien trendien myötä. Eulerpool tarjoaa kattavaa ja syvällistä tietoa palvelusektorin kehityksestä, auttaen toimijoita navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä.