Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Latvia Kulutuskulut
Osakekurssi
Nykyinen Latvia kulutuskulujen arvo on 4,481 miljardia EUR. Latvia kulutuskulut laskivat 4,481 miljardia EUR 1.12.2023, sen jälkeen kun ne olivat 4,519 miljardia EUR 1.9.2023. Vuosien 1.3.1995 ja 1.3.2024 välisenä aikana Latvia bruttokansantuotteen keskiarvo oli 3,18 miljardia EUR. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2022 4,61 miljardia EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1995 1,43 miljardia EUR.
Kulutuskulut ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kulutusmenot | |
---|---|
1.3.1995 | 1,43 miljardia EUR |
1.6.1995 | 1,71 miljardia EUR |
1.9.1995 | 1,85 miljardia EUR |
1.12.1995 | 2,03 miljardia EUR |
1.3.1996 | 1,70 miljardia EUR |
1.6.1996 | 1,81 miljardia EUR |
1.9.1996 | 1,94 miljardia EUR |
1.12.1996 | 1,96 miljardia EUR |
1.3.1997 | 1,77 miljardia EUR |
1.6.1997 | 1,92 miljardia EUR |
1.9.1997 | 1,98 miljardia EUR |
1.12.1997 | 2,14 miljardia EUR |
1.3.1998 | 1,89 miljardia EUR |
1.6.1998 | 1,98 miljardia EUR |
1.9.1998 | 1,96 miljardia EUR |
1.12.1998 | 2,06 miljardia EUR |
1.3.1999 | 1,82 miljardia EUR |
1.6.1999 | 2,06 miljardia EUR |
1.9.1999 | 2,17 miljardia EUR |
1.12.1999 | 2,11 miljardia EUR |
1.3.2000 | 1,93 miljardia EUR |
1.6.2000 | 2,10 miljardia EUR |
1.9.2000 | 2,09 miljardia EUR |
1.12.2000 | 2,20 miljardia EUR |
1.3.2001 | 2,04 miljardia EUR |
1.6.2001 | 2,24 miljardia EUR |
1.9.2001 | 2,19 miljardia EUR |
1.12.2001 | 2,28 miljardia EUR |
1.3.2002 | 2,14 miljardia EUR |
1.6.2002 | 2,32 miljardia EUR |
1.9.2002 | 2,35 miljardia EUR |
1.12.2002 | 2,47 miljardia EUR |
1.3.2003 | 2,34 miljardia EUR |
1.6.2003 | 2,44 miljardia EUR |
1.9.2003 | 2,53 miljardia EUR |
1.12.2003 | 2,72 miljardia EUR |
1.3.2004 | 2,59 miljardia EUR |
1.6.2004 | 2,70 miljardia EUR |
1.9.2004 | 2,79 miljardia EUR |
1.12.2004 | 2,98 miljardia EUR |
1.3.2005 | 2,77 miljardia EUR |
1.6.2005 | 2,94 miljardia EUR |
1.9.2005 | 3,13 miljardia EUR |
1.12.2005 | 3,37 miljardia EUR |
1.3.2006 | 3,06 miljardia EUR |
1.6.2006 | 3,47 miljardia EUR |
1.9.2006 | 3,73 miljardia EUR |
1.12.2006 | 4,19 miljardia EUR |
1.3.2007 | 3,88 miljardia EUR |
1.6.2007 | 4,05 miljardia EUR |
1.9.2007 | 4,00 miljardia EUR |
1.12.2007 | 4,16 miljardia EUR |
1.3.2008 | 3,68 miljardia EUR |
1.6.2008 | 3,79 miljardia EUR |
1.9.2008 | 3,73 miljardia EUR |
1.12.2008 | 3,56 miljardia EUR |
1.3.2009 | 2,98 miljardia EUR |
1.6.2009 | 3,09 miljardia EUR |
1.9.2009 | 3,11 miljardia EUR |
1.12.2009 | 3,26 miljardia EUR |
1.3.2010 | 2,92 miljardia EUR |
1.6.2010 | 3,08 miljardia EUR |
1.9.2010 | 3,26 miljardia EUR |
1.12.2010 | 3,43 miljardia EUR |
1.3.2011 | 2,92 miljardia EUR |
1.6.2011 | 3,14 miljardia EUR |
1.9.2011 | 3,26 miljardia EUR |
1.12.2011 | 3,37 miljardia EUR |
1.3.2012 | 3,11 miljardia EUR |
1.6.2012 | 3,35 miljardia EUR |
1.9.2012 | 3,45 miljardia EUR |
1.12.2012 | 3,50 miljardia EUR |
1.3.2013 | 3,27 miljardia EUR |
1.6.2013 | 3,66 miljardia EUR |
1.9.2013 | 3,75 miljardia EUR |
1.12.2013 | 3,61 miljardia EUR |
1.3.2014 | 3,34 miljardia EUR |
1.6.2014 | 3,68 miljardia EUR |
1.9.2014 | 3,75 miljardia EUR |
1.12.2014 | 3,61 miljardia EUR |
1.3.2015 | 3,45 miljardia EUR |
1.6.2015 | 3,74 miljardia EUR |
1.9.2015 | 3,88 miljardia EUR |
1.12.2015 | 3,65 miljardia EUR |
1.3.2016 | 3,62 miljardia EUR |
1.6.2016 | 3,87 miljardia EUR |
1.9.2016 | 3,95 miljardia EUR |
1.12.2016 | 3,79 miljardia EUR |
1.3.2017 | 3,71 miljardia EUR |
1.6.2017 | 3,90 miljardia EUR |
1.9.2017 | 4,09 miljardia EUR |
1.12.2017 | 3,96 miljardia EUR |
1.3.2018 | 3,83 miljardia EUR |
1.6.2018 | 4,04 miljardia EUR |
1.9.2018 | 4,22 miljardia EUR |
1.12.2018 | 4,05 miljardia EUR |
1.3.2019 | 3,88 miljardia EUR |
1.6.2019 | 4,07 miljardia EUR |
1.9.2019 | 4,24 miljardia EUR |
1.12.2019 | 3,96 miljardia EUR |
1.3.2020 | 3,90 miljardia EUR |
1.6.2020 | 3,39 miljardia EUR |
1.9.2020 | 4,25 miljardia EUR |
1.12.2020 | 3,91 miljardia EUR |
1.3.2021 | 3,73 miljardia EUR |
1.6.2021 | 4,04 miljardia EUR |
1.9.2021 | 4,43 miljardia EUR |
1.12.2021 | 4,37 miljardia EUR |
1.3.2022 | 4,25 miljardia EUR |
1.6.2022 | 4,38 miljardia EUR |
1.9.2022 | 4,61 miljardia EUR |
1.12.2022 | 4,52 miljardia EUR |
1.3.2023 | 4,24 miljardia EUR |
1.6.2023 | 4,30 miljardia EUR |
1.9.2023 | 4,52 miljardia EUR |
1.12.2023 | 4,48 miljardia EUR |
Kulutuskulut Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 4,481 miljardia EUR |
1.9.2023 | 4,519 miljardia EUR |
1.6.2023 | 4,296 miljardia EUR |
1.3.2023 | 4,244 miljardia EUR |
1.12.2022 | 4,521 miljardia EUR |
1.9.2022 | 4,613 miljardia EUR |
1.6.2022 | 4,385 miljardia EUR |
1.3.2022 | 4,252 miljardia EUR |
1.12.2021 | 4,366 miljardia EUR |
1.9.2021 | 4,434 miljardia EUR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kulutuskulut
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇻 Henkilökohtaiset säästöt | 3,48 % | 10,74 % | Vuosittain |
🇱🇻 Kotitalouksien velka suhteessa tuloon | 28,55 % | 30,47 % | Vuosittain |
🇱🇻 Kuluttajaluottamus | −6,4 points | −9,4 points | Kuukausittain |
🇱🇻 Pankkilainan korkoprosentti | 6,99 % | 6,93 % | Kuukausittain |
🇱🇻 Polttoaineen hinnat | 1,8 USD/Liter | 1,78 USD/Liter | Kuukausittain |
🇱🇻 Taloudellisen optimismin indeksi | 98,4 points | 97,3 points | Kuukausittain |
🇱🇻 Vähittäiskaupan myynti Kuukausi kuukaudelta | −1,7 % | 0,3 % | Kuukausittain |
🇱🇻 Vähittäiskaupan myynti YoY | −2,1 % | 0,6 % | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kulutuskulut
Kulutuskäyttäytyminen: Makrotalouden Kannalta Keskeinen Osa-alue Kulutuskäyttäytyminen eli kuluttajien ostovoiman ilmentyminen on yksi tärkeimmistä makrotalouden osa-alueista ja se vaikuttaa laajasti eri talouden sektoreihin. Eulerpoolin verkkosivustolla käsittelemme kulutuskäyttäytymistä syväluotauksena, esittäen sekä ajankohtaista dataa että analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään tämän ilmiön monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Kulutuskäyttäytyminen on herkkä monille tekijöille, kuten tulotason muutoksille, korkotasolle, työllisyyden kehitykselle ja kuluttajien luottamukselle. Tämän vuoksi sen seuranta ja analysointi on olennaista laatiessa talousennusteita ja poliittisia päätöksiä. Kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Ensisijaisesti se jakautuu kahteen pääalueeseen: yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Yksityinen kulutus kattaa kotitalouksien menot, kuten ruoka, asuminen, terveys- ja koulutuspalvelut sekä muu vapaa-ajan käyttö. Julkinen kulutus puolestaan viittaa valtion ja kuntien menoja, jotka kohdistuvat yleiseen hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan talouden kasvuun tai taantumaan. Kulutusmenojen rakenteen muuttuminen on yksi merkittävistä kulutuskäyttäytymistä koskevista trendeistä. Viime vuosina digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet merkittävästi kulutustottumuksia. Verkkokaupan kasvu ja uudet maksutavat ovat luoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille, mikä puolestaan vaikuttaa talouskasvuun. Kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, mikä muokkaa kulutuksen rakennetta ja haastaa perinteisiä sektoreita, kuten kivijalkakauppaa. Kulutuksen kestävyystrendi on myös kasvussa. Yhä useammat kuluttajat arvostavat kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mikä näkyy kulutustavassa ja -kohteissa. Tämä muutos on merkittävä, sillä se vaikuttaa paitsi tuotantoon ja tarjontaan myös talouspolitiikkaan ja sääntelyyn. Kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa on huomioitava myös kotitalouksien demografiset tekijät ja elinvaihe. Ikä, sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat priorisoida kulutuksessaan vapaa-ajan ja koulutuksen, kun taas ikääntyneet kuluttajat voivat keskittää menonsa terveydenhoitoon ja asuntojen ylläpitoon. Myös maantieteelliset tekijät, kuten kaupungistuminen ja alueellinen taloudellinen kehitys, muokkaavat kulutustottumuksia. Kuluttajien odotukset ja luottamus talouteen ovat keskeisiä muuttujia, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajan luottamusindeksit, jotka mittaavat kuluttajien näkemystä talouden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, ovat tärkeitä indikaattoreita talouden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Positiivinen luottamus talouteen kannustaa kulutukseen ja investointeihin, kun taas negatiivinen luottamus voi johtaa säästämiseen ja kulutuksen vähentämiseen, jolla on laajamittaiset vaikutukset talouskasvuun. Makrotaloudessa seurataan myös kulutukseen liittyviä hintatason muutoksia, eli inflaatiota. Inflaation nousu voi heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua. Keskuspankkien rahapoliittiset toimenpiteet, kuten korkojen sääntely, ovat työkaluja, joiden avulla inflaatiota ja sen vaikutuksia pyritään hallitsemaan. Näin ollen kulutuskäyttäytymisen analysointi edellyttää inflaation ja korkotason kehityksen tarkkaa seurantaa. Eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan muutokset ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu terveys- ja hoivapalveluihin, mikä vaikuttaa merkittävästi julkisiin menoihin ja verotukseen. Vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja siten kulutukseen. Kulutuskäyttäytymisen seurannassa ajantasainen ja tarkka data on olennaista. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan korkealaatuista ja luotettavaa makrotaloudellista dataa liittyen kulutuskäyttäytymiseen ja sen eri osa-alueisiin. Dataamme käyttävät niin analyytikot, tutkijat kuin talouspoliittiset päättäjät, jotka tarvitsevat syvällistä ymmärrystä kulutuskäyttäytymisen trendeistä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kulutuskäyttäytyminen on makrotalouden keskeinen osa-alue, jota moninaiset tekijät muovaavat. Sen ymmärtäminen ja analysointi edellyttää syvällistä tietämystä talouden eri osatekijöistä, kuten tulotaso, inflaatio, korkotaso ja kuluttajien luottamus. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajankohtaista tietoa, joka tukee asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Seuraamme tarkasti kulutuskäyttäytymisen kehitystä ja siihen vaikuttavia trendejä, jotta voimme tarjota arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka helpottavat taloudellisten ennusteiden ja suunnitelmien tekoa.