Tuonti Kenia

Uusin Tuonti-luku maalle Kenia

Kurssi

338,8 Mrd. KES

Muutos +/-

-4,75 Mrd. KES

Prosentuaalinen muutos

-1,38 %

Keskiarvo

114,92 Mrd. KES

Kaikkien aikojen korkein

356,04 Mrd. KES

1.5.2026

Kaikkien aikojen matalin

13,45 Mrd. KES

1.1.1999

Tämänhetkinen arvo Tuonti Kenia on 338,8 Mrd. KES. Tuonti Kenia laski 338,8 Mrd. KES 1.7.2026, kun se oli 343,55 Mrd. KES 1.6.2026. Välillä 1.8.1998 ja 1.7.2026, keskimääräinen BKT Kenia oli 114,92 Mrd. KES. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.5.2026 356,04 Mrd. KES, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1999 13,45 Mrd. KES.

Lähde: Kenya National Bureau of Statistics

Tuonti maassa Kenia laski 1.7.2026 päivänä arvosta 343,55 Mrd. KES 1.6.2026 päivällä arvoon 338,8 Mrd. KES. Tuonti maassa Kenia oli keskimäärin 114,92 Mrd. KES aikavälillä 1.8.1998–1.7.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 356,04 Mrd. KES 1.5.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 13,45 Mrd. KES 1.1.1999 päivällä.

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Päivämäärä
Tuonti
12.1.2025
277,73 Mrd. KES
1.1.2026
276,78 Mrd. KES
2.1.2026
252,55 Mrd. KES
3.1.2026
291,29 Mrd. KES
4.1.2026
286,82 Mrd. KES
5.1.2026
356,04 Mrd. KES
6.1.2026
343,55 Mrd. KES
7.1.2026
338,80 Mrd. KES

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
338,8 Mrd. KES
343,55 Mrd. KES
356,04 Mrd. KES
286,82 Mrd. KES
291,29 Mrd. KES
252,55 Mrd. KES
276,78 Mrd. KES
277,73 Mrd. KES
270,6 Mrd. KES
279,6 Mrd. KES
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti

Tuonti

Kenian tuonti koostuu pääasiassa koneista ja kuljetusvälineistä, öljytuotteista, moottoriajoneuvoista, raudasta ja teräksestä sekä hartseista ja muoveista. Kenian tärkeimmät tuontikumppanit ovat Intia, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja Japani.

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Kenia — FAQ

Mikä on nykyinen Tuonti maassa Kenia?

Nykyinen Tuonti maassa Kenia on 338,8 Mrd. KES (1.7.2026).

Miten Tuonti maassa Kenia on muuttunut äskettäin?

Tuonti maassa Kenia laski arvosta 343,55 Mrd. KES (1.6.2026) arvoon 338,8 Mrd. KES (1.7.2026).

Mikä on Tuonti:n ennätyskorkea maassa Kenia?

Ennätyskorkea Tuonti maassa Kenia oli 356,04 Mrd. KES (1.5.2026).

Mikä on Tuonti:n ennätysmatala maassa Kenia?

Ennätysmatala Tuonti maassa Kenia oli 13,45 Mrd. KES (1.1.1999).

Mikä on Tuonti:n historiallinen keskiarvo maassa Kenia?

Historiallinen keskiarvo Tuonti maassa Kenia on 114,92 Mrd. KES välillä 1.8.1998–1.7.2026.

Mistä Tuonti-tiedot maalle Kenia ovat peräisin?

Tuonti-tiedot maalle Kenia ovat peräisin lähteestä Kenya National Bureau of Statistics ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.