🇰🇿

Kazakstan Valtion menot

Osakekurssi

Osakekurssi
11,325 Bio. KZT
1.9.2025
Muutos +/-
+3,649 Bio. KZT
Muutos %
+47,54 %

Valtion menot nykyinen arvo Kazakstan on 11,325 Bio. KZT. Valtion menot Kazakstan nousi arvoon 11,325 Bio. KZT 1.9.2025, kun se oli 7,676 Bio. KZT 1.6.2025. Välillä 1.6.2004 - 1.9.2025, keskimääräinen BKT Kazakstan oli 3,29 Bio. KZT. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2024 arvoltaan 14,75 Bio. KZT, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2005 arvoltaan 150,86 miljardia KZT.

Lähde: Agency of Statistics of the Republic of Kazakhstan

Valtion menot

Valtion menot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Valtionmenot
Date
Valtionmenot
Jan 6, 2004
309,03 miljardia KZT
Jan 9, 2004
490,26 miljardia KZT
Jan 12, 2004
682,13 miljardia KZT
Jan 3, 2005
150,86 miljardia KZT
Jan 6, 2005
371,46 miljardia KZT
Jan 9, 2005
603,22 miljardia KZT
Jan 12, 2005
851,90 miljardia KZT
Jan 3, 2006
221,65 miljardia KZT
Jan 6, 2006
506,23 miljardia KZT
Jan 9, 2006
753,44 miljardia KZT
Jan 12, 2006
1,04 Bio. KZT
Jan 3, 2007
292,97 miljardia KZT
Jan 6, 2007
672,75 miljardia KZT
Jan 9, 2007
1,03 Bio. KZT
Jan 12, 2007
1,42 Bio. KZT

Valtion menot Historia

PäivämääräArvo
1.9.202511,325 Bio. KZT
1.6.20257,676 Bio. KZT
1.3.20253,211 Bio. KZT
1.12.202414,75 Bio. KZT
1.9.20249,953 Bio. KZT
1.6.20246,518 Bio. KZT
1.3.20242,904 Bio. KZT
1.12.202313,314 Bio. KZT
1.9.20239,157 Bio. KZT
1.6.20236,403 Bio. KZT
1
2
3
4
5
...
9

Julkinen kulutus viittaa julkiseen menoon tavaroihin ja palveluihin ja on merkittävä osa bruttokansantuotetta (BKT). Julkisen talouden menopolitiikat, kuten budjettitavoitteiden asettaminen, verotuksen säätäminen, julkisten menojen lisääminen ja julkiset työt, ovat erittäin tehokkaita välineitä talouskasvun edistämisessä.

Mikä on Valtion menot

Valtion menot ovat olennainen osa makrotaloutta, jotka vaikuttavat monin tavoin niin kansantalouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään. Eulerpool-sivustolla käsittelemme monia makrotaloudellisia indikaattoreita ja mittareita, ja valtion menojen ymmärtäminen on keskeinen osa taloudellisten päätösten tekoa ja talouspolitiikan suunnittelua. Valtion menot voidaan jakaa moniin eri kategorioihin, kuten infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Jokainen näistä alueista vaatii erilaista rahoitusta ja resursseja, ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi infrastruktuuriin tehtävät investoinnit voivat parantaa taloudellista tuottavuutta pitkällä aikavälillä, kun taas sosiaaliturva varmistaa, että elintaso pysyy vakaana myös taloudellisten kriisien aikana. Valtion menot rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja lainanotolla. Verotulot voivat tulla useista eri lähteistä, kuten tuloveroista, arvonlisäveroista ja yritysveroista. Lainanottoa käytetään yleensä silloin, kun verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Tämä voi johtaa valtionvelan kasvuun, mikä on tärkeä mittari talouden vakauden ja kestävyyden arvioinnissa. Valtion menojen lisääminen voi lyhyellä aikavälillä stimuloida taloutta. Esimerkiksi, kun hallitus päättää lisätä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja, se voi johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja taloudellisen toiminnan elpymiseen. Tämä puolestaan voi lisätä verotuloja ja parantaa talouden yleistä kasvua. Pitkällä aikavälillä valtion menojen on kuitenkin oltava kestäviä, jotta ne eivät johda liialliseen velkaantumiseen tai taloudellisiin epätasapainoihin. Toisaalta, jos valtion menot kohdistetaan tehottomasti tai liian suurina, se voi johtaa talouden ylikuumetilanteeseen, inflaatioon ja taloudellisiin epätasapainoihin. Liiallinen velkaantuminen voi myös rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia reagoida tuleviin taloudellisiin kriiseihin ja vähentää talouden joustavuutta. Monissa maissa valtion menot ovat poliittisesti kiistanalainen aihe. Erilaiset poliittiset puolueet ja talouden asiantuntijat voivat olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaat kohteet julkisille menoille. Esimerkiksi jotkut voivat puoltaa suurempia menoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon, kun taas toiset saattavat painottaa alhaisempia veroja ja pienempää valtion roolia taloudessa. Tämä tekee julkisten menojen suunnittelusta ja hallinnoinnista monimutkaista ja vaatii syvällistä taloudellista analyysiä ja harkintaa. Valtion menojen vaikutuksia voidaan mitata monin eri tavoin. Bruttokansantuote (BKT) on yksi yleisimmistä mittareista, joka kuvaa talouden yleistä suorituskykyä. Julkisen sektorin osuus BKT:stä antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka suuri osa taloudesta on valtion ohjauksessa. Myös velkasuhde BKT:hen on tärkeä mittari, joka kertoo valtion velan suhteesta talouden kokoon. Korkea velkasuhde voi olla merkki siitä, että valtio elää yli varojensa ja voi kohdata tulevaisuudessa taloudellisia haasteita. Julkisen alijäämän mittaaminen antaa tietoa siitä, kuinka paljon valtio kuluttaa enemmän kuin se kerää verotuloja tietyllä aikavälillä. Jatkuva alijäämä voi johtaa velan kasvuun, mikä voi olla kestämätöntä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, alijäämän koon ja kestävyyden arviointi riippuu myös talouden yleisestä tilasta ja kasvunäkymistä. Esimerkiksi taantuman aikana tilapäinen alijäämä voi olla perusteltu talouden elvyttämistoimenpide. Valtion menojen tehokkuuden arviointi on myös tärkeää. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, kuinka hyvin julkiset varat käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysmenojen tehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla terveysindikaattoreita, kuten elinajanodotetta ja terveydenhuollon saatavuutta. Koulutusmenojen tehokkuutta voidaan mitata oppimistuloksilla ja työmarkkinoiden toimivuudella. Kansainväliset vertailut voivat tarjota arvokasta näkökulmaa valtion menojen arviointiin. Monet organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), tarjoavat vertailutietoja eri maiden julkisista menoista. Tämä voi auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja kehittämään tehokkaita talouspolitiikkoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot ovat monimutkainen ja tärkeä osa makrotaloutta. Niiden ymmärtäminen ja tehokas hallinta edellyttävät syvällistä taloudellista analyysiä ja poliittista harkintaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja asiantuntevan näkemyksen julkisten menojen vaikutuksista talouteen ja auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Jatkuva seuranta ja analyysi valtion menojen kehityksestä ovat keskeisiä talouden vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi.