Kulutuskulut Kambodža

Uusin Kulutuskulut-luku maalle Kambodža

Kurssi

96,85 Mrd. KHR

Muutos +/-

+4,24 Mrd. KHR

Prosentuaalinen muutos

+4,57 %

Keskiarvo

56,60 Mrd. KHR

Kaikkien aikojen korkein

96,85 Mrd. KHR

1.1.2025

Kaikkien aikojen matalin

10,91 Mrd. KHR

1.1.1998

Nykyinen arvo Kulutuskulut kohteessa Kambodža on 96,85 Mrd. KHR. Kulutuskulut kohteessa Kambodža nousi arvoon 96,85 Mrd. KHR päivänä 1.1.2025, kun se oli 92,62 Mrd. KHR päivänä 1.1.2024. Välillä 1.1.1998 - 1.1.2025, keskimääräinen bruttokansantuote kohteessa Kambodža oli 56,60 Mrd. KHR. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.1.2025 arvolla 96,85 Mrd. KHR, kun taas alhaisin arvo kirjattiin päivänä 1.1.1998 arvolla 10,91 Mrd. KHR.

Lähde: Asian Development Bank (ADB)

Kulutuskulut maassa Kambodža nousi 1.1.2025 päivänä arvosta 92,62 Mrd. KHR 1.1.2024 päivällä arvoon 96,85 Mrd. KHR. Kulutuskulut maassa Kambodža oli keskimäärin 56,60 Mrd. KHR aikavälillä 1.1.1998–1.1.2025, saavutti kaikkien aikojen huipun 96,85 Mrd. KHR 1.1.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 10,91 Mrd. KHR 1.1.1998 päivällä.

Kulutuskulut

Kulutuskulut

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Kulutusmenot
Päivämäärä
Kulutusmenot
1.1.2018
83,12 Mrd. KHR
1.1.2019
85,94 Mrd. KHR
1.1.2020
84,36 Mrd. KHR
1.1.2021
82,21 Mrd. KHR
1.1.2022
86,48 Mrd. KHR
1.1.2023
90,47 Mrd. KHR
1.1.2024
92,62 Mrd. KHR
1.1.2025
96,85 Mrd. KHR

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Kulutuskulut Historia

Kulutuskulut — Historia
PäivämääräArvo
96,85 Mrd. KHR
92,62 Mrd. KHR
90,47 Mrd. KHR
86,48 Mrd. KHR
82,21 Mrd. KHR
84,36 Mrd. KHR
85,94 Mrd. KHR
83,12 Mrd. KHR
78,81 Mrd. KHR
73,85 Mrd. KHR

Mikä on Kulutuskulut?

Kulutuskäyttäytyminen: Makrotalouden Kannalta Keskeinen Osa-alue Kulutuskäyttäytyminen eli kuluttajien ostovoiman ilmentyminen on yksi tärkeimmistä makrotalouden osa-alueista ja se vaikuttaa laajasti eri talouden sektoreihin. Eulerpoolin verkkosivustolla käsittelemme kulutuskäyttäytymistä syväluotauksena, esittäen sekä ajankohtaista dataa että analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään tämän ilmiön monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Kulutuskäyttäytyminen on herkkä monille tekijöille, kuten tulotason muutoksille, korkotasolle, työllisyyden kehitykselle ja kuluttajien luottamukselle. Tämän vuoksi sen seuranta ja analysointi on olennaista laatiessa talousennusteita ja poliittisia päätöksiä. Kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Ensisijaisesti se jakautuu kahteen pääalueeseen: yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Yksityinen kulutus kattaa kotitalouksien menot, kuten ruoka, asuminen, terveys- ja koulutuspalvelut sekä muu vapaa-ajan käyttö. Julkinen kulutus puolestaan viittaa valtion ja kuntien menoja, jotka kohdistuvat yleiseen hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan talouden kasvuun tai taantumaan. Kulutusmenojen rakenteen muuttuminen on yksi merkittävistä kulutuskäyttäytymistä koskevista trendeistä. Viime vuosina digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet merkittävästi kulutustottumuksia. Verkkokaupan kasvu ja uudet maksutavat ovat luoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille, mikä puolestaan vaikuttaa talouskasvuun. Kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, mikä muokkaa kulutuksen rakennetta ja haastaa perinteisiä sektoreita, kuten kivijalkakauppaa. Kulutuksen kestävyystrendi on myös kasvussa. Yhä useammat kuluttajat arvostavat kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mikä näkyy kulutustavassa ja -kohteissa. Tämä muutos on merkittävä, sillä se vaikuttaa paitsi tuotantoon ja tarjontaan myös talouspolitiikkaan ja sääntelyyn. Kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa on huomioitava myös kotitalouksien demografiset tekijät ja elinvaihe. Ikä, sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat priorisoida kulutuksessaan vapaa-ajan ja koulutuksen, kun taas ikääntyneet kuluttajat voivat keskittää menonsa terveydenhoitoon ja asuntojen ylläpitoon. Myös maantieteelliset tekijät, kuten kaupungistuminen ja alueellinen taloudellinen kehitys, muokkaavat kulutustottumuksia. Kuluttajien odotukset ja luottamus talouteen ovat keskeisiä muuttujia, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajan luottamusindeksit, jotka mittaavat kuluttajien näkemystä talouden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, ovat tärkeitä indikaattoreita talouden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Positiivinen luottamus talouteen kannustaa kulutukseen ja investointeihin, kun taas negatiivinen luottamus voi johtaa säästämiseen ja kulutuksen vähentämiseen, jolla on laajamittaiset vaikutukset talouskasvuun. Makrotaloudessa seurataan myös kulutukseen liittyviä hintatason muutoksia, eli inflaatiota. Inflaation nousu voi heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua. Keskuspankkien rahapoliittiset toimenpiteet, kuten korkojen sääntely, ovat työkaluja, joiden avulla inflaatiota ja sen vaikutuksia pyritään hallitsemaan. Näin ollen kulutuskäyttäytymisen analysointi edellyttää inflaation ja korkotason kehityksen tarkkaa seurantaa. Eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan muutokset ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu terveys- ja hoivapalveluihin, mikä vaikuttaa merkittävästi julkisiin menoihin ja verotukseen. Vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja siten kulutukseen. Kulutuskäyttäytymisen seurannassa ajantasainen ja tarkka data on olennaista. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan korkealaatuista ja luotettavaa makrotaloudellista dataa liittyen kulutuskäyttäytymiseen ja sen eri osa-alueisiin. Dataamme käyttävät niin analyytikot, tutkijat kuin talouspoliittiset päättäjät, jotka tarvitsevat syvällistä ymmärrystä kulutuskäyttäytymisen trendeistä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kulutuskäyttäytyminen on makrotalouden keskeinen osa-alue, jota moninaiset tekijät muovaavat. Sen ymmärtäminen ja analysointi edellyttää syvällistä tietämystä talouden eri osatekijöistä, kuten tulotaso, inflaatio, korkotaso ja kuluttajien luottamus. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajankohtaista tietoa, joka tukee asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Seuraamme tarkasti kulutuskäyttäytymisen kehitystä ja siihen vaikuttavia trendejä, jotta voimme tarjota arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka helpottavat taloudellisten ennusteiden ja suunnitelmien tekoa.

Kulutuskulut Kambodža — FAQ

Mikä on nykyinen Kulutuskulut maassa Kambodža?

Nykyinen Kulutuskulut maassa Kambodža on 96,85 Mrd. KHR (1.1.2025).

Miten Kulutuskulut maassa Kambodža on muuttunut äskettäin?

Kulutuskulut maassa Kambodža nousi arvosta 92,62 Mrd. KHR (1.1.2024) arvoon 96,85 Mrd. KHR (1.1.2025).

Mikä on Kulutuskulut:n ennätyskorkea maassa Kambodža?

Ennätyskorkea Kulutuskulut maassa Kambodža oli 96,85 Mrd. KHR (1.1.2025).

Mikä on Kulutuskulut:n ennätysmatala maassa Kambodža?

Ennätysmatala Kulutuskulut maassa Kambodža oli 10,91 Mrd. KHR (1.1.1998).

Mikä on Kulutuskulut:n historiallinen keskiarvo maassa Kambodža?

Historiallinen keskiarvo Kulutuskulut maassa Kambodža on 56,60 Mrd. KHR välillä 1.1.1998–1.1.2025.

Mistä Kulutuskulut-tiedot maalle Kambodža ovat peräisin?

Kulutuskulut-tiedot maalle Kambodža ovat peräisin lähteestä Asian Development Bank (ADB) ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.