Jordania Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Kurssi

Kurssi

608,4 M JOD

Muutos +/-

-146,9 M JOD

Prosentuaalinen muutos

-19,45 %

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Jordania on nykyiseltään 608,4 M JOD. Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Jordania laski 1.3.2026 arvoon 608,4 M JOD, kun se oli 1.12.2025 arvoltaan 755,3 M JOD. Välillä 1.3.2003 ja 1.3.2026 Maatalouden bruttokansantuote (BKT) oli keskimäärin 339,04 M JOD Jordania. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 arvolla 755,30 M JOD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2003 arvolla 49,00 M JOD.

Lähde: The Hashemite Kingdom of Jordan Department of Statistics

The current value of Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania is 608,4 MJOD. Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania decreased to 608,4 MJOD from 755,3 MJOD.Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania averaged 339,04 MJOD from 1.3.2003 until 1.3.2026.The all-time high was 755,30 MJOD (1.12.2025)and the record low was 49,00 MJOD (1.6.2003).

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

BKT maataloudesta
Date
BKT maataloudesta
6.1.2024
410,00 M JOD
9.1.2024
463,20 M JOD
12.1.2024
706,10 M JOD
3.1.2025
569,80 M JOD
6.1.2025
445,40 M JOD
9.1.2025
492,40 M JOD
12.1.2025
755,30 M JOD
3.1.2026
608,40 M JOD
Access this data via the Eulerpool API

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Historia

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) — Historia
PäivämääräArvo
608,4 M JOD
755,3 M JOD
492,4 M JOD
445,4 M JOD
569,8 M JOD
706,1 M JOD
463,2 M JOD
410 M JOD
527 M JOD
657,1 M JOD
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Maatalouden BKT Jordaniassa sisältää metsästys-, metsätalous- ja kalastusteollisuuden.

Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT)?

Makrotalouden ymmärtäminen ja analysointi on keskeisessä roolissa taloudellisten päätösten tekemisessä ja taloudellisen kehityksen ennustamisessa. Eulerpool, ammattilaisten käyttämä verkkosivusto makrotalouden datan näyttämiseen, tarjoaa kattavia resursseja ja tietoja eri talouden sektoreiden suorituskyvystä. Yksi tärkeä osa-alue, johon keskitymme, on maatalouden bruttokansantuote eli 'GDP from Agriculture'. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja ammattimaisen kuvauksen tästä talouden osa-alueesta suomeksi. Maatalouden bruttokansantuote (GDP from Agriculture) viittaa kaikkeen lisäarvoon, joka syntyy maatalouden tuotannosta tietyn ajanjakson aikana. Se sisältää esimerkiksi kasvinviljelyn, karjatalouden, metsätalouden ja kalastuksen. Maatalous on ollut historiallisesti yksi ihmiskunnan perustoimintamuodoista ja se on edelleen monien maiden talouden selkäranka, erityisesti kehittyvissä maissa. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta voi vaihdella suuresti maasta toiseen, riippuen maan taloudellisesta rakenteesta ja kehitysasteesta. Maatalouden bruttokansantuotteen merkitys on moninainen. Ensinnäkin, se on merkittävä tulonlähde miljoonille maanviljelijöille ja maataloustyöntekijöille ympäri maailmaa. Tämä sektori tarjoaa suoraan tai välillisesti myös työllistymismahdollisuuksia monilla eri alueilla, kuten jalostus, kauppa ja logistiikka. Toiseksi, maatalouden tuotto vaikuttaa merkittävästi ruoan ja muiden maataloustuotteiden tarjontaan ja hintatasoon markkinoilla. Tämä puolestaan vaikuttaa inflaatioon, elintarviketurvaan ja yleiseen elintasoon. Kun tarkastellaan maatalouden GDP:tä, on tärkeää ottaa huomioon useita eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kehitykseen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi: 1. Ilmastonmuutos: Kasvavat lämpötilat, muuttuvat sademäärät ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa merkittävästi maatalouden tuottavuuteen. Kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt voivat tuhota satoja ja karjaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti maatalouden GDP:hen. 2. Teknologian kehittyminen: Uusi teknologia, kuten tarkkuusviljely, geneettisesti muunnellut organismit (GMO), ja automaatio, voivat parantaa maatalouden tehokkuutta ja kestävyyttä. Tämä voi johtaa suurempiin satoihin ja korkeampaan tuottavuuteen, mikä heijastuu positiivisesti maatalouden GDP:hen. 3. Kauppapolitiikka: Kansainväliset kauppasopimukset ja tullimaksut voivat vaikuttaa paikallisen maatalouden kilpailukykyyn. Suotuisat kauppasopimukset voivat avata uusia markkinoita ja lisätä vientiä, kun taas rajoitukset voivat haitata kilpailukykyä ja vähentää kysyntää. 4. Politiikka ja sääntely: Hallitusten maatalouspolitiikat, kuten tukiaiset, verotus ja sääntely, voivat vaikuttaa merkittävästi maataloussektorin suorituskykyyn. Tukiaiset voivat tukea maanviljelijöitä ja edistää tuotantoa, kun taas tiukat sääntelyt voivat toisaalta lisätä kustannuksia. 5. Kuluttajakäyttäytyminen: Muuttuvat kuluttajatrendit, kuten kasvispainotteisen ruokavalion suosio tai ekologisesti kestävien tuotteiden kysyntä, voivat vaikuttaa eri maataloustuotteiden kysyntään ja siten maatalouden GDP:hen. Maatalouden GDP:n analysointiin kuuluu myös sen vertailu muihin talouden osa-alueisiin. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on usein pienempi verrattuna teollisuus- ja palvelusektoreihin. Tämä johtuu suurelta osin talouden rakenteen siirtymisestä enemmän teknologiavetoisiin ja palvelupainotteisiin toimialoihin. Kehittyvissä maissa maatalouden osuus GDP:stä on kuitenkin usein huomattavasti suurempi, koska suuri osa väestöstä on vielä riippuvaisia maataloudesta. Maatalouden bruttokansantuotteen seuranta ja analysointi on tärkeää, koska se tarjoaa arvokkaita tietoja taloudellisesta kestävyydestä, työllisyystilanteesta ja elintarviketurvasta. Kestävän maatalouden ja elintarviketurvan takaaminen on yksi suurimmista haasteista, joita maailma kohtaa tulevaisuudessa. Tässä kontekstissa on tärkeää, että maatalouden GDP kasvaa kestävällä tavalla, joka ottaa huomioon ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot ja analyysit auttavat yrityksiä, hallituksia ja tutkimuslaitoksia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Laadukas data ja syvällinen analyysi tarjoavat kattavan kuvan makrotalouden dynamiikasta ja eri sektorien suorituskyvystä, mukaan lukien maatalouden GDP. Näin voimme luoda perustaa kestävälle talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Lopuksi, maatalouden bruttokansantuotteen ymmärtäminen ja sen vaikuttavien tekijöiden analysointi on elintärkeää monien taloudellisten päätösten kannalta. Ilman kattavaa ymmärrystä tästä talouden osa-alueesta on vaikea ennustaa ja hallita tulevia taloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia. Eulerpool sitoutuu tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja auttaa luomaan kestävää taloudellista kehitystä.

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Jordania — FAQ

What is the current Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania?

The current Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania is 608,4 MJOD as of 1.3.2026.

How has the Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania changed recently?

The Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania decreased from 755,3 MJOD (1.12.2025) to 608,4 MJOD (1.3.2026).

What is the all-time high for Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania?

The all-time high for Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania was 755,30 MJOD, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania?

The all-time low for Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania was 49,00 MJOD, recorded on 1.6.2003.

What is the historical average of Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania?

The historical average of Maatalouden bruttokansantuote (BKT) in Jordania is 339,04 MJOD, calculated over the period from 1.3.2003 to 1.3.2026.

Where does the Maatalouden bruttokansantuote (BKT) data for Jordania come from?

The Maatalouden bruttokansantuote (BKT) data for Jordania is sourced from The Hashemite Kingdom of Jordan Department of Statistics and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.