Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ruotsi Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Ruotsi on 4,018 milj. . Kokopäivätyö Ruotsi laski 4,018 milj. 1.12.2023, kun se oli 4,141 milj. 1.9.2023. Välillä 1.6.1998 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Ruotsi oli 3,48 milj. . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2023 4,14 milj. , kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1998 2,90 milj. .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.1998 | 2,90 milj. |
1.6.1999 | 2,96 milj. |
1.6.2000 | 3,10 milj. |
1.3.2001 | 3,23 milj. |
1.6.2001 | 3,32 milj. |
1.9.2001 | 3,38 milj. |
1.12.2001 | 3,27 milj. |
1.3.2002 | 3,22 milj. |
1.6.2002 | 3,31 milj. |
1.9.2002 | 3,37 milj. |
1.12.2002 | 3,27 milj. |
1.3.2003 | 3,22 milj. |
1.6.2003 | 3,31 milj. |
1.9.2003 | 3,37 milj. |
1.12.2003 | 3,25 milj. |
1.3.2004 | 3,19 milj. |
1.6.2004 | 3,25 milj. |
1.9.2004 | 3,34 milj. |
1.12.2004 | 3,21 milj. |
1.3.2005 | 3,17 milj. |
1.6.2005 | 3,15 milj. |
1.9.2005 | 3,23 milj. |
1.12.2005 | 3,13 milj. |
1.3.2006 | 3,10 milj. |
1.6.2006 | 3,20 milj. |
1.9.2006 | 3,30 milj. |
1.12.2006 | 3,20 milj. |
1.3.2007 | 3,18 milj. |
1.6.2007 | 3,28 milj. |
1.9.2007 | 3,39 milj. |
1.12.2007 | 3,27 milj. |
1.3.2008 | 3,27 milj. |
1.6.2008 | 3,34 milj. |
1.9.2008 | 3,45 milj. |
1.12.2008 | 3,29 milj. |
1.3.2009 | 3,22 milj. |
1.6.2009 | 3,27 milj. |
1.9.2009 | 3,32 milj. |
1.12.2009 | 3,19 milj. |
1.3.2010 | 3,16 milj. |
1.6.2010 | 3,27 milj. |
1.9.2010 | 3,37 milj. |
1.12.2010 | 3,27 milj. |
1.3.2011 | 3,27 milj. |
1.6.2011 | 3,37 milj. |
1.9.2011 | 3,47 milj. |
1.12.2011 | 3,34 milj. |
1.3.2012 | 3,29 milj. |
1.6.2012 | 3,39 milj. |
1.9.2012 | 3,48 milj. |
1.12.2012 | 3,36 milj. |
1.3.2013 | 3,33 milj. |
1.6.2013 | 3,44 milj. |
1.9.2013 | 3,53 milj. |
1.12.2013 | 3,41 milj. |
1.3.2014 | 3,37 milj. |
1.6.2014 | 3,46 milj. |
1.9.2014 | 3,58 milj. |
1.12.2014 | 3,45 milj. |
1.3.2015 | 3,42 milj. |
1.6.2015 | 3,51 milj. |
1.9.2015 | 3,64 milj. |
1.12.2015 | 3,53 milj. |
1.3.2016 | 3,49 milj. |
1.6.2016 | 3,61 milj. |
1.9.2016 | 3,71 milj. |
1.12.2016 | 3,61 milj. |
1.3.2017 | 3,60 milj. |
1.6.2017 | 3,70 milj. |
1.9.2017 | 3,81 milj. |
1.12.2017 | 3,70 milj. |
1.3.2018 | 3,69 milj. |
1.6.2018 | 3,79 milj. |
1.9.2018 | 3,91 milj. |
1.12.2018 | 3,80 milj. |
1.3.2019 | 3,77 milj. |
1.6.2019 | 3,84 milj. |
1.9.2019 | 3,92 milj. |
1.12.2019 | 3,78 milj. |
1.3.2020 | 3,74 milj. |
1.6.2020 | 3,75 milj. |
1.9.2020 | 3,84 milj. |
1.12.2020 | 3,77 milj. |
1.3.2021 | 3,74 milj. |
1.6.2021 | 3,85 milj. |
1.9.2021 | 3,96 milj. |
1.12.2021 | 3,88 milj. |
1.3.2022 | 3,86 milj. |
1.6.2022 | 3,98 milj. |
1.9.2022 | 4,09 milj. |
1.12.2022 | 3,97 milj. |
1.3.2023 | 3,97 milj. |
1.6.2023 | 4,05 milj. |
1.9.2023 | 4,14 milj. |
1.12.2023 | 4,02 milj. |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 4,018 milj. |
1.9.2023 | 4,141 milj. |
1.6.2023 | 4,052 milj. |
1.3.2023 | 3,967 milj. |
1.12.2022 | 3,972 milj. |
1.9.2022 | 4,087 milj. |
1.6.2022 | 3,984 milj. |
1.3.2022 | 3,857 milj. |
1.12.2021 | 3,877 milj. |
1.9.2021 | 3,958 milj. |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇪 Avoimet työpaikat | 102 070 | 130 875 | Kuukausittain |
🇸🇪 Eläkeikä naiset | 66 Years | 66 Years | Vuosittain |
🇸🇪 Eläkeikäiset miehet | 63 Years | 63 Years | Vuosittain |
🇸🇪 Keskimääräiset viikkotyötunnit | 31 Hours | 31,8 Hours | Kuukausittain |
🇸🇪 nuorisotyöttömyysaste | 23,9 % | 23,2 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Osa-aikatyö | 983 600 | 1,004 milj. | Kvartaali |
🇸🇪 Ostoaste | 74,9 % | 75,6 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Palkat | 198,6 SEK/Hour | 196,1 SEK/Hour | Kuukausittain |
🇸🇪 Palkkakasvu | 4 % | 4,2 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,7 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇸🇪 Tuottavuus | 105,534 points | 104,954 points | Kvartaali |
🇸🇪 Työkustannukset | 160,4 points | 158,6 points | Kuukausittain |
🇸🇪 Työllisyysaste | 71,5 % | 68,3 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Työllisyysmuutos | −0,4 % | −0,2 % | Kvartaali |
🇸🇪 Työpaikkatarjousaste | 2,9 % | 2,1 % | Kvartaali |
🇸🇪 Työssäkäyvät | 5,429 milj. | 5,187 milj. | Kuukausittain |
🇸🇪 Työttömät henkilöt | 496 000 | 513 000 | Kuukausittain |
🇸🇪 Työttömyysaste | 8,7 % | 8,9 % | Kuukausittain |
🇸🇪 väestö | 10,52 milj. | 10,45 milj. | Vuosittain |
🇸🇪 Valmistuksen palkat | 214 SEK/Hour | 210,7 SEK/Hour | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.