Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Islanti Kulutuskulut
Osakekurssi
Nykyinen arvo Kulutuskulut kohteessa Islanti on 413,744 miljardia ISK. Kulutuskulut kohteessa Islanti nousi arvoon 413,744 miljardia ISK päivänä 1.12.2023, kun se oli 374,074 miljardia ISK päivänä 1.9.2023. Välillä 1.3.1997 - 1.3.2024, keskimääräinen bruttokansantuote kohteessa Islanti oli 284,42 miljardia ISK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.12.2022 arvolla 423,68 miljardia ISK, kun taas alhaisin arvo kirjattiin päivänä 1.3.1997 arvolla 166,34 miljardia ISK.
Kulutuskulut ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kulutusmenot | |
---|---|
1.3.1997 | 166,34 miljardia ISK |
1.6.1997 | 186,41 miljardia ISK |
1.9.1997 | 189,47 miljardia ISK |
1.12.1997 | 196,71 miljardia ISK |
1.3.1998 | 186,29 miljardia ISK |
1.6.1998 | 204,53 miljardia ISK |
1.9.1998 | 213,66 miljardia ISK |
1.12.1998 | 221,51 miljardia ISK |
1.3.1999 | 208,10 miljardia ISK |
1.6.1999 | 221,18 miljardia ISK |
1.9.1999 | 225,92 miljardia ISK |
1.12.1999 | 230,92 miljardia ISK |
1.3.2000 | 214,39 miljardia ISK |
1.6.2000 | 232,33 miljardia ISK |
1.9.2000 | 234,46 miljardia ISK |
1.12.2000 | 239,93 miljardia ISK |
1.3.2001 | 218,42 miljardia ISK |
1.6.2001 | 226,43 miljardia ISK |
1.9.2001 | 224,61 miljardia ISK |
1.12.2001 | 225,96 miljardia ISK |
1.3.2002 | 208,99 miljardia ISK |
1.6.2002 | 223,08 miljardia ISK |
1.9.2002 | 225,47 miljardia ISK |
1.12.2002 | 231,39 miljardia ISK |
1.3.2003 | 221,91 miljardia ISK |
1.6.2003 | 234,88 miljardia ISK |
1.9.2003 | 237,19 miljardia ISK |
1.12.2003 | 247,73 miljardia ISK |
1.3.2004 | 237,12 miljardia ISK |
1.6.2004 | 251,04 miljardia ISK |
1.9.2004 | 251,78 miljardia ISK |
1.12.2004 | 269,10 miljardia ISK |
1.3.2005 | 257,96 miljardia ISK |
1.6.2005 | 286,93 miljardia ISK |
1.9.2005 | 283,18 miljardia ISK |
1.12.2005 | 298,66 miljardia ISK |
1.3.2006 | 287,08 miljardia ISK |
1.6.2006 | 300,13 miljardia ISK |
1.9.2006 | 283,99 miljardia ISK |
1.12.2006 | 298,90 miljardia ISK |
1.3.2007 | 285,69 miljardia ISK |
1.6.2007 | 317,55 miljardia ISK |
1.9.2007 | 314,00 miljardia ISK |
1.12.2007 | 330,30 miljardia ISK |
1.3.2008 | 310,50 miljardia ISK |
1.6.2008 | 305,40 miljardia ISK |
1.9.2008 | 285,82 miljardia ISK |
1.12.2008 | 262,29 miljardia ISK |
1.3.2009 | 246,57 miljardia ISK |
1.6.2009 | 256,13 miljardia ISK |
1.9.2009 | 253,34 miljardia ISK |
1.12.2009 | 262,49 miljardia ISK |
1.3.2010 | 244,54 miljardia ISK |
1.6.2010 | 248,97 miljardia ISK |
1.9.2010 | 251,12 miljardia ISK |
1.12.2010 | 271,22 miljardia ISK |
1.3.2011 | 245,25 miljardia ISK |
1.6.2011 | 260,32 miljardia ISK |
1.9.2011 | 255,98 miljardia ISK |
1.12.2011 | 276,09 miljardia ISK |
1.3.2012 | 250,39 miljardia ISK |
1.6.2012 | 266,88 miljardia ISK |
1.9.2012 | 258,46 miljardia ISK |
1.12.2012 | 280,79 miljardia ISK |
1.3.2013 | 254,78 miljardia ISK |
1.6.2013 | 267,75 miljardia ISK |
1.9.2013 | 261,02 miljardia ISK |
1.12.2013 | 284,25 miljardia ISK |
1.3.2014 | 259,64 miljardia ISK |
1.6.2014 | 276,70 miljardia ISK |
1.9.2014 | 268,00 miljardia ISK |
1.12.2014 | 294,49 miljardia ISK |
1.3.2015 | 271,09 miljardia ISK |
1.6.2015 | 290,04 miljardia ISK |
1.9.2015 | 276,88 miljardia ISK |
1.12.2015 | 310,10 miljardia ISK |
1.3.2016 | 290,55 miljardia ISK |
1.6.2016 | 313,59 miljardia ISK |
1.9.2016 | 291,30 miljardia ISK |
1.12.2016 | 329,99 miljardia ISK |
1.3.2017 | 309,88 miljardia ISK |
1.6.2017 | 340,79 miljardia ISK |
1.9.2017 | 319,22 miljardia ISK |
1.12.2017 | 353,14 miljardia ISK |
1.3.2018 | 327,78 miljardia ISK |
1.6.2018 | 358,11 miljardia ISK |
1.9.2018 | 335,69 miljardia ISK |
1.12.2018 | 365,37 miljardia ISK |
1.3.2019 | 336,24 miljardia ISK |
1.6.2019 | 361,94 miljardia ISK |
1.9.2019 | 344,25 miljardia ISK |
1.12.2019 | 368,72 miljardia ISK |
1.3.2020 | 341,23 miljardia ISK |
1.6.2020 | 330,19 miljardia ISK |
1.9.2020 | 339,26 miljardia ISK |
1.12.2020 | 356,62 miljardia ISK |
1.3.2021 | 343,09 miljardia ISK |
1.6.2021 | 360,13 miljardia ISK |
1.9.2021 | 358,64 miljardia ISK |
1.12.2021 | 400,44 miljardia ISK |
1.3.2022 | 374,07 miljardia ISK |
1.6.2022 | 407,47 miljardia ISK |
1.9.2022 | 378,42 miljardia ISK |
1.12.2022 | 423,68 miljardia ISK |
1.3.2023 | 392,11 miljardia ISK |
1.6.2023 | 410,91 miljardia ISK |
1.9.2023 | 374,07 miljardia ISK |
1.12.2023 | 413,74 miljardia ISK |
Kulutuskulut Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 413,744 miljardia ISK |
1.9.2023 | 374,074 miljardia ISK |
1.6.2023 | 410,913 miljardia ISK |
1.3.2023 | 392,105 miljardia ISK |
1.12.2022 | 423,676 miljardia ISK |
1.9.2022 | 378,415 miljardia ISK |
1.6.2022 | 407,468 miljardia ISK |
1.3.2022 | 374,071 miljardia ISK |
1.12.2021 | 400,439 miljardia ISK |
1.9.2021 | 358,638 miljardia ISK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kulutuskulut
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇮🇸 Käytettävissä oleva henkilökohtainen tulo | 2,095 Bio. ISK | 1,911 Bio. ISK | Vuosittain |
🇮🇸 Kuluttajaluottamus | 97,94 points | 100,66 points | Kuukausittain |
🇮🇸 Polttoaineen hinnat | 2,31 USD/Liter | 2,29 USD/Liter | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kulutuskulut
Kulutuskäyttäytyminen: Makrotalouden Kannalta Keskeinen Osa-alue Kulutuskäyttäytyminen eli kuluttajien ostovoiman ilmentyminen on yksi tärkeimmistä makrotalouden osa-alueista ja se vaikuttaa laajasti eri talouden sektoreihin. Eulerpoolin verkkosivustolla käsittelemme kulutuskäyttäytymistä syväluotauksena, esittäen sekä ajankohtaista dataa että analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään tämän ilmiön monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Kulutuskäyttäytyminen on herkkä monille tekijöille, kuten tulotason muutoksille, korkotasolle, työllisyyden kehitykselle ja kuluttajien luottamukselle. Tämän vuoksi sen seuranta ja analysointi on olennaista laatiessa talousennusteita ja poliittisia päätöksiä. Kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Ensisijaisesti se jakautuu kahteen pääalueeseen: yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Yksityinen kulutus kattaa kotitalouksien menot, kuten ruoka, asuminen, terveys- ja koulutuspalvelut sekä muu vapaa-ajan käyttö. Julkinen kulutus puolestaan viittaa valtion ja kuntien menoja, jotka kohdistuvat yleiseen hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan talouden kasvuun tai taantumaan. Kulutusmenojen rakenteen muuttuminen on yksi merkittävistä kulutuskäyttäytymistä koskevista trendeistä. Viime vuosina digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet merkittävästi kulutustottumuksia. Verkkokaupan kasvu ja uudet maksutavat ovat luoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille, mikä puolestaan vaikuttaa talouskasvuun. Kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, mikä muokkaa kulutuksen rakennetta ja haastaa perinteisiä sektoreita, kuten kivijalkakauppaa. Kulutuksen kestävyystrendi on myös kasvussa. Yhä useammat kuluttajat arvostavat kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mikä näkyy kulutustavassa ja -kohteissa. Tämä muutos on merkittävä, sillä se vaikuttaa paitsi tuotantoon ja tarjontaan myös talouspolitiikkaan ja sääntelyyn. Kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa on huomioitava myös kotitalouksien demografiset tekijät ja elinvaihe. Ikä, sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat priorisoida kulutuksessaan vapaa-ajan ja koulutuksen, kun taas ikääntyneet kuluttajat voivat keskittää menonsa terveydenhoitoon ja asuntojen ylläpitoon. Myös maantieteelliset tekijät, kuten kaupungistuminen ja alueellinen taloudellinen kehitys, muokkaavat kulutustottumuksia. Kuluttajien odotukset ja luottamus talouteen ovat keskeisiä muuttujia, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajan luottamusindeksit, jotka mittaavat kuluttajien näkemystä talouden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, ovat tärkeitä indikaattoreita talouden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Positiivinen luottamus talouteen kannustaa kulutukseen ja investointeihin, kun taas negatiivinen luottamus voi johtaa säästämiseen ja kulutuksen vähentämiseen, jolla on laajamittaiset vaikutukset talouskasvuun. Makrotaloudessa seurataan myös kulutukseen liittyviä hintatason muutoksia, eli inflaatiota. Inflaation nousu voi heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua. Keskuspankkien rahapoliittiset toimenpiteet, kuten korkojen sääntely, ovat työkaluja, joiden avulla inflaatiota ja sen vaikutuksia pyritään hallitsemaan. Näin ollen kulutuskäyttäytymisen analysointi edellyttää inflaation ja korkotason kehityksen tarkkaa seurantaa. Eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan muutokset ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu terveys- ja hoivapalveluihin, mikä vaikuttaa merkittävästi julkisiin menoihin ja verotukseen. Vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja siten kulutukseen. Kulutuskäyttäytymisen seurannassa ajantasainen ja tarkka data on olennaista. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan korkealaatuista ja luotettavaa makrotaloudellista dataa liittyen kulutuskäyttäytymiseen ja sen eri osa-alueisiin. Dataamme käyttävät niin analyytikot, tutkijat kuin talouspoliittiset päättäjät, jotka tarvitsevat syvällistä ymmärrystä kulutuskäyttäytymisen trendeistä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kulutuskäyttäytyminen on makrotalouden keskeinen osa-alue, jota moninaiset tekijät muovaavat. Sen ymmärtäminen ja analysointi edellyttää syvällistä tietämystä talouden eri osatekijöistä, kuten tulotaso, inflaatio, korkotaso ja kuluttajien luottamus. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajankohtaista tietoa, joka tukee asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Seuraamme tarkasti kulutuskäyttäytymisen kehitystä ja siihen vaikuttavia trendejä, jotta voimme tarjota arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka helpottavat taloudellisten ennusteiden ja suunnitelmien tekoa.