Itävalta Maakaasun tuonti

Kurssi

Kurssi

52 735,86 Terajoule

Muutos +/-

-735,33 Terajoule

Prosentuaalinen muutos

-1,38 %

Maakaasun tuonti Itävalta nykyinen arvo on 52 735,86 Terajoule. Maakaasun tuonti Itävalta väheni 52 735,86 Terajoule 1.6.2026, kun se oli 53 471,18 Terajoule 1.5.2026. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.6.2026, keskimääräinen BKT Itävalta oli 102 224,20 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2017 229 649,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.2025 25 543,01 Terajoule.

Lähde: EUROSTAT

The current value of Maakaasun tuonti in Itävalta is 52 735,86Terajoule. Maakaasun tuonti in Itävalta decreased to 52 735,86Terajoule from 53 471,18Terajoule.Maakaasun tuonti in Itävalta averaged 102 224,20Terajoule from 1.1.2008 until 1.6.2026.The all-time high was 229 649,00Terajoule (1.8.2017)and the record low was 25 543,01Terajoule (1.2.2025).

Maakaasun tuonti

Maakaasun tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Maakaasuimporit
Date
Maakaasuimporit
11.1.2025
44 872,12 Terajoule
12.1.2025
39 623,44 Terajoule
1.1.2026
38 588,37 Terajoule
2.1.2026
25 997,12 Terajoule
3.1.2026
30 629,41 Terajoule
4.1.2026
50 541,45 Terajoule
5.1.2026
53 471,18 Terajoule
6.1.2026
52 735,86 Terajoule
Access this data via the Eulerpool API

Maakaasun tuonti Historia

Maakaasun tuonti — Historia
PäivämääräArvo
52 735,86 Terajoule
53 471,18 Terajoule
50 541,45 Terajoule
30 629,41 Terajoule
25 997,12 Terajoule
38 588,37 Terajoule
39 623,44 Terajoule
44 872,12 Terajoule
44 245,26 Terajoule
51 869,86 Terajoule
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Maakaasun tuonti

Mikä on Maakaasun tuonti?

Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Maakaasun tuonti Itävalta — FAQ

What is the current Maakaasun tuonti in Itävalta?

The current Maakaasun tuonti in Itävalta is 52 735,86Terajoule as of 1.6.2026.

How has the Maakaasun tuonti in Itävalta changed recently?

The Maakaasun tuonti in Itävalta decreased from 53 471,18Terajoule (1.5.2026) to 52 735,86Terajoule (1.6.2026).

What is the all-time high for Maakaasun tuonti in Itävalta?

The all-time high for Maakaasun tuonti in Itävalta was 229 649,00Terajoule, recorded on 1.8.2017.

What is the all-time low for Maakaasun tuonti in Itävalta?

The all-time low for Maakaasun tuonti in Itävalta was 25 543,01Terajoule, recorded on 1.2.2025.

What is the historical average of Maakaasun tuonti in Itävalta?

The historical average of Maakaasun tuonti in Itävalta is 102 224,20Terajoule, calculated over the period from 1.1.2008 to 1.6.2026.

Where does the Maakaasun tuonti data for Itävalta come from?

The Maakaasun tuonti data for Itävalta is sourced from EUROSTAT and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.