Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Italia Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Maakaasun tuonti Italia nykyinen arvo on 205 650,869 Terajoule. Maakaasun tuonti Italia väheni 205 650,869 Terajoule 1.4.2024, kun se oli 215 917,501 Terajoule 1.3.2024. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.6.2024, keskimääräinen BKT Italia oli 213 712,32 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2008 311 087,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2024 0 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 311 087,00 Terajoule |
1.2.2008 | 289 370,00 Terajoule |
1.3.2008 | 279 006,00 Terajoule |
1.4.2008 | 241 973,00 Terajoule |
1.5.2008 | 220 028,00 Terajoule |
1.6.2008 | 216 865,00 Terajoule |
1.7.2008 | 228 333,00 Terajoule |
1.8.2008 | 166 802,00 Terajoule |
1.9.2008 | 207 950,00 Terajoule |
1.10.2008 | 227 533,00 Terajoule |
1.11.2008 | 247 002,00 Terajoule |
1.12.2008 | 292 646,00 Terajoule |
1.1.2009 | 257 823,00 Terajoule |
1.2.2009 | 229 781,00 Terajoule |
1.3.2009 | 210 236,00 Terajoule |
1.4.2009 | 201 244,00 Terajoule |
1.5.2009 | 205 702,00 Terajoule |
1.6.2009 | 199 301,00 Terajoule |
1.7.2009 | 214 846,00 Terajoule |
1.8.2009 | 165 164,00 Terajoule |
1.9.2009 | 205 664,00 Terajoule |
1.10.2009 | 222 314,00 Terajoule |
1.11.2009 | 248 679,00 Terajoule |
1.12.2009 | 277 520,00 Terajoule |
1.1.2010 | 291 922,00 Terajoule |
1.2.2010 | 272 758,00 Terajoule |
1.3.2010 | 275 006,00 Terajoule |
1.4.2010 | 227 419,00 Terajoule |
1.5.2010 | 216 675,00 Terajoule |
1.6.2010 | 203 911,00 Terajoule |
1.7.2010 | 212 941,00 Terajoule |
1.8.2010 | 165 849,00 Terajoule |
1.9.2010 | 204 483,00 Terajoule |
1.10.2010 | 244 602,00 Terajoule |
1.11.2010 | 258 242,00 Terajoule |
1.12.2010 | 296 951,00 Terajoule |
1.1.2011 | 302 400,00 Terajoule |
1.2.2011 | 263 652,00 Terajoule |
1.3.2011 | 258 547,00 Terajoule |
1.4.2011 | 211 036,00 Terajoule |
1.5.2011 | 219 266,00 Terajoule |
1.6.2011 | 196 329,00 Terajoule |
1.7.2011 | 199 796,00 Terajoule |
1.8.2011 | 183 109,00 Terajoule |
1.9.2011 | 206 616,00 Terajoule |
1.10.2011 | 194 081,00 Terajoule |
1.11.2011 | 213 627,00 Terajoule |
1.12.2011 | 232 524,00 Terajoule |
1.1.2012 | 267 119,00 Terajoule |
1.2.2012 | 286 779,00 Terajoule |
1.3.2012 | 224 523,00 Terajoule |
1.4.2012 | 228 410,00 Terajoule |
1.5.2012 | 206 616,00 Terajoule |
1.6.2012 | 188 671,00 Terajoule |
1.7.2012 | 200 177,00 Terajoule |
1.8.2012 | 173 888,00 Terajoule |
1.9.2012 | 179 642,00 Terajoule |
1.10.2012 | 177 051,00 Terajoule |
1.11.2012 | 196 520,00 Terajoule |
1.12.2012 | 250 889,00 Terajoule |
1.1.2013 | 237 744,00 Terajoule |
1.2.2013 | 198 425,00 Terajoule |
1.3.2013 | 206 045,00 Terajoule |
1.4.2013 | 173 927,00 Terajoule |
1.5.2013 | 184 099,00 Terajoule |
1.6.2013 | 177 241,00 Terajoule |
1.7.2013 | 192 596,00 Terajoule |
1.8.2013 | 168 554,00 Terajoule |
1.9.2013 | 175 908,00 Terajoule |
1.10.2013 | 189 890,00 Terajoule |
1.11.2013 | 187 833,00 Terajoule |
1.12.2013 | 268 148,00 Terajoule |
1.1.2014 | 211 226,00 Terajoule |
1.2.2014 | 176 784,00 Terajoule |
1.3.2014 | 172 784,00 Terajoule |
1.4.2014 | 178 499,00 Terajoule |
1.5.2014 | 198 920,00 Terajoule |
1.6.2014 | 187 032,00 Terajoule |
1.7.2014 | 186 384,00 Terajoule |
1.8.2014 | 135 254,00 Terajoule |
1.9.2014 | 162 000,00 Terajoule |
1.10.2014 | 162 343,00 Terajoule |
1.11.2014 | 162 801,00 Terajoule |
1.12.2014 | 190 348,00 Terajoule |
1.1.2015 | 188 937,00 Terajoule |
1.2.2015 | 180 822,00 Terajoule |
1.3.2015 | 184 175,00 Terajoule |
1.4.2015 | 193 777,00 Terajoule |
1.5.2015 | 200 139,00 Terajoule |
1.6.2015 | 183 720,00 Terajoule |
1.7.2015 | 220 293,00 Terajoule |
1.8.2015 | 184 213,00 Terajoule |
1.9.2015 | 187 795,00 Terajoule |
1.10.2015 | 181 928,00 Terajoule |
1.11.2015 | 194 310,00 Terajoule |
1.12.2015 | 231 610,00 Terajoule |
1.1.2016 | 200 444,00 Terajoule |
1.2.2016 | 182 194,00 Terajoule |
1.3.2016 | 189 662,00 Terajoule |
1.4.2016 | 194 196,00 Terajoule |
1.5.2016 | 222 771,00 Terajoule |
1.6.2016 | 210 541,00 Terajoule |
1.7.2016 | 219 380,00 Terajoule |
1.8.2016 | 185 509,00 Terajoule |
1.9.2016 | 203 492,00 Terajoule |
1.10.2016 | 220 790,00 Terajoule |
1.11.2016 | 218 961,00 Terajoule |
1.12.2016 | 239 421,00 Terajoule |
1.1.2017 | 266 585,00 Terajoule |
1.2.2017 | 197 282,00 Terajoule |
1.3.2017 | 204 368,00 Terajoule |
1.4.2017 | 220 600,00 Terajoule |
1.5.2017 | 238 506,00 Terajoule |
1.6.2017 | 228 334,00 Terajoule |
1.7.2017 | 227 344,00 Terajoule |
1.8.2017 | 200 482,00 Terajoule |
1.9.2017 | 187 071,00 Terajoule |
1.10.2017 | 206 426,00 Terajoule |
1.11.2017 | 219 875,00 Terajoule |
1.12.2017 | 255 727,00 Terajoule |
1.1.2018 | 203 720,00 Terajoule |
1.2.2018 | 217 894,00 Terajoule |
1.3.2018 | 243 801,00 Terajoule |
1.4.2018 | 224 828,00 Terajoule |
1.5.2018 | 237 744,00 Terajoule |
1.6.2018 | 218 846,00 Terajoule |
1.7.2018 | 226 009,00 Terajoule |
1.8.2018 | 199 568,00 Terajoule |
1.9.2018 | 204 940,00 Terajoule |
1.10.2018 | 187 795,00 Terajoule |
1.11.2018 | 195 834,00 Terajoule |
1.12.2018 | 225 134,00 Terajoule |
1.1.2019 | 249 403,00 Terajoule |
1.2.2019 | 194 920,00 Terajoule |
1.3.2019 | 230 391,00 Terajoule |
1.4.2019 | 255 765,00 Terajoule |
1.5.2019 | 255 080,00 Terajoule |
1.6.2019 | 242 964,00 Terajoule |
1.7.2019 | 249 707,00 Terajoule |
1.8.2019 | 208 636,00 Terajoule |
1.9.2019 | 209 131,00 Terajoule |
1.10.2019 | 198 234,00 Terajoule |
1.11.2019 | 203 187,00 Terajoule |
1.12.2019 | 204 330,00 Terajoule |
1.1.2020 | 215 303,00 Terajoule |
1.2.2020 | 183 986,00 Terajoule |
1.3.2020 | 215 417,00 Terajoule |
1.4.2020 | 234 848,00 Terajoule |
1.5.2020 | 219 456,00 Terajoule |
1.6.2020 | 222 161,00 Terajoule |
1.7.2020 | 223 495,00 Terajoule |
1.8.2020 | 197 510,00 Terajoule |
1.9.2020 | 203 759,00 Terajoule |
1.10.2020 | 199 339,00 Terajoule |
1.11.2020 | 183 490,00 Terajoule |
1.12.2020 | 224 485,00 Terajoule |
1.1.2021 | 237 554,00 Terajoule |
1.2.2021 | 188 176,00 Terajoule |
1.3.2021 | 234 506,00 Terajoule |
1.4.2021 | 270 207,00 Terajoule |
1.5.2021 | 255 195,00 Terajoule |
1.6.2021 | 221 552,00 Terajoule |
1.7.2021 | 228 219,00 Terajoule |
1.8.2021 | 208 598,00 Terajoule |
1.9.2021 | 200 368,00 Terajoule |
1.10.2021 | 229 248,00 Terajoule |
1.11.2021 | 225 819,00 Terajoule |
1.12.2021 | 271 501,00 Terajoule |
1.1.2022 | 246 469,00 Terajoule |
1.2.2022 | 211 379,00 Terajoule |
1.3.2022 | 254 584,00 Terajoule |
1.4.2022 | 245 174,00 Terajoule |
1.5.2022 | 252 946,00 Terajoule |
1.6.2022 | 225 743,00 Terajoule |
1.7.2022 | 264 606,00 Terajoule |
1.8.2022 | 212 104,00 Terajoule |
1.9.2022 | 213 741,00 Terajoule |
1.10.2022 | 207 112,00 Terajoule |
1.11.2022 | 197 739,00 Terajoule |
1.12.2022 | 226 962,00 Terajoule |
1.1.2023 | 209 207,10 Terajoule |
1.2.2023 | 188 785,50 Terajoule |
1.3.2023 | 214 083,90 Terajoule |
1.4.2023 | 223 875,60 Terajoule |
1.5.2023 | 210 235,80 Terajoule |
1.6.2023 | 189 242,70 Terajoule |
1.7.2023 | 200 901,30 Terajoule |
1.8.2023 | 179 146,20 Terajoule |
1.9.2023 | 178 574,70 Terajoule |
1.10.2023 | 185 356,50 Terajoule |
1.11.2023 | 183 413,40 Terajoule |
1.12.2023 | 184 251,60 Terajoule |
1.1.2024 | 174 612,30 Terajoule |
1.2.2024 | 179 132,30 Terajoule |
1.3.2024 | 215 917,50 Terajoule |
1.4.2024 | 205 650,87 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.4.2024 | 205 650,869 Terajoule |
1.3.2024 | 215 917,501 Terajoule |
1.2.2024 | 179 132,299 Terajoule |
1.1.2024 | 174 612,3 Terajoule |
1.12.2023 | 184 251,6 Terajoule |
1.11.2023 | 183 413,4 Terajoule |
1.10.2023 | 185 356,5 Terajoule |
1.9.2023 | 178 574,7 Terajoule |
1.8.2023 | 179 146,2 Terajoule |
1.7.2023 | 200 901,3 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇮🇹 Asekauppa | 1,437 miljardia SIPRI TIV | 1,716 miljardia SIPRI TIV | Vuosittain |
🇮🇹 Kaupankäynnin ehdot | 105,4 points | 105,6 points | Kuukausittain |
🇮🇹 Kauppatase | 6,743 miljardia EUR | 5,151 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇮🇹 Kultavarannot | 2 451,84 Tonnes | 2 451,84 Tonnes | Kvartaali |
🇮🇹 Matkailijoiden saapumiset | 9,919 milj. Persons | 8,031 milj. Persons | Kuukausittain |
🇮🇹 Matkailutulot | 7,79 miljardia EUR | 7,454 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇮🇹 Pääomavirrat | 11,92 miljardia EUR | −2,019 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇮🇹 Raakaöljyn tuotanto | 89 BBL/D/1K | 69 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇮🇹 Terrorisminiindeksi | 1,447 Points | 3,29 Points | Vuosittain |
🇮🇹 Tilisiirrot | 115,737 milj. EUR | 113,597 milj. EUR | Kvartaali |
🇮🇹 Tuonnit | 50,433 miljardia EUR | 46,748 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇮🇹 Ulkomaan suorat sijoitukset | 267,21 milj. EUR | 3,11 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇮🇹 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 122 % of GDP | 123 % of GDP | Kvartaali |
🇮🇹 Ulkomainen velka | 2,586 Bio. EUR | 2,575 Bio. EUR | Kvartaali |
🇮🇹 Vaihtotase | 1,376 miljardia EUR | 5,527 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇮🇹 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 0 % of GDP | −1,7 % of GDP | Vuosittain |
🇮🇹 Vienti | 57,176 miljardia EUR | 51,898 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.