Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Iran Öljyttömät vientiä
Osakekurssi
Öljyttömät vientiä nykyinen arvo Iranissa on 40,748 miljardia USD. Öljyttömät vientiä Iranissa nousi arvoon 40,748 miljardia USD 1.1.2021, kun se oli ollut 21,855 miljardia USD 1.1.2020. Vuosina 1.1.1995 - 1.1.2022 Iranin BKT:n keskiarvo oli 18,06 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022 42,25 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1998 2,45 miljardia USD.
Öljyttömät vientiä ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Muut kuin öljyvienti | |
---|---|
1.1.1995 | 3,26 miljardia USD |
1.1.1996 | 3,12 miljardia USD |
1.1.1997 | 2,67 miljardia USD |
1.1.1998 | 2,45 miljardia USD |
1.1.1999 | 2,91 miljardia USD |
1.1.2000 | 3,52 miljardia USD |
1.1.2001 | 3,84 miljardia USD |
1.1.2002 | 4,33 miljardia USD |
1.1.2003 | 5,59 miljardia USD |
1.1.2004 | 6,39 miljardia USD |
1.1.2005 | 8,73 miljardia USD |
1.1.2006 | 11,53 miljardia USD |
1.1.2007 | 13,16 miljardia USD |
1.1.2008 | 14,67 miljardia USD |
1.1.2009 | 18,37 miljardia USD |
1.1.2010 | 22,60 miljardia USD |
1.1.2011 | 26,66 miljardia USD |
1.1.2012 | 29,21 miljardia USD |
1.1.2013 | 28,37 miljardia USD |
1.1.2014 | 33,57 miljardia USD |
1.1.2015 | 31,15 miljardia USD |
1.1.2016 | 28,58 miljardia USD |
1.1.2017 | 33,27 miljardia USD |
1.1.2018 | 32,66 miljardia USD |
1.1.2019 | 30,38 miljardia USD |
1.1.2020 | 21,86 miljardia USD |
1.1.2021 | 40,75 miljardia USD |
Öljyttömät vientiä Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 40,748 miljardia USD |
1.1.2020 | 21,855 miljardia USD |
1.1.2019 | 30,375 miljardia USD |
1.1.2018 | 32,655 miljardia USD |
1.1.2017 | 33,266 miljardia USD |
1.1.2016 | 28,581 miljardia USD |
1.1.2015 | 31,147 miljardia USD |
1.1.2014 | 33,569 miljardia USD |
1.1.2013 | 28,369 miljardia USD |
1.1.2012 | 29,213 miljardia USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Öljyttömät vientiä
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇮🇷 Kauppatase | −5,625 miljardia USD | −4,743 miljardia USD | Kvartaali |
🇮🇷 Öljynviennit | 55,41 miljardia USD | 38,723 miljardia USD | Vuosittain |
🇮🇷 Raakaöljyn tuotanto | 3 226 BBL/D/1K | 3 219 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇮🇷 Terrorisminiindeksi | 4,464 Points | 5,688 Points | Vuosittain |
🇮🇷 Tuonnit | 17,915 miljardia USD | 16,424 miljardia USD | Kvartaali |
🇮🇷 Ulkomaan suorat sijoitukset | 1,224 miljardia USD | 905,6 milj. USD | Vuosittain |
🇮🇷 Ulkomainen velka | 6,282 miljardia USD | 8,675 miljardia USD | Vuosittain |
🇮🇷 Vaihtotase | 6,326 miljardia USD | 5,908 miljardia USD | Kvartaali |
🇮🇷 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 3,4 % of GDP | 4,2 % of GDP | Vuosittain |
🇮🇷 Vienti | 12,29 miljardia USD | 11,681 miljardia USD | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Öljyttömät vientiä
Ei-Öljyviennit: Suomen Makrotaloudellinen Voimavara Eulerpool, johtava makrotaloudellisten tietojen esityssivusto, tarjoaa syvällisen tarkastelun Suomen ei-öljyviennistä, joka on merkittävä tekijä kansantalouden kannalta. Tämä kuvaus valottaa ei-öljyviennin merkitystä, trendejä ja vaikutuksia Suomen talouteen. Ei-öljyviennit viittaavat kaikkiin vientituotteisiin ja -palveluihin, jotka eivät sisällä raakaöljyä tai öljytuotteita. Tämä kategoria on erityisen tärkeä maissa, kuten Suomessa, joissa öljyntuotanto ei ole merkittävä talouden osa-alue. Ei-öljyvientien osalta Suomi on onnistunut luomaan vahvan perustan, joka kattaa monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Näihin kuuluvat pääasiassa teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Teknologiateollisuus on yksi suurimmista ei-öljyviennin sektoreista Suomessa. Yritykset kuten Nokia ja Kone ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti ja edustavat suomalaisen innovaation huippua. Suomen koulutusjärjestelmä, joka korostaa teknologista osaamista, on osaltaan vaikuttanut tämän sektorin kasvuun. Teknologiaviennillä on kriittinen rooli Suomen kansantaloudessa, sillä se tuo merkittävää valuuttatuloa ja työllistää huomattavan osan työvoimasta. Metsäteollisuus on toinen keskeinen, ei-öljyviennin sektori, jolla on pitkät perinteet Suomessa. Metsätalous on integroitu osa suomalaista yhteiskuntaa, ja maatamme pidetäänkin kestävän metsänhoidon edelläkävijänä. Paperi- ja kartonki, sahatavara, sekä sellu ovat merkittäviä vientituotteita, jotka viedään pääasiassa Euroopan ja Aasian markkinoille. Metsäteollisuuden kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, innovaatioihin ja kestävään kehitykseen. Kemianteollisuus on kolmas merkittävä ei-öljyviennin osa-alue, jossa Suomi on saavutanut kunnioitettavan aseman. Erityisesti biokemian ja lääkealan innovaatiot ovat nostaneet Suomen maailman kartalle. Tästä esimerkkinä voidaan mainita lääkeyhtiöt kuten Orion ja Neste, joka on tunnettu uusiutuvista energiaratkaisuistaan. Kemianteollisuudella on syvällinen vaikutus myös muihin teollisuuden aloihin, sillä se toimittaa raaka-aineita ja komponenteja esimerkiksi teknologia- ja metsäteollisuudelle. Suomen metalliteollisuus on myös merkittävässä roolissa ei-öljyviennissä. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ovat perinteisesti olleet vahvoja aloja Suomessa. Erityisesti ruostumattoman teräksen ja muiden erikoismetallien tuotanto sekä niihin liittyvä teknologia ovat arvostettuja vientituotteita. Tämä sektori hyötyy suuresti Suomen luonnonvaroista, kuten nikkelistä ja sinkistä, sekä korkeasta teknologisesta osaamisesta. Tämä vahva ei-öljyvientisektori vahvistaa Suomen taloudellista kestävyyttä ja vakautta. Monipuolinen viennin rakenne suojaa taloutta öljyn hinnan heilahteluilta ja tarjoaa vakaan perustan talouskasvulle. Lisäksi ei-öljyviennit parantavat kauppataseen tasapainoa ja mahdollistavat investoinnit kotimaisiin innovaatioihin ja infrastruktuuriin. Ei-öljyviennin kasvuun vaikuttavat monet tekijät, kuten globaalit markkinatrendit, vaihtokurssimuutokset ja geopoliittiset tapahtumat. Suomessa on myös kiinnitetty erityistä huomiota vientimarkkinoiden monipuolistamiseen ja uusien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Esimerkiksi Aasian markkinoiden nousu on tuonut uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille vientituotteille, erityisesti teknologia- ja metsäteollisuudelle. Vaikka ei-öljyviennit ovat merkittävä voimavara, niillä on myös haasteita. Kova globaalin kilpailu ja teknologian nopea kehitys vaativat jatkuvaa innovointia ja tehostamista. Suomessa panostetaankin voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, joiden avulla voidaan säilyttää ja parantaa kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla. Hallitus ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä luodakseen otollisen toimintaympäristön yrityksille kehittyä ja laajentaa toimintaansa. Koulutus on avainasemassa ylläpidettäessä ja kehittäessä ei-öljyviennin sektoreiden kilpailukykyä. Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettu korkealaatuisuudestaan, ja teknologisten taitojen painottaminen on kasvavassa määrin keskiössä. On myös tärkeää, että ammatti- ja korkeakoulut tarjoavat koulutusohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ei-öljyviennit ovat kriittinen komponentti Suomen makrotaloudessa. Teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus muodostavat vahvan viennin perustan, joka tukee taloudellista kasvua ja vakautta. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot auttavat ymmärtämään tämän tärkeän sektorin kehitystä ja vaikutuksia. Strategiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen sekä kaupankäynnin edellytyksiin varmistavat, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä globaalissa talousympäristössä tulevaisuudessakin. Ei-öljyviennit eivät ole vain taloudellinen mittari, vaan ne ovat myös kuva Suomen kyvystä innovoida, tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluja, sekä edistää kestävää kehitystä maailmanmarkkinoilla. Suomessa on paljon osaamista ja potentiaalia, jota voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ei-öljyviennin kasvattamiseksi. Eulerpool seuraa tätä kehitystä tarkasti ja tarjoaa ajantasaisia ja syvällisiä analyysejä ei-öljyviennin vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen taloudelle.