Indonesia Korruptioindeksi
Kurssi
Nykyinen Korruptioindeksi-arvo Indonesia on 34 Pisteet. Korruptioindeksi Indonesia laski 34 Pisteet 1.1.2025, kun se oli 37 Pisteet 1.1.2024. Välillä 1.1.1995 ja 1.1.2025, keskimääräinen BKT Indonesia oli 28,55 Pisteet. Kautta aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2019 ja se oli 40 Pisteet, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1999 ja se oli 17 Pisteet.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Korruptioindeksi
Korruptioindeksi
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Korruptioindeksi Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 34 Pisteet | |
| 37 Pisteet | |
| 34 Pisteet | |
| 34 Pisteet | |
| 38 Pisteet | |
| 37 Pisteet | |
| 40 Pisteet | |
| 38 Pisteet | |
| 37 Pisteet | |
| 37 Pisteet |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Korruptioindeksi
Korruptioluokitus
Vuosittain
Sotilaalliset menot
Vuosittain
Valtion budjetin arvo
Vuosittain
Valtion budjetti
Vuosittain
Valtion menot
Vuosineljännes
Valtion tulot
Vuosittain
Valtion velan suhde BKT:hen
Vuosittain
Verotukselliset menot
Vuosittain
Korruptioindeksi
Korruptioindeksi sijoittaa maat ja alueet sen perusteella, kuinka korruptoituneeksi niiden julkinen sektori koetaan. Maan tai alueen pistemäärä osoittaa julkisen sektorin koetun korruption tason asteikolla 0 (erittäin korruptoitunut) - 100 (erittäin puhdas).
Makrosivut muille maille Aasia
Mikä on Korruptioindeksi?
**Korruptioindeksi - Makrotaloudellinen Työkalu Korruption Mittaamiseen** Korruptioindeksi on yksi keskeisimmistä työkaluista, joita käytetään mittaamaan ja seuraamaan korruption tasoa eri maissa ja alueilla. Eulerpool, joka on ammattimaisesti suunniteltu makrotaloudellisten tietojen näyttämiseen, tarjoaa syvällistä tietoa ja analyysiä korruptioindeksistä, sen merkityksestä ja vaikutuksista taloudelliseen kehitykseen. **Mikä on korruptioindeksi?** Korruptioindeksi on asteikko, jonka avulla arvioidaan julkisen sektorin korruption tasoa eri maissa. Korruptio käsittää laajan joukon toimia, kuten lahjontaa, väärinkäytöksiä ja virka-aseman väärinkäyttöä yksityiseen hyötyyn. Indeksi perustuu erilaisiin asiantuntijaraportteihin ja kansainvälisiin kyselyihin, jotka tarjoavat näkemyksiä ja arvioita korruption laajuudesta. Suosituin ja laajimmin käytetty korruptioindeksi on Transparency Internationalin julkaisema Corruption Perceptions Index (CPI). CPI käyttää asteikkoa 0–100, jossa 0 tarkoittaa erittäin korruptoitunutta ja 100 erittäin puhdasta. Tämä indeksi on keskeinen työkalu kansainvälisille järjestöille, investointipankeille ja yrityksille, jotka analysoivat maiden riskejä ja mahdollisuuksia. **Korruption vaikutukset talouteen** Korruptio vaikuttaa merkittävästi talouteen useilla eri tavoilla. Ensinnäkin se heikentää julkisten resurssien tehokasta käyttöä. Tämä johtuu usein siitä, että julkiset varat voidaan ohjata tehottomiin tai tuottamattomiin projekteihin henkilökohtaisten hyötyjen saamiseksi. Toiseksi korruptio vähentää luottamusta julkisiin instituutioihin ja hallinnollisiin prosesseihin, mikä voi johtaa vähentyneeseen investointiin ja lisääntyneeseen työttömyyteen. Kolmanneksi korruptio lisää liiketoimintakustannuksia ja liiketoiminnan epävarmuutta. Yritykset joutuvat usein maksamaan lahjuksia tai osallistumaan muihin epäeettisiin käytäntöihin saadakseen sopimuksia tai kiertääkseen byrokraattisia esteitä. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja vähentää yritysten halua investoida, kun taas tehokkuus ja kilpailukyky heikkenevät. **Korruption mittaamisen haasteet** Vaikka korruptioindeksi on tehokas työkalu, sen käyttöön liittyy myös haasteita. Korruptio on usein piilotettu ja vaikeasti havaittavissa, jolloin perinteiset mittausmenetelmät voivat jäädä puutteellisiksi. Lisäksi erilaiset kulttuuriset ja poliittiset tekijät vaikuttavat siihen, miten korruptio ilmenee eri maissa. Näin ollen indeksi ei aina täysin kuvasta korruption todellista laajuutta tai sen muotoja. Indeksin luotettavuuden ja tarkkuuden parantamiseksi käytetään yleensä useita tietolähteitä ja asiantuntija-arvioita. Tämä monipuolinen lähestymistapa auttaa vähentämään yksittäisten lähteiden aiheuttamia harhoja ja tarjoaa kattavamman kuvan korruption tilanteesta. **Korruptioindeksin käytännön sovellukset** Korruptioindeksi tarjoaa arvokasta tietoa useille eri toimijoille. Kansainväliset järjestöt, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), käyttävät indeksiä arvioidessaan maiden taloudellista kehitystä ja päättäessään avustusrahastojen jakamisesta. Vastaavasti investointipankit ja yritykset hyödyntävät indeksiä riskien arvioinnissa ja investointipäätösten tekemisessä. Indeksin avulla voidaan myös tukea poliittisia päätöksentekijöitä korruption vastaisessa taistelussa. Kun maat tietävät, että niiden korruptiotasoa seurataan ja julkaistaan kansainvälisesti, se lisää painetta toteuttaa tarvitsemiaan uudistuksia ja parannuksia. Korruption vähentäminen voi puolestaan lisätä taloudellista vakautta, houkutella ulkomaisia investointeja ja parantaa yleistä elämänlaatua. **Transparency International ja muut toimijat** Transparency International on maailman johtava korruptionvastainen järjestö, ja sen laatima Corruption Perceptions Index on laajimmin tunnettu ja käytetty korruptioindeksi. Järjestö kerää ja analysoi tietoja eri maiden julkisen sektorin korruptiosta ja julkistaa vuosittain päivitettävän raportin. Myös muut organisaatiot ja tutkimuslaitokset, kuten World Economic Forum, World Bank ja International Monetary Fund, tarjoavat analyysejä ja raportteja korruption vaikutuksista ja laajuudesta eri maissa. Näiden eri lähteiden käyttäminen auttaa muodostamaan monipuolisen ja kattavan kuvan korruption vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan. **Korruption ehkäisy ja torjunta** Korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tarvitaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka sisältää lainsäädännön, hallinnolliset käytännöt, tiedotuskampanjat ja kansalaisten osallistumisen. Tämä edellyttää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja tehokasta valvontaa kaikissa hallinnon tasoissa. Esimerkkejä tehokkaista toimenpiteistä ovat muun muassa julkisten hankintojen avoimuuden lisääminen, ilmoittamisjärjestelmien parantaminen, riippumattomien tarkastusvirastojen perustaminen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edistäminen. Myös kansainvälisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli korruption torjunnassa, sillä monet korruptiotapaukset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä. **Johtopäätökset** Korruptioindeksi on olennainen työkalu, joka tarjoaa arvokasta tietoa julkisen sektorin korruption tasosta eri maissa. Sen avulla voidaan arvioida korruption vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan, sekä tukea poliittisia päätöksentekijöitä ja yrityksiä riskienhallinnassa ja investointien suunnittelussa. Vaikka indeksiin liittyy haasteita, sen tarjoamat havainnot ovat keskeisiä korruptionvastaisessa taistelussa ja taloudellisen kehityksen tukemisessa. Eulerpool tarjoaa ammattimaisesti kuratoitua ja analysoitua makrotaloudellista dataa, mukaan lukien korruptioindeksitiedot, auttaen sinua tekemään informoituja ja strategisia päätöksiä. Liity mukaan ja hyödynnä syvällistä tietopankkiamme ymmärtääksesi paremmin korruption vaikutuksia ja kehityssuuntia globaalissa kontekstissa.
Korruptioindeksi Indonesia — FAQ
What is the current Korruptioindeksi in Indonesia?
The current Korruptioindeksi in Indonesia is 34 Pisteet as of 1.1.2025.
How has the Korruptioindeksi in Indonesia changed recently?
The Korruptioindeksi in Indonesia decreased from 37 Pisteet (1.1.2024) to 34 Pisteet (1.1.2025).
What is the all-time high for Korruptioindeksi in Indonesia?
The all-time high for Korruptioindeksi in Indonesia was 40 Pisteet, recorded on 1.1.2019.
What is the all-time low for Korruptioindeksi in Indonesia?
The all-time low for Korruptioindeksi in Indonesia was 17 Pisteet, recorded on 1.1.1999.
What is the historical average of Korruptioindeksi in Indonesia?
The historical average of Korruptioindeksi in Indonesia is 28,55 Pisteet, calculated over the period from 1.1.1995 to 1.1.2025.
Where does the Korruptioindeksi data for Indonesia come from?
The Korruptioindeksi data for Indonesia is sourced from Transparency International and published on Eulerpool.