Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ranska Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Ranska-ssa on 146 449,744 Terajoule. Maakaasun tuonti Ranska-ssa nousi 146 449,744 Terajoule 1.8.2024, kun se oli 131 099,789 Terajoule 1.7.2024. Välillä 1.1.2008 - 1.9.2024 keskimääräinen BKT Ranska-ssa oli 162 227,55 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2011 255 974,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2023 104 299,17 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 184 582,00 Terajoule |
1.2.2008 | 169 115,00 Terajoule |
1.3.2008 | 183 177,00 Terajoule |
1.4.2008 | 160 645,00 Terajoule |
1.5.2008 | 146 089,00 Terajoule |
1.6.2008 | 144 305,00 Terajoule |
1.7.2008 | 140 818,00 Terajoule |
1.8.2008 | 110 699,00 Terajoule |
1.9.2008 | 125 445,00 Terajoule |
1.10.2008 | 155 078,00 Terajoule |
1.11.2008 | 172 569,00 Terajoule |
1.12.2008 | 164 338,00 Terajoule |
1.1.2009 | 180 731,00 Terajoule |
1.2.2009 | 151 089,00 Terajoule |
1.3.2009 | 170 464,00 Terajoule |
1.4.2009 | 165 145,00 Terajoule |
1.5.2009 | 159 191,00 Terajoule |
1.6.2009 | 143 661,00 Terajoule |
1.7.2009 | 147 437,00 Terajoule |
1.8.2009 | 125 225,00 Terajoule |
1.9.2009 | 125 874,00 Terajoule |
1.10.2009 | 151 499,00 Terajoule |
1.11.2009 | 192 031,00 Terajoule |
1.12.2009 | 178 518,00 Terajoule |
1.1.2010 | 180 754,00 Terajoule |
1.2.2010 | 169 843,00 Terajoule |
1.3.2010 | 194 199,00 Terajoule |
1.4.2010 | 165 355,00 Terajoule |
1.5.2010 | 173 792,00 Terajoule |
1.6.2010 | 148 297,00 Terajoule |
1.7.2010 | 143 362,00 Terajoule |
1.8.2010 | 141 009,00 Terajoule |
1.9.2010 | 114 507,00 Terajoule |
1.10.2010 | 124 995,00 Terajoule |
1.11.2010 | 164 002,00 Terajoule |
1.12.2010 | 183 963,00 Terajoule |
1.1.2011 | 255 974,00 Terajoule |
1.2.2011 | 219 113,00 Terajoule |
1.3.2011 | 215 282,00 Terajoule |
1.4.2011 | 184 965,00 Terajoule |
1.5.2011 | 172 708,00 Terajoule |
1.6.2011 | 135 562,00 Terajoule |
1.7.2011 | 140 107,00 Terajoule |
1.8.2011 | 127 333,00 Terajoule |
1.9.2011 | 120 148,00 Terajoule |
1.10.2011 | 153 320,00 Terajoule |
1.11.2011 | 163 495,00 Terajoule |
1.12.2011 | 157 117,00 Terajoule |
1.1.2012 | 172 160,00 Terajoule |
1.2.2012 | 180 847,00 Terajoule |
1.3.2012 | 157 843,00 Terajoule |
1.4.2012 | 159 145,00 Terajoule |
1.5.2012 | 146 498,00 Terajoule |
1.6.2012 | 130 024,00 Terajoule |
1.7.2012 | 129 195,00 Terajoule |
1.8.2012 | 137 690,00 Terajoule |
1.9.2012 | 120 372,00 Terajoule |
1.10.2012 | 156 437,00 Terajoule |
1.11.2012 | 139 535,00 Terajoule |
1.12.2012 | 147 469,00 Terajoule |
1.1.2013 | 156 556,00 Terajoule |
1.2.2013 | 139 864,00 Terajoule |
1.3.2013 | 166 166,00 Terajoule |
1.4.2013 | 149 819,00 Terajoule |
1.5.2013 | 161 126,00 Terajoule |
1.6.2013 | 145 891,00 Terajoule |
1.7.2013 | 159 844,00 Terajoule |
1.8.2013 | 141 773,00 Terajoule |
1.9.2013 | 140 353,00 Terajoule |
1.10.2013 | 149 160,00 Terajoule |
1.11.2013 | 174 470,00 Terajoule |
1.12.2013 | 195 182,00 Terajoule |
1.1.2014 | 174 351,00 Terajoule |
1.2.2014 | 132 562,00 Terajoule |
1.3.2014 | 159 036,00 Terajoule |
1.4.2014 | 156 799,00 Terajoule |
1.5.2014 | 162 783,00 Terajoule |
1.6.2014 | 143 036,00 Terajoule |
1.7.2014 | 158 580,00 Terajoule |
1.8.2014 | 148 212,00 Terajoule |
1.9.2014 | 133 452,00 Terajoule |
1.10.2014 | 155 217,00 Terajoule |
1.11.2014 | 162 657,00 Terajoule |
1.12.2014 | 180 549,00 Terajoule |
1.1.2015 | 165 464,00 Terajoule |
1.2.2015 | 157 798,00 Terajoule |
1.3.2015 | 168 278,00 Terajoule |
1.4.2015 | 148 741,00 Terajoule |
1.5.2015 | 145 537,00 Terajoule |
1.6.2015 | 134 653,00 Terajoule |
1.7.2015 | 166 405,00 Terajoule |
1.8.2015 | 142 595,00 Terajoule |
1.9.2015 | 134 934,00 Terajoule |
1.10.2015 | 163 028,00 Terajoule |
1.11.2015 | 149 079,00 Terajoule |
1.12.2015 | 172 363,00 Terajoule |
1.1.2016 | 159 503,00 Terajoule |
1.2.2016 | 147 256,00 Terajoule |
1.3.2016 | 172 941,00 Terajoule |
1.4.2016 | 173 385,00 Terajoule |
1.5.2016 | 162 316,00 Terajoule |
1.6.2016 | 129 830,00 Terajoule |
1.7.2016 | 155 029,00 Terajoule |
1.8.2016 | 143 617,00 Terajoule |
1.9.2016 | 137 046,00 Terajoule |
1.10.2016 | 176 801,00 Terajoule |
1.11.2016 | 175 227,00 Terajoule |
1.12.2016 | 185 962,00 Terajoule |
1.1.2017 | 193 794,00 Terajoule |
1.2.2017 | 162 658,00 Terajoule |
1.3.2017 | 163 944,00 Terajoule |
1.4.2017 | 176 102,00 Terajoule |
1.5.2017 | 166 885,00 Terajoule |
1.6.2017 | 132 486,00 Terajoule |
1.7.2017 | 162 111,00 Terajoule |
1.8.2017 | 150 284,00 Terajoule |
1.9.2017 | 129 686,00 Terajoule |
1.10.2017 | 164 654,00 Terajoule |
1.11.2017 | 187 439,00 Terajoule |
1.12.2017 | 206 750,00 Terajoule |
1.1.2018 | 166 931,00 Terajoule |
1.2.2018 | 179 298,00 Terajoule |
1.3.2018 | 175 706,00 Terajoule |
1.4.2018 | 167 295,00 Terajoule |
1.5.2018 | 181 808,00 Terajoule |
1.6.2018 | 154 471,00 Terajoule |
1.7.2018 | 167 334,00 Terajoule |
1.8.2018 | 155 407,00 Terajoule |
1.9.2018 | 160 431,00 Terajoule |
1.10.2018 | 168 026,00 Terajoule |
1.11.2018 | 184 178,00 Terajoule |
1.12.2018 | 177 565,00 Terajoule |
1.1.2019 | 180 215,00 Terajoule |
1.2.2019 | 170 651,00 Terajoule |
1.3.2019 | 229 108,00 Terajoule |
1.4.2019 | 236 361,00 Terajoule |
1.5.2019 | 211 943,00 Terajoule |
1.6.2019 | 181 932,00 Terajoule |
1.7.2019 | 180 975,00 Terajoule |
1.8.2019 | 170 290,00 Terajoule |
1.9.2019 | 121 387,00 Terajoule |
1.10.2019 | 173 738,00 Terajoule |
1.11.2019 | 204 011,00 Terajoule |
1.12.2019 | 204 107,00 Terajoule |
1.1.2020 | 141 742,47 Terajoule |
1.2.2020 | 154 122,77 Terajoule |
1.3.2020 | 179 736,82 Terajoule |
1.4.2020 | 221 378,96 Terajoule |
1.5.2020 | 215 658,15 Terajoule |
1.6.2020 | 154 121,13 Terajoule |
1.7.2020 | 137 098,60 Terajoule |
1.8.2020 | 142 954,17 Terajoule |
1.9.2020 | 117 073,25 Terajoule |
1.10.2020 | 152 749,86 Terajoule |
1.11.2020 | 146 608,44 Terajoule |
1.12.2020 | 147 486,89 Terajoule |
1.1.2021 | 154 804,26 Terajoule |
1.2.2021 | 126 723,29 Terajoule |
1.3.2021 | 193 101,29 Terajoule |
1.4.2021 | 183 878,89 Terajoule |
1.5.2021 | 185 536,20 Terajoule |
1.6.2021 | 132 799,33 Terajoule |
1.7.2021 | 153 874,29 Terajoule |
1.8.2021 | 147 810,71 Terajoule |
1.9.2021 | 127 176,30 Terajoule |
1.10.2021 | 149 556,10 Terajoule |
1.11.2021 | 145 298,91 Terajoule |
1.12.2021 | 178 207,44 Terajoule |
1.1.2022 | 193 025,80 Terajoule |
1.2.2022 | 170 233,43 Terajoule |
1.3.2022 | 213 500,96 Terajoule |
1.4.2022 | 218 889,10 Terajoule |
1.5.2022 | 221 726,59 Terajoule |
1.6.2022 | 143 638,16 Terajoule |
1.7.2022 | 192 703,46 Terajoule |
1.8.2022 | 189 106,77 Terajoule |
1.9.2022 | 166 802,08 Terajoule |
1.10.2022 | 180 760,24 Terajoule |
1.11.2022 | 200 960,75 Terajoule |
1.12.2022 | 205 346,34 Terajoule |
1.1.2023 | 172 665,40 Terajoule |
1.2.2023 | 140 894,87 Terajoule |
1.3.2023 | 128 076,08 Terajoule |
1.4.2023 | 192 685,58 Terajoule |
1.5.2023 | 187 778,35 Terajoule |
1.6.2023 | 141 912,59 Terajoule |
1.7.2023 | 171 560,42 Terajoule |
1.8.2023 | 145 647,80 Terajoule |
1.9.2023 | 104 299,17 Terajoule |
1.10.2023 | 155 079,82 Terajoule |
1.11.2023 | 198 069,64 Terajoule |
1.12.2023 | 178 257,33 Terajoule |
1.1.2024 | 157 618,85 Terajoule |
1.2.2024 | 138 547,88 Terajoule |
1.3.2024 | 158 691,33 Terajoule |
1.4.2024 | 173 593,93 Terajoule |
1.5.2024 | 148 986,71 Terajoule |
1.6.2024 | 135 040,10 Terajoule |
1.7.2024 | 131 099,79 Terajoule |
1.8.2024 | 146 449,74 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.8.2024 | 146 449,744 Terajoule |
1.7.2024 | 131 099,789 Terajoule |
1.6.2024 | 135 040,095 Terajoule |
1.5.2024 | 148 986,714 Terajoule |
1.4.2024 | 173 593,932 Terajoule |
1.3.2024 | 158 691,328 Terajoule |
1.2.2024 | 138 547,88 Terajoule |
1.1.2024 | 157 618,845 Terajoule |
1.12.2023 | 178 257,33 Terajoule |
1.11.2023 | 198 069,644 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇫🇷 Asekauppa | 2,012 miljardia SIPRI TIV | 3,268 miljardia SIPRI TIV | Vuosittain |
🇫🇷 Kauppatase | −7,371 miljardia EUR | −6,042 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Kultavarannot | 2 436,97 Tonnes | 2 436,91 Tonnes | Kvartaali |
🇫🇷 Matkailijoiden saapumiset | 4,713 milj. | 4,503 milj. | Kuukausittain |
🇫🇷 Matkailutulot | 8,23 miljardia EUR | 8,089 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Pääomavirrat | 10,031 miljardia EUR | −13,159 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Terrorisminiindeksi | 2,647 Points | 4,419 Points | Vuosittain |
🇫🇷 Tilisiirrot | 27 milj. EUR | 27 milj. EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Tuonnit | 57,028 miljardia EUR | 55,508 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Ulkomaan suorat sijoitukset | 199 milj. EUR | 994 milj. EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 110 % of GDP | 113 % of GDP | Kvartaali |
🇫🇷 Ulkomainen velka | 6,916 Bio. EUR | 7,004 Bio. EUR | Kvartaali |
🇫🇷 Vaihtotase | −641 milj. EUR | 34 000 EUR | Kuukausittain |
🇫🇷 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −1 % of GDP | −1,2 % of GDP | Vuosittain |
🇫🇷 Vienti | 51,181 miljardia EUR | 52,112 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.