Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroaSuomi Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Palveluiden bruttokansantuote (BKT):ssa Suomi on 36,602 miljardia EUR. Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Suomi lisääntyi 36,602 miljardia EUR 1.3.2025 päivänä, kun se oli 36,57 miljardia EUR 1.12.2024 päivänä. Välillä 1.3.1990 - 1.3.2025, keskimääräinen BKT Suomi oli 29,50 miljardia EUR. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.6.2023 36,80 miljardia EUR, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.12.1993 20,54 miljardia EUR.
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Palveluiden BKT | |
---|---|
1.3.1990 | 23,04 miljardia EUR |
1.6.1990 | 22,80 miljardia EUR |
1.9.1990 | 22,40 miljardia EUR |
1.12.1990 | 22,24 miljardia EUR |
1.3.1991 | 22,03 miljardia EUR |
1.6.1991 | 21,89 miljardia EUR |
1.9.1991 | 21,75 miljardia EUR |
1.12.1991 | 21,47 miljardia EUR |
1.3.1992 | 21,29 miljardia EUR |
1.6.1992 | 21,01 miljardia EUR |
1.9.1992 | 20,85 miljardia EUR |
1.12.1992 | 20,70 miljardia EUR |
1.3.1993 | 20,61 miljardia EUR |
1.6.1993 | 20,60 miljardia EUR |
1.9.1993 | 20,56 miljardia EUR |
1.12.1993 | 20,54 miljardia EUR |
1.3.1994 | 20,69 miljardia EUR |
1.6.1994 | 20,84 miljardia EUR |
1.9.1994 | 21,33 miljardia EUR |
1.12.1994 | 21,89 miljardia EUR |
1.3.1995 | 21,77 miljardia EUR |
1.6.1995 | 22,15 miljardia EUR |
1.9.1995 | 22,48 miljardia EUR |
1.12.1995 | 22,66 miljardia EUR |
1.3.1996 | 23,06 miljardia EUR |
1.6.1996 | 23,06 miljardia EUR |
1.9.1996 | 23,06 miljardia EUR |
1.12.1996 | 23,10 miljardia EUR |
1.3.1997 | 23,38 miljardia EUR |
1.6.1997 | 23,75 miljardia EUR |
1.9.1997 | 24,23 miljardia EUR |
1.12.1997 | 25,13 miljardia EUR |
1.3.1998 | 24,73 miljardia EUR |
1.6.1998 | 25,07 miljardia EUR |
1.9.1998 | 25,24 miljardia EUR |
1.12.1998 | 25,78 miljardia EUR |
1.3.1999 | 25,86 miljardia EUR |
1.6.1999 | 26,10 miljardia EUR |
1.9.1999 | 26,31 miljardia EUR |
1.12.1999 | 26,26 miljardia EUR |
1.3.2000 | 26,87 miljardia EUR |
1.6.2000 | 27,00 miljardia EUR |
1.9.2000 | 27,19 miljardia EUR |
1.12.2000 | 27,58 miljardia EUR |
1.3.2001 | 27,75 miljardia EUR |
1.6.2001 | 28,07 miljardia EUR |
1.9.2001 | 28,35 miljardia EUR |
1.12.2001 | 28,35 miljardia EUR |
1.3.2002 | 28,29 miljardia EUR |
1.6.2002 | 28,46 miljardia EUR |
1.9.2002 | 28,21 miljardia EUR |
1.12.2002 | 28,10 miljardia EUR |
1.3.2003 | 28,08 miljardia EUR |
1.6.2003 | 28,27 miljardia EUR |
1.9.2003 | 28,56 miljardia EUR |
1.12.2003 | 28,50 miljardia EUR |
1.3.2004 | 29,00 miljardia EUR |
1.6.2004 | 29,20 miljardia EUR |
1.9.2004 | 29,50 miljardia EUR |
1.12.2004 | 29,73 miljardia EUR |
1.3.2005 | 29,90 miljardia EUR |
1.6.2005 | 29,92 miljardia EUR |
1.9.2005 | 29,98 miljardia EUR |
1.12.2005 | 29,87 miljardia EUR |
1.3.2006 | 30,09 miljardia EUR |
1.6.2006 | 30,11 miljardia EUR |
1.9.2006 | 30,23 miljardia EUR |
1.12.2006 | 30,65 miljardia EUR |
1.3.2007 | 31,10 miljardia EUR |
1.6.2007 | 31,48 miljardia EUR |
1.9.2007 | 31,78 miljardia EUR |
1.12.2007 | 32,37 miljardia EUR |
1.3.2008 | 32,53 miljardia EUR |
1.6.2008 | 32,56 miljardia EUR |
1.9.2008 | 32,75 miljardia EUR |
1.12.2008 | 32,55 miljardia EUR |
1.3.2009 | 31,34 miljardia EUR |
1.6.2009 | 31,18 miljardia EUR |
1.9.2009 | 31,22 miljardia EUR |
1.12.2009 | 30,92 miljardia EUR |
1.3.2010 | 31,22 miljardia EUR |
1.6.2010 | 31,53 miljardia EUR |
1.9.2010 | 31,44 miljardia EUR |
1.12.2010 | 31,99 miljardia EUR |
1.3.2011 | 32,07 miljardia EUR |
1.6.2011 | 32,33 miljardia EUR |
1.9.2011 | 32,56 miljardia EUR |
1.12.2011 | 32,63 miljardia EUR |
1.3.2012 | 32,78 miljardia EUR |
1.6.2012 | 32,54 miljardia EUR |
1.9.2012 | 32,46 miljardia EUR |
1.12.2012 | 32,53 miljardia EUR |
1.3.2013 | 32,16 miljardia EUR |
1.6.2013 | 32,20 miljardia EUR |
1.9.2013 | 32,15 miljardia EUR |
1.12.2013 | 31,98 miljardia EUR |
1.3.2014 | 31,97 miljardia EUR |
1.6.2014 | 31,98 miljardia EUR |
1.9.2014 | 32,05 miljardia EUR |
1.12.2014 | 31,99 miljardia EUR |
1.3.2015 | 31,82 miljardia EUR |
1.6.2015 | 32,00 miljardia EUR |
1.9.2015 | 32,05 miljardia EUR |
1.12.2015 | 32,23 miljardia EUR |
1.3.2016 | 32,62 miljardia EUR |
1.6.2016 | 32,57 miljardia EUR |
1.9.2016 | 32,71 miljardia EUR |
1.12.2016 | 32,69 miljardia EUR |
1.3.2017 | 33,08 miljardia EUR |
1.6.2017 | 33,40 miljardia EUR |
1.9.2017 | 33,67 miljardia EUR |
1.12.2017 | 33,99 miljardia EUR |
1.3.2018 | 33,96 miljardia EUR |
1.6.2018 | 34,19 miljardia EUR |
1.9.2018 | 34,33 miljardia EUR |
1.12.2018 | 34,39 miljardia EUR |
1.3.2019 | 34,57 miljardia EUR |
1.6.2019 | 34,80 miljardia EUR |
1.9.2019 | 34,71 miljardia EUR |
1.12.2019 | 34,70 miljardia EUR |
1.3.2020 | 34,92 miljardia EUR |
1.6.2020 | 31,85 miljardia EUR |
1.9.2020 | 33,87 miljardia EUR |
1.12.2020 | 34,23 miljardia EUR |
1.3.2021 | 34,35 miljardia EUR |
1.6.2021 | 35,04 miljardia EUR |
1.9.2021 | 35,57 miljardia EUR |
1.12.2021 | 35,69 miljardia EUR |
1.3.2022 | 35,88 miljardia EUR |
1.6.2022 | 36,10 miljardia EUR |
1.9.2022 | 36,44 miljardia EUR |
1.12.2022 | 36,57 miljardia EUR |
1.3.2023 | 36,42 miljardia EUR |
1.6.2023 | 36,80 miljardia EUR |
1.9.2023 | 36,27 miljardia EUR |
1.12.2023 | 36,38 miljardia EUR |
1.3.2024 | 36,49 miljardia EUR |
1.6.2024 | 36,64 miljardia EUR |
1.9.2024 | 36,66 miljardia EUR |
1.12.2024 | 36,57 miljardia EUR |
1.3.2025 | 36,60 miljardia EUR |
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2025 | 36,602 miljardia EUR |
1.12.2024 | 36,57 miljardia EUR |
1.9.2024 | 36,66 miljardia EUR |
1.6.2024 | 36,64 miljardia EUR |
1.3.2024 | 36,488 miljardia EUR |
1.12.2023 | 36,381 miljardia EUR |
1.9.2023 | 36,27 miljardia EUR |
1.6.2023 | 36,799 miljardia EUR |
1.3.2023 | 36,417 miljardia EUR |
1.12.2022 | 36,565 miljardia EUR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇫🇮 BKT | 295,53 miljardia USD | 280,24 miljardia USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT henkeä kohti | 45 588,51 USD | 46 356,23 USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 56 454,85 USD | 57 405,55 USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT vakiohinnoin | 57,215 miljardia EUR | 57,195 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 BKT:n kasvuvauhti | 0 % | 0,2 % | Kvartaali |
🇫🇮 BKT:n vuosikasvu | −0,1 % | −0,9 % | Vuosittain |
🇫🇮 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 11,597 miljardia EUR | 11,415 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Bruttokansantulo | 55,178 miljardia EUR | 56,039 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Julkishallinnon BKT | 10,592 miljardia EUR | 10,574 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Kuukausittainen BKT YoY | 0,9 % | −0,4 % | Kuukausittain |
🇫🇮 Liikennealan BKT | 1,874 miljardia EUR | 1,848 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Maatalouden BKT | 1,233 miljardia EUR | 1,186 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Palveluyritysten BKT | 1,799 miljardia EUR | 1,842 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Rakennusalan BKT | 2,358 miljardia EUR | 2,398 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Valmistavan teollisuuden BKT | 7,967 miljardia EUR | 7,969 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 0,8 % | 1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Bruttokansantuote (BKT) on yksi keskeisimmistä talouden mittareista, ja se kuvaa maan kokonaistaloudellista tilaa. Yksi BKT:n merkittävimmistä osatekijöistä on palvelualoista saatu osuus, eli palvelusektorin tuotanto. Tämä artikkeli pureutuu syvällisesti käsitteeseen "BKT palveluista" (gross domestic product from services) ja sen merkitykseen Suomen taloudessa. Eulerpoolin sivustolla pyrimme tarjoamaan selkeää ja ajantasaista tietoa makrotalouden eri osa-alueista, ja palvelusektorin osuus BKT:sta on ehdottomasti yksi seuraamisen arvoisista indikaattoreista. Suomen palvelusektori kattaa laajan kirjon eri toimialoja, joihin kuuluvat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, rahoituspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, kauppa, kuljetus ja varastointi, sekä monet muut alasektorit. Palvelualojen merkitys Suomen taloudelle on ollut kasvussa viime vuosikymmeninä, ja ne muodostavat valtaosan BKT:sta. Tämä trendi heijastaa laajempaa globaalia suuntausta, jossa taloudet kehittyvät ja siirtyvät teollisuuskeskeisyydestä kohti palveluvetoisuutta. Palvelusektorin osuus BKT:stä on tärkeä indikaattori, joka kuvastaa kansantalouden rakennetta ja kehitystä. Palvelualojen kasvu voi viitata talouden monipuolisuuteen ja resilienssiin, sillä palvelut ovat usein vähemmän alttiita suhdannevaihteluille kuin esimerkiksi teollisuustuotanto. Lisäksi palvelualat tarjoavat lukuisia työpaikkoja ja ovat usein merkittävä työllistäjä etenkin kehittyneissä talouksissa kuten Suomessa. Suomen palvelusektori on erittäin monimuotoinen ja kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat perinteisesti olleet vahvasti esillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näiden palveluiden merkitys korostuu erityisesti väestön ikääntyessä, mikä lisää terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Toisaalta yksityiset palvelut, kuten rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kaupankäynti ja matkailu, tuovat lisäarvoa ja dynamiikkaa talouteen. Rahoituspalvelut ovat yksi keskeisimmistä palvelusektorin aloista Suomessa. Helsingin pörssi ja kotimaiset pankit ovat tärkeitä toimijoita, jotka vaikuttavat merkittävästi talouden toimintaan ja vakauteen. Rahoituspalvelut eivät pelkästään tarjoa välttämättömiä palveluita kotitalouksille ja yrityksille, vaan ne myös luovat työpaikkoja ja houkuttelevat kansainvälistä pääomaa Suomeen. Majoitus- ja ravitsemispalvelut, mukaan lukien matkailu, ovat myös olennainen osa Suomen palvelusektoria. Turismi on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja Suomi on tunnettu erityisesti luontomatkailun kohteena. Matkailusektorin kasvu tuo mukanaan taloudellisia hyötyjä ja työllistää suuren joukon ihmisiä eri puolilla maata. Matkailun merkitys korostuu erityisesti syrjäisemmillä alueilla, jotka hyötyvät kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden tuomasta tuloista. Kuljetus ja logistiikka ovat myös palvelusektorin merkittäviä osa-alueita. Suomen maantieteellinen sijainti ja pitkät etäisyydet asettavat erityisiä vaatimuksia kuljetuspalveluille. Rahtikuljetukset, satamat ja lentokentät ovat keskeisiä infrastruktuurielementtejä, jotka mahdollistavat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen. Digitalisaation myötä logistiikkapalvelut ovat myös kehittyneet ja tehostuneet, mikä parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Palvelualan yritykset ovat myös innovaatioiden lähde ja edistävät talouden digitalisaatiota. IT-palvelut, ohjelmistoyritykset ja muut teknologiavetoiset palvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen talouden merkittäviksi toimijoiksi. Digitaalisen transformaation myötä monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon, mikä on parantanut käyttömukavuutta ja tehostanut prosesseja. Koulutuspalvelut ovat kansantalouden kannalta erityisen tärkeitä. Laadukas koulutusjärjestelmä tarjoaa kansalaisille valmiudet vastata työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja edistää innovaatioita. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan kansainvälisesti, ja se on merkittävä tekijä Suomen palvelusektorin ja koko talouden menestyksessä. Palvelusektorin kasvu ja sen osuus BKT:stä heijastavat myös yhteiskunnan arvomaailman muutoksia. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Terveyteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat kasvaneet vastaamaan näihin tarpeisiin. Tämä kehitys asettaa uusia odotuksia palvelujen tarjoajille, ja kilpailu sektorilla on kovaa. Eulerpoolin kaltaiset tietopalvelut ovat erityisen tärkeitä tarjotessaan ajantasaista ja luotettavaa dataa palvelualan kehityksestä. Tiedon läpinäkyvyys ja saatavuus auttavat yrityksiä ja muita toimijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja strategisia valintoja. Analysoimalla palvelusektorin dataa voidaan paremmin ymmärtää sen vaikutusta koko talouteen ja ennakoida tulevia muutoksia ja trendejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT palveluista on keskeinen indikaattori, joka kuvaa Suomen talouden rakennetta ja kehitysvaihetta. Palvelusektorin merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös yhteiskunnallinen, sillä se tuottaa keskeisiä hyvinvointipalveluita ja luo työpaikkoja laajasti eri puolilla maata. Palvelut ovat talouden kasvun moottori ja niiden merkitys korostuu entisestään digitalisaation ja globaalien trendien myötä. Eulerpool tarjoaa kattavaa ja syvällistä tietoa palvelusektorin kehityksestä, auttaen toimijoita navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä.