Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Suomi Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Suomi on 215 % of GDP. Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Suomi laski arvoon 215 % of GDP päivämääränä 1.12.2023, kun se oli 220 % of GDP päivämääränä 1.9.2023. Välillä 1.3.2013 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Suomi oli 220,80 % of GDP. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin päivämääränä 1.9.2021 arvolla 249,00 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin päivämääränä 1.12.2017 arvolla 181,00 % of GDP.
Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.3.2013 | 220,00 % of GDP |
1.6.2013 | 212,00 % of GDP |
1.9.2013 | 206,00 % of GDP |
1.12.2013 | 208,00 % of GDP |
1.3.2014 | 213,00 % of GDP |
1.6.2014 | 218,00 % of GDP |
1.9.2014 | 222,00 % of GDP |
1.12.2014 | 217,00 % of GDP |
1.3.2015 | 238,00 % of GDP |
1.6.2015 | 237,00 % of GDP |
1.9.2015 | 230,00 % of GDP |
1.12.2015 | 211,00 % of GDP |
1.3.2016 | 224,00 % of GDP |
1.6.2016 | 218,00 % of GDP |
1.9.2016 | 216,00 % of GDP |
1.12.2016 | 195,00 % of GDP |
1.3.2017 | 202,00 % of GDP |
1.6.2017 | 188,00 % of GDP |
1.9.2017 | 189,00 % of GDP |
1.12.2017 | 181,00 % of GDP |
1.3.2018 | 190,00 % of GDP |
1.6.2018 | 191,00 % of GDP |
1.9.2018 | 197,00 % of GDP |
1.12.2018 | 218,00 % of GDP |
1.3.2019 | 244,00 % of GDP |
1.6.2019 | 242,00 % of GDP |
1.9.2019 | 245,00 % of GDP |
1.12.2019 | 224,00 % of GDP |
1.3.2020 | 242,00 % of GDP |
1.6.2020 | 242,00 % of GDP |
1.9.2020 | 239,00 % of GDP |
1.12.2020 | 223,00 % of GDP |
1.3.2021 | 247,00 % of GDP |
1.6.2021 | 242,00 % of GDP |
1.9.2021 | 249,00 % of GDP |
1.12.2021 | 209,00 % of GDP |
1.3.2022 | 236,00 % of GDP |
1.6.2022 | 235,00 % of GDP |
1.9.2022 | 240,00 % of GDP |
1.12.2022 | 216,00 % of GDP |
1.3.2023 | 228,00 % of GDP |
1.6.2023 | 230,00 % of GDP |
1.9.2023 | 220,00 % of GDP |
1.12.2023 | 215,00 % of GDP |
Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 215 % of GDP |
1.9.2023 | 220 % of GDP |
1.6.2023 | 230 % of GDP |
1.3.2023 | 228 % of GDP |
1.12.2022 | 216 % of GDP |
1.9.2022 | 240 % of GDP |
1.6.2022 | 235 % of GDP |
1.3.2022 | 236 % of GDP |
1.12.2021 | 209 % of GDP |
1.9.2021 | 249 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇫🇮 Asekauppa | 32 milj. SIPRI TIV | 40 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇫🇮 Kaupankäynnin ehdot | 99,9 points | 100,3 points | Kuukausittain |
🇫🇮 Kauppatase | −320 milj. EUR | −815 milj. EUR | Kuukausittain |
🇫🇮 Kultavarannot | 49,02 Tonnes | 49,02 Tonnes | Kvartaali |
🇫🇮 Maakaasuimporit | 0 Terajoule | 11 420 Terajoule | Kuukausittain |
🇫🇮 Matkailijoiden saapumiset | 266 779 | 168 805 | Kuukausittain |
🇫🇮 Pääomavirrat | 1,06 miljardia EUR | 12,697 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇫🇮 Terrorisminiindeksi | 0 Points | 0 Points | Vuosittain |
🇫🇮 Tuonnit | 5,69 miljardia EUR | 6,23 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇫🇮 Ulkomaan suorat sijoitukset | 77,799 miljardia EUR | 76,078 miljardia EUR | Vuosittain |
🇫🇮 Ulkomainen velka | 624,985 miljardia EUR | 591,953 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Vaihtotase | 1,511 miljardia EUR | −327 milj. EUR | Kuukausittain |
🇫🇮 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −1,4 % of GDP | −2,4 % of GDP | Vuosittain |
🇫🇮 Vienti | 6,235 miljardia EUR | 4,73 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
"Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen" on yksi keskeisimmistä mittareista, joita käytetään arvioimaan talouden kestävyyttä ja luotettavuutta kansainvälisellä tasolla. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan tarkimman ja ajantasaisimman makrotaloudellisen datan, joka auttaa analyytikoita ja taloustieteilijöitä tekemään perusteltuja päätöksiä. Tämä artikkeli keskittyy selittämään, mitä ulkoinen velka suhteessa BKT:hen tarkoittaa, miksi se on merkittävä indikaattori ja miten se vaikuttaa talouteen eri näkökulmista. Ulkoinen velka (engl. External Debt) tarkoittaa kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin velkasitoumuksia, jotka ovat ulkomaisten tahojen hallussa. Näitä voivat olla esimerkiksi valtion ottamat lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, ulkomaiset sijoitukset yritysten velkakirjoihin tai kuluttajien ottamat lainat ulkomaisista pankeista. Bruttokansantuote (BKT) puolestaan edustaa maan taloudellisen tuotannon kokonaismäärää tietyn ajanjakson aikana. Ulkoinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on mittari, joka ilmaisee tämän velan suhteen maan taloudelliseen tuotantoon. Laskemalla ulkoinen velka prosenttiosuutena BKT:stä saadaan käsitys siitä, kuinka suuri osa talouden tuotannosta menee ulkomaisen velan hoitamiseen. Tämä mittari auttaa sijoittajia, hallituksia ja tutkimuslaitoksia arvioimaan maan kykyä hallita ja maksaa takaisin ulkomaisia velkojaan. Miksi ulkoinen velka suhteessa BKT:hen on tärkeä? Ensinnäkin, korkea ulkoinen velka suhteessa BKT:hen voi olla merkki talouden haavoittuvuudesta. Se voi viitata siihen, että maa on liian riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta ja altis ulkoisille shokeille, kuten valuuttakurssin muutoksille tai kansainvälisten korkotasojen nousulle. Tämä voi puolestaan johtaa tilanteisiin, joissa maan on vaikea rahoittaa omaa budjettiaan tai ylläpitää investointeja, mikä voi hidastaa talouskasvua ja pahimmillaan johtaa talouskriisiin. Toisaalta, jos ulkoinen velka on hallitulla tasolla suhteessa BKT:hen, se voi olla merkki siitä, että maa hyödyntää kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita tehokkaasti. Ulkomaiset lainat voivat tukea investointeja, jotka edistävät talouskasvua ja parantavat elämänlaatua. Oleellista on kuitenkin, että ulkoinen velka pysyy kohtuullisella tasolla ja että maan taloudellinen tuotanto on riittävä velkojen takaisinmaksuun. Historiallisesti katsottuna, monet yhteiskunnat ovat joutuneet vaikeuksiin juuri korkean ulkomaisen velan vuoksi. Esimerkiksi 1990-luvun loppupuolella monet Latinalaisen Amerikan maat kokivat velkakriisejä, jotka johtivat vaikeisiin taloudellisiin ajan jaksoihin. Näiden kriisien taustalla oli usein huomattavan korkea ulkoinen velka suhteessa BKT:hen, mikä teki maista haavoittuvia kansainvälisille markkinahäiriöille. Nykyään ulkoinen velka suhteessa BKT:hen on yhä keskeisempi indikaattori globaalissa taloudessa. Sen avulla voidaan seurata epätasapainoisuuksia ja tunnistaa potentiaalisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa talouteen laajalti. Esimerkiksi Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen tietyt kriteerit ulkoiselle velalle, jotta taloudellinen vakaus voidaan taata kaikissa jäsenmaissa. Ulkoiseen velkaan liittyy myös moniulotteisia vaikutuksia ja tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi valuuttakurssien vaihtelut voivat muuttaa ulkoisen velan arvoa ja siten vaikuttaa suhteeseen BKT:hen. Lisäksi korkotason muutokset voivat vaikuttaa velanhoitokustannuksiin ja velanmaksukyvykkyyteen. Näistä syistä on tärkeää tarkastella ulkoista velkaa suhteellisesti BKT:hen nähden, eikä pelkästään absoluuttisena lukuna. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan dataa ja analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia tekijöitä ja tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä. Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen ei ole pelkästään taloudellinen luku tai kaavio; se on tärkeä indikaattori, joka kertoo tarinan maan taloudellisesta terveydestä ja kestävyydestä. Sen avulla voidaan ennakoida mahdollisia riskejä ja suunnitella toimenpiteitä, jotka auttavat pitämään talouden vakaana ja kestävänä. Lopuksi on syytä huomata, että ei ole olemassa yhtä "oikeaa" tai "väärää" tasoa ulkoiselle velalle suhteessa BKT:hen. Se, mikä on kestävää yhdessä taloudessa, ei välttämättä ole kestävää toisessa. Jokaisen maan on arvioitava oma tilanteensa yksilöllisesti ja huomioiden erityiset taloudelliset ja poliittiset olosuhteet. Eulerpool-sivusto tarjoaa työkalut ja resurssit, jotka auttavat tässä arvioinnissa ja mahdollistavat paremman ymmärryksen makrotaloudellisista mittareista ja niiden vaikutuksista. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavan ja syvällisen analyysin ulkoisesta velasta suhteessa BKT:hen, ja pyrimme jatkuvasti päivittämään ja laajentamaan tietokantaamme, jotta voimme vastata käyttäjiemme tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa globaalissa taloudessa. Toivomme, että tämä artikkeli on antanut arvokasta tietoa ja ymmärrystä tästä tärkeästä makrotaloudellisesta indikaattorista, ja auttanut hahmottamaan sen merkitystä laajemmassa taloudellisessa kontekstissa.