Etelä-Korea Tuonti
Kurssi
Kurssi
68,56 Mrd. USD
Muutos +/-
+2,48 Mrd. USD
Prosentuaalinen muutos
+3,76 %
Tuontin nykyinen arvo Etelä-Koreassa on 68,56 Mrd. USD. Tuonti Etelä-Koreassa nousi arvoon 68,56 Mrd. USD 1.7.2026, sen oltua 66,08 Mrd. USD 1.6.2026. Välillä 1.1.1966 ja 1.7.2026, keskimääräinen BKT Etelä-Koreassa oli 17,96 Mrd. USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.7.2026 68,56 Mrd. USDllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1966 38,61 M USDllä.
The current value of Tuonti in Etelä-Korea is 68,56 Mrd.USD. Tuonti in Etelä-Korea increased to 68,56 Mrd.USD from 66,08 Mrd.USD.Tuonti in Etelä-Korea averaged 17,96 Mrd.USD from 1.1.1966 until 1.7.2026.The all-time high was 68,56 Mrd.USD (1.7.2026)and the record low was 38,61 MUSD (1.1.1966).
Tuonti
Tuonti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Tuonti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 68,56 Mrd. USD | |
| 66,08 Mrd. USD | |
| 60,76 Mrd. USD | |
| 62,09 Mrd. USD | |
| 60,68 Mrd. USD | |
| 51,93 Mrd. USD | |
| 57,12 Mrd. USD | |
| 57,37 Mrd. USD | |
| 51,28 Mrd. USD | |
| 53,51 Mrd. USD |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti
Aseiden myynti
Vuosittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Matkailutuotot
Kuukaittain
Pääomavirrat
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Turistien saapumiset
Kuukaittain
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Kuukaittain
Tuonti
Etelä-Korean pääasialliset tuontituotteet ovat mineraalipolttoaineet, mineraaliöljyt, bitumipitoiset aineet (25 prosenttia kokonaistuonnista), sähköiset koneet ja laitteet (18 prosenttia), ydinreaktorit, kattilat, koneet ja mekaaniset laitteet (10 prosenttia), optiset, valokuvaus-, elokuvaus-, mittauslaitteet (4 prosenttia), maantiekulkuneuvot (3 prosenttia), rauta ja teräs (3 prosenttia), malmit, kuona ja tuhka (3 prosenttia), orgaaniset kemikaalit (3 prosenttia), muovit ja niiden tuotteet (2 prosenttia), erilaiset kemialliset tuotteet (2 prosenttia) sekä epäorgaaniset kemikaalit ja jalometalliyhdisteet (2 prosenttia). Kiina on suurin tuontimaista (21 prosenttia kokonaistuonnista), jota seuraavat Yhdysvallat (12 prosenttia), Japani (9 prosenttia), Saudi-Arabia, Vietnam, Australia ja Saksa (kukin 4 prosenttia), Taiwan, Venäjä ja Qatar (kukin 3 prosenttia) sekä Kuwait, Malesia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Indonesia (kukin 2 prosenttia).
Makrosivut muille maille Aasia
Mikä on Tuonti?
Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.
Tuonti Etelä-Korea — FAQ
What is the current Tuonti in Etelä-Korea?
The current Tuonti in Etelä-Korea is 68,56 Mrd.USD as of 1.7.2026.
How has the Tuonti in Etelä-Korea changed recently?
The Tuonti in Etelä-Korea increased from 66,08 Mrd.USD (1.6.2026) to 68,56 Mrd.USD (1.7.2026).
What is the all-time high for Tuonti in Etelä-Korea?
The all-time high for Tuonti in Etelä-Korea was 68,56 Mrd.USD, recorded on 1.7.2026.
What is the all-time low for Tuonti in Etelä-Korea?
The all-time low for Tuonti in Etelä-Korea was 38,61 MUSD, recorded on 1.1.1966.
What is the historical average of Tuonti in Etelä-Korea?
The historical average of Tuonti in Etelä-Korea is 17,96 Mrd.USD, calculated over the period from 1.1.1966 to 1.7.2026.
Where does the Tuonti data for Etelä-Korea come from?
The Tuonti data for Etelä-Korea is sourced from Ministry of Trade, Industry & Energy (MOTIE) and published on Eulerpool.
Key Figures
Muut makrotaloudelliset indikaattorit maalle Etelä-Korea
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Kaikki neljännesvuositulokset yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Market Sentiment Indicator
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset