Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tanska Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta
Osakekurssi
Tämänhetkinen arvo Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta Tanskassa on 1,6 miljardia DKK. Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta Tanskassa laski 1,6 miljardia DKK 1.12.2023, kun se oli 1,687 miljardia DKK 1.9.2023. Välillä 1.3.1990 ja 1.3.2024 Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta Tanskassa oli keskimäärin 6,09 miljardia DKK. Kaikkien aikojen korkeimmat arvot saavutettiin 1.9.2004 11,72 miljardia DKK, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.12.2021 1,35 miljardia DKK.
Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kaivosalan BKT | |
---|---|
1.3.1990 | 6,28 miljardia DKK |
1.6.1990 | 6,08 miljardia DKK |
1.9.1990 | 5,70 miljardia DKK |
1.12.1990 | 6,90 miljardia DKK |
1.3.1991 | 4,18 miljardia DKK |
1.6.1991 | 4,02 miljardia DKK |
1.9.1991 | 4,36 miljardia DKK |
1.12.1991 | 4,28 miljardia DKK |
1.3.1992 | 4,68 miljardia DKK |
1.6.1992 | 4,29 miljardia DKK |
1.9.1992 | 4,64 miljardia DKK |
1.12.1992 | 4,94 miljardia DKK |
1.3.1993 | 4,92 miljardia DKK |
1.6.1993 | 4,74 miljardia DKK |
1.9.1993 | 4,95 miljardia DKK |
1.12.1993 | 5,17 miljardia DKK |
1.3.1994 | 5,29 miljardia DKK |
1.6.1994 | 5,27 miljardia DKK |
1.9.1994 | 5,17 miljardia DKK |
1.12.1994 | 5,40 miljardia DKK |
1.3.1995 | 5,41 miljardia DKK |
1.6.1995 | 5,80 miljardia DKK |
1.9.1995 | 5,77 miljardia DKK |
1.12.1995 | 5,45 miljardia DKK |
1.3.1996 | 6,05 miljardia DKK |
1.6.1996 | 6,67 miljardia DKK |
1.9.1996 | 7,12 miljardia DKK |
1.12.1996 | 6,94 miljardia DKK |
1.3.1997 | 7,50 miljardia DKK |
1.6.1997 | 7,55 miljardia DKK |
1.9.1997 | 7,59 miljardia DKK |
1.12.1997 | 7,39 miljardia DKK |
1.3.1998 | 6,97 miljardia DKK |
1.6.1998 | 6,71 miljardia DKK |
1.9.1998 | 6,81 miljardia DKK |
1.12.1998 | 7,19 miljardia DKK |
1.3.1999 | 7,30 miljardia DKK |
1.6.1999 | 7,87 miljardia DKK |
1.9.1999 | 8,86 miljardia DKK |
1.12.1999 | 10,05 miljardia DKK |
1.3.2000 | 10,68 miljardia DKK |
1.6.2000 | 10,34 miljardia DKK |
1.9.2000 | 10,27 miljardia DKK |
1.12.2000 | 10,12 miljardia DKK |
1.3.2001 | 9,93 miljardia DKK |
1.6.2001 | 9,04 miljardia DKK |
1.9.2001 | 9,69 miljardia DKK |
1.12.2001 | 9,74 miljardia DKK |
1.3.2002 | 9,91 miljardia DKK |
1.6.2002 | 10,39 miljardia DKK |
1.9.2002 | 9,72 miljardia DKK |
1.12.2002 | 10,01 miljardia DKK |
1.3.2003 | 10,05 miljardia DKK |
1.6.2003 | 9,52 miljardia DKK |
1.9.2003 | 9,75 miljardia DKK |
1.12.2003 | 9,83 miljardia DKK |
1.3.2004 | 10,35 miljardia DKK |
1.6.2004 | 11,48 miljardia DKK |
1.9.2004 | 11,72 miljardia DKK |
1.12.2004 | 11,44 miljardia DKK |
1.3.2005 | 11,55 miljardia DKK |
1.6.2005 | 11,56 miljardia DKK |
1.9.2005 | 11,22 miljardia DKK |
1.12.2005 | 10,71 miljardia DKK |
1.3.2006 | 10,70 miljardia DKK |
1.6.2006 | 10,63 miljardia DKK |
1.9.2006 | 10,07 miljardia DKK |
1.12.2006 | 10,38 miljardia DKK |
1.3.2007 | 9,75 miljardia DKK |
1.6.2007 | 8,98 miljardia DKK |
1.9.2007 | 9,60 miljardia DKK |
1.12.2007 | 9,08 miljardia DKK |
1.3.2008 | 8,65 miljardia DKK |
1.6.2008 | 8,43 miljardia DKK |
1.9.2008 | 8,29 miljardia DKK |
1.12.2008 | 8,36 miljardia DKK |
1.3.2009 | 7,62 miljardia DKK |
1.6.2009 | 7,40 miljardia DKK |
1.9.2009 | 7,64 miljardia DKK |
1.12.2009 | 6,90 miljardia DKK |
1.3.2010 | 7,05 miljardia DKK |
1.6.2010 | 7,06 miljardia DKK |
1.9.2010 | 6,33 miljardia DKK |
1.12.2010 | 6,76 miljardia DKK |
1.3.2011 | 5,54 miljardia DKK |
1.6.2011 | 6,57 miljardia DKK |
1.9.2011 | 6,13 miljardia DKK |
1.12.2011 | 6,01 miljardia DKK |
1.3.2012 | 5,64 miljardia DKK |
1.6.2012 | 5,63 miljardia DKK |
1.9.2012 | 5,40 miljardia DKK |
1.12.2012 | 5,34 miljardia DKK |
1.3.2013 | 4,74 miljardia DKK |
1.6.2013 | 4,66 miljardia DKK |
1.9.2013 | 4,53 miljardia DKK |
1.12.2013 | 4,31 miljardia DKK |
1.3.2014 | 4,50 miljardia DKK |
1.6.2014 | 4,05 miljardia DKK |
1.9.2014 | 4,11 miljardia DKK |
1.12.2014 | 4,25 miljardia DKK |
1.3.2015 | 4,02 miljardia DKK |
1.6.2015 | 3,74 miljardia DKK |
1.9.2015 | 3,40 miljardia DKK |
1.12.2015 | 3,14 miljardia DKK |
1.3.2016 | 3,27 miljardia DKK |
1.6.2016 | 4,09 miljardia DKK |
1.9.2016 | 3,97 miljardia DKK |
1.12.2016 | 3,91 miljardia DKK |
1.3.2017 | 3,27 miljardia DKK |
1.6.2017 | 3,27 miljardia DKK |
1.9.2017 | 3,30 miljardia DKK |
1.12.2017 | 2,93 miljardia DKK |
1.3.2018 | 2,40 miljardia DKK |
1.6.2018 | 2,92 miljardia DKK |
1.9.2018 | 2,90 miljardia DKK |
1.12.2018 | 2,88 miljardia DKK |
1.3.2019 | 2,90 miljardia DKK |
1.6.2019 | 2,90 miljardia DKK |
1.9.2019 | 2,36 miljardia DKK |
1.12.2019 | 1,69 miljardia DKK |
1.3.2020 | 1,68 miljardia DKK |
1.6.2020 | 1,85 miljardia DKK |
1.9.2020 | 1,89 miljardia DKK |
1.12.2020 | 1,65 miljardia DKK |
1.3.2021 | 1,90 miljardia DKK |
1.6.2021 | 1,92 miljardia DKK |
1.9.2021 | 1,79 miljardia DKK |
1.12.2021 | 1,35 miljardia DKK |
1.3.2022 | 1,42 miljardia DKK |
1.6.2022 | 1,84 miljardia DKK |
1.9.2022 | 1,80 miljardia DKK |
1.12.2022 | 1,57 miljardia DKK |
1.3.2023 | 1,51 miljardia DKK |
1.6.2023 | 1,61 miljardia DKK |
1.9.2023 | 1,69 miljardia DKK |
1.12.2023 | 1,60 miljardia DKK |
Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 1,6 miljardia DKK |
1.9.2023 | 1,687 miljardia DKK |
1.6.2023 | 1,612 miljardia DKK |
1.3.2023 | 1,506 miljardia DKK |
1.12.2022 | 1,573 miljardia DKK |
1.9.2022 | 1,799 miljardia DKK |
1.6.2022 | 1,84 miljardia DKK |
1.3.2022 | 1,424 miljardia DKK |
1.12.2021 | 1,345 miljardia DKK |
1.9.2021 | 1,788 miljardia DKK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 BKT | 404,2 miljardia USD | 400,17 miljardia USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti | 61 031,81 USD | 60 345,56 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 72 034,31 USD | 71 224,34 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT vakiohinnoin | 652,991 miljardia DKK | 662,052 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n kasvuvauhti | −1,4 % | 1,7 % | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n vuosikasvu | 1,9 % | 2,7 % | Vuosittain |
🇩🇰 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 115,993 miljardia DKK | 124,486 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Bruttokansantulo | 644,065 miljardia DKK | 638,146 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Julkishallinnon BKT | 114,403 miljardia DKK | 114,144 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Liikennealan BKT | 112,982 miljardia DKK | 113,993 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Maatalouden BKT | 8,269 miljardia DKK | 8,478 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Rakennusalan BKT | 31,299 miljardia DKK | 31,059 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Valmistavan teollisuuden BKT | 105,036 miljardia DKK | 111,309 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 3,4 % | 2,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) kaivostoiminnasta
Bruttokansantuote (BKT), tai englanniksi Gross Domestic Product (GDP), on yksi keskeisimmistä talouden indikaattoreista, jonka avulla mitataan maan taloudellista suorituskykyä. Yksi BKT:n merkittävistä osista on kaivosteollisuuden tuotanto. Eulerpool, ammattimainen makrotalouden dataa käsittelevä verkkosivusto, tarjoaa kattavan näkymän BKT:stä kaivosteollisuuden osalta. Kaivosteollisuus, huomattava osa monien maiden taloutta, kattaa kaikki toiminnot, jotka liittyvät mineraalien ja muiden luonnonvarojen etsintään ja hyödyntämiseen. Tähän sisältyvät eri mineraalit, kuten kivihiili, öljy, kaasu, metallimalmit sekä teollisuusmineraalit. Näiden resurssien louhinta ja jalostus eivät pelkästään täytä kotimaisia tarpeita, vaan myös kansainvälisiä markkinoita, mikä tekee siitä elintärkeän segmentin taloudelle. BKT:stä kaivosteollisuus on vaikuttava mittari, joka osoittaa kaivannaisteollisuuden kokonaistuotannon arvon tietyllä ajanjaksolla. Tämä indikaattori on pohjimmiltaan tilastollinen kuvaus koko kaivosteollisuuden taloudellisesta panoksesta. Mittaamalla kaivosteollisuuden arvonlisäystä voidaan arvioida sen merkitystä verrattuna muihin talouden sektoreihin ja siten havaita sen osuus BKT:stä. Kaivosteollisuuden merkitys BKT:ssä vaihtelee suuresti maittain. Monille resursseihin rikkaille maille, kuten Norjalle öljyntuotannossa tai Etelä-Afrikalle kaivosteollisuudessa, kaivannaisteollisuus muodostaa huomattavan osan niiden taloudesta. Taloudet, jotka ovat vähemmän riippuvaisia luonnonvaroista, osoittavat pienemmän osan kaivosteollisuuden panosta BKT:ssä. Talouden yleinen terveydentila ja tuottavuus voivat myös vaikuttaa tähän prosenttiosuuteen. Globalisaation ansiosta kaivosteollisuus ei ole vain kansallinen ilmiö, vaan maailmanlaajuinen teollisuudenhaara. Mineraalien kysyntä ja tarjonta on riippuvainen globaalista taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta. Kysynnän voimakkaimmat ajurit ovat teollistuminen, kaupungistuminen ja teknologinen kehitys, jotka kaikki lisäävät mineraalien ja luonnonvarojen kulutusta. Samalla markkinoiden vaihtelut, kuten öljynhintojen nousu tai lasku, voivat merkittävästi vaikuttaa kaivosteollisuuden tuotannon arvoon ja siten osaltaan BKT:hen. Teknologian kehitys on myös suuri tekijä kaivosteollisuuden taloudellisessa panoksessa. Innovatiiviset teknologiat ja automaatio ovat parantaneet kaivostoiminnan tehokkuutta ja turvallisuutta, mikä on lisännyt tuotannon kustannustehokkuutta ja kokonaisarvoa. Tämä uusien teknologioiden tuoma lisäarvo näkyy myös BKT:ssä. Kaivosteollisuuden BKT-osuuden analysointi on monimutkainen prosessi, joka vaatii erilaisia taloudellisia tilastollisia välineitä ja menetelmiä. Tilastolliset virastot ja talousasiantuntijat käyttävät tiettyjä laskentamenetelmiä ja tilastollisia malleja arvioidakseen kaivosteollisuuden kokonaistuotantoa tietyllä ajanjaksolla. Monet näistä tiedoista ovat saatavilla Eulerpool-sivustolla helposti ymmärrettävässä muodossa. Kaivosteollisuuden vaikutus BKT:hen näkyy selvästi useissa taloudellisissa mittareissa, mukaan lukien tuotanto, työllisyysaste, tuloverot ja vientitulot. Korkea kaivosteollisuuden tuotos voi lisätä maan kokonaistuotantoa ja tuloja, mikä puolestaan lisää taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Tämä tekee kaivannaisteollisuudesta keskeisen indikaattorin maan taloudellisessa analyysissä. Eulerpool-sivustolla tarjottavat tiedot kaivosteollisuuden BKT-osuudesta auttavat analysoimaan taloudellista kehitystä ja ymmärtämään teollisuuden toimintaympäristöä. Tämä on erityisen tärkeää sijoittajille, talouspoliittisille päättäjille ja talousanalyytikoille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja ajantasaista tietoa taloudellisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voi todeta, että bruttokansantuotteen (BKT) osuus kaivosteollisuudesta Suomessa ja muualla maailmassa on merkittävä mittari taloudellisen hyvinvoinnin ja kasvun arvioinnissa. Kaivosteollisuuden osuus BKT:stä heijastaa monia talouteen vaikuttavia tekijöitä, mukaan lukien luonnonvarojen määrä, teollisuuden rakenteet, teknologian kehitys ja globaalit markkinavoimat. Eulerpool-sivusto tarjoaa kattavan ja analyyttisen näkymän tähän tärkeään talouden segmenttiin, tarjoten asiantuntijoille, sijoittajille ja päättäjille tiedon, jota he tarvitsevat tehdäkseen informoituja ja strategisia päätöksiä.