Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tanska Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot
Osakekurssi
Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot nykyinen arvo Tanska on 1,303 Bio. DKK. Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot Tanska nousi 1,303 Bio. DKK 1.1.2021, sen jälkeen, kun se oli 1,233 Bio. DKK 1.1.2020. Vuosilta 1.1.1991 - 1.1.2022, keskimääräinen BKT Tanska oli 784,42 miljardia DKK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022, jolloin se oli 1,31 Bio. DKK, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.1.1991, jolloin se oli 368,72 miljardia DKK.
Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Käytettävissä oleva henkilökohtainen tulo | |
---|---|
1.1.1991 | 368,72 miljardia DKK |
1.1.1992 | 384,46 miljardia DKK |
1.1.1993 | 395,08 miljardia DKK |
1.1.1994 | 425,94 miljardia DKK |
1.1.1995 | 444,11 miljardia DKK |
1.1.1996 | 466,45 miljardia DKK |
1.1.1997 | 484,94 miljardia DKK |
1.1.1998 | 509,40 miljardia DKK |
1.1.1999 | 527,24 miljardia DKK |
1.1.2000 | 591,63 miljardia DKK |
1.1.2001 | 613,82 miljardia DKK |
1.1.2002 | 639,58 miljardia DKK |
1.1.2003 | 658,95 miljardia DKK |
1.1.2004 | 699,58 miljardia DKK |
1.1.2005 | 731,55 miljardia DKK |
1.1.2006 | 764,06 miljardia DKK |
1.1.2007 | 787,45 miljardia DKK |
1.1.2008 | 786,94 miljardia DKK |
1.1.2009 | 806,63 miljardia DKK |
1.1.2010 | 882,53 miljardia DKK |
1.1.2011 | 905,93 miljardia DKK |
1.1.2012 | 934,63 miljardia DKK |
1.1.2013 | 967,19 miljardia DKK |
1.1.2014 | 993,93 miljardia DKK |
1.1.2015 | 1,03 Bio. DKK |
1.1.2016 | 1,06 Bio. DKK |
1.1.2017 | 1,10 Bio. DKK |
1.1.2018 | 1,13 Bio. DKK |
1.1.2019 | 1,17 Bio. DKK |
1.1.2020 | 1,23 Bio. DKK |
1.1.2021 | 1,30 Bio. DKK |
Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 1,303 Bio. DKK |
1.1.2020 | 1,233 Bio. DKK |
1.1.2019 | 1,173 Bio. DKK |
1.1.2018 | 1,128 Bio. DKK |
1.1.2017 | 1,095 Bio. DKK |
1.1.2016 | 1,056 Bio. DKK |
1.1.2015 | 1,031 Bio. DKK |
1.1.2014 | 993,933 miljardia DKK |
1.1.2013 | 967,19 miljardia DKK |
1.1.2012 | 934,633 miljardia DKK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 Henkilökohtaiset säästöt | 17,48 % | 1,81 % | Kvartaali |
🇩🇰 Kotitalouksien velka suhteessa BKT:hen | 89 % of GDP | 85,5 % of GDP | Kvartaali |
🇩🇰 Kotitalouksien velka suhteessa tuloon | 172,18 % | 174,08 % | Vuosittain |
🇩🇰 Kuluttajaluottamus | −4,4 points | −6,5 points | Kuukausittain |
🇩🇰 Kulutusluotot | 463,483 miljardia DKK | 457,825 miljardia DKK | Kuukausittain |
🇩🇰 Kulutusmenot | 280,9 milj. DKK | 282 milj. DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Pankkilainan korkoprosentti | 3 % | 3,25 % | Kuukausittain |
🇩🇰 Polttoaineen hinnat | 2,04 USD/Liter | 2,05 USD/Liter | Kuukausittain |
🇩🇰 Vähittäiskaupan myynti Kuukausi kuukaudelta | 0,1 % | 0,4 % | Kuukausittain |
🇩🇰 Vähittäiskaupan myynti YoY | 2,9 % | 0,4 % | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot
**Disposable Personal Income: Yksinkertainen Käsite ja Sen Merkitys Kansantaloudelle** Disposable Personal Income (TDI) eli käytettävissä oleva henkilökohtainen tulo on keskeinen mittari kansantalouden analyysissä ja ennustamisessa. Se kuvaa kotitalouksien todellisia tuloja, jotka jäävät verojen, sosiaaliturvamaksujen ja muiden välttämättömien vähennysten jälkeen. Tämä luku edustaa yksilön tai kotitalouden potentiaalia kuluttaa ja säästää, ja siksi se on tärkeä indikaattori sekä makrotalouden että mikrotalouden näkökulmasta. Eulerpoolin kaltaisella ammattimaisella makrotaloudellisia tietoja käsittelevällä verkkosivustolla Disposable Personal Income -luokka on avainasemassa, sillä se auttaa talouden asiantuntijoita, päätöksentekijöitä ja tutkijoita ymmärtämään, kuinka paljon varoja keskimääräisillä kotitalouksilla on käytettävissään. Ensimmäinen askel Disposable Personal Income -käsitteen ymmärtämisessä on sen määritteleminen. Käytettävissä oleva henkilökohtainen tulo koostuu kaikista kotitalouden ansaitsemista tuloista, mukaan lukien palkat, voitot, valtion maksut ja muut tulonlähteet, kuten osingot ja korot. Näistä tuloista vähennetään verot ja muut välttämättömät maksut, kuten sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut. Jäljelle jäävä summa edustaa tuloa, jota kotitaloudet voivat käyttää kulutukseen tai säästöihin. Disposable Personal Incomen seuranta ja analysointi tarjoaa arvokasta tietoa kansantalouden tilasta. Kun käytettävissä oleva tulo kasvaa, kotitaloudet voivat lisätä kulutustaan, mikä puolestaan voi kiihdyttää talouskasvua. Toisaalta, jos käytettävissä oleva tulo pienenee, kulutus yleensä vähenee, mikä voi johtaa talouden hidastumiseen. Kulutuskäyttäytymisen muutokset vaikuttavat suoraan useisiin makrotalouden indikaattoreihin, kuten inflaatioon, työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen (BKT). Käytettävissä olevan henkilökohtaisen tulon ja kulutuskäyttäytymisen välinen yhteys on monimutkainen. Kasvava Disposable Personal Income voi rohkaista ihmisiä käyttämään enemmän rahaa kulutukseen, mikä voi johtaa eri alojen, kuten vähittäiskaupan, palvelujen ja teollisuuden, kasvuun. Tämä voi puolestaan lisätä työllisyyttä ja parantaa kansantalouden yleistä hyvinvointia. Samanaikaisesti kotitalouksien säästöt saattavat myös kasvaa, mikä voi olla hyödyksi investoinneille ja tulevalle talouskasvulle. Käytettävissä oleva henkilökohtainen tulo on myös olennainen indikaattori talouspolitiikan arvioinnissa. Verotuksen muutokset, sosiaaliturvamaksujen nousut tai alenemiset ja julkisen sektorin uudistukset vaikuttavat suoraan kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon. Tämän vuoksi talouspolitiikan tekijöiden on analysoitava näiden muutosten vaikutuksia perusteellisesti. Esimerkiksi tuloveron laskeminen voi suoraan lisätä Disposable Personal Income -määrää, lisäten kulutusmahdollisuuksia ja taloudellista aktiivisuutta. Vastaavasti verojen ja maksujen nostaminen voi vähentää käytettävissä olevia tuloja, mikä voi supistaa kulutusta ja hidastaa talouskasvua. Kotitalouksien käytettävissä olevan tulon analysoiminen voi myös auttaa ennakoimaan tulevaa taloudellista kehitystä. Kun havaitaan trendejä ja muutoksia Disposable Personal Income -määrissä, voidaan tehdä ennusteita kulutuskäyttäytymisen muutoksista ja niiden vaikutuksista talouteen. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille ja sijoittajille, jotka pyrkivät optimoimaan strategioitaan ja sijoituksiaan eri taloudellisissa olosuhteissa. Disposable Personal Incomen merkitys tulee myös esille, kun tarkastellaan talouden epätasa-arvoa ja sosiaalista hyvinvointia. Eri tulotasoilla olevien kotitalouksien Disposable Personal Income voi vaihdella merkittävästi, mikä vaikuttaa niiden kulutusmahdollisuuksiin ja elämänlaatuun. Jotta voitaisiin parantaa taloudellista tasa-arvoa ja varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus, talouspolitiikan tekijöiden on tärkeää ymmärtää, miten eri toimenpiteet vaikuttavat kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin eri tulotasoilla. Kokonaisuudessaan Disposable Personal Income on keskeinen käsitte ja indikaattori kansantalouden analyysissä ja ennustamisessa. Se vaikuttaa suoraan kulutukseen ja säästämiseen, jotka ovat olennaisia tekijöitä talouskasvussa ja hyvinvoinnissa. Talouspolitiikan arviointi ja suunnittelu edellyttävät syvällistä ymmärrystä ja analyysiä kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista ja niiden muutoksista. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamalla kattavalla ja ajantasaisella makrotaloudellisella tiedolla voidaan tarjota syvällistä analyysiä ja oivalluksia Disposable Personal Income -käsitteestä ja sen vaikutuksesta kansantalouteen. Tämä auttaa asiantuntijoita, päätöksentekijöitä ja tutkijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja strategioita talouden ohjaamiseksi kohti kestävää kasvua ja hyvinvointia.