Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Tanska Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska on 35,151 miljardia DKK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska laski arvoon 35,151 miljardia DKK 1.12.2024, kun se oli 35,473 miljardia DKK 1.9.2024. Välillä 1.3.1990 ja 1.12.2024, keskimääräinen BKT Tanska oli 24,21 miljardia DKK. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2024 arvolla 35,47 miljardia DKK, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.3.1990 arvolla 16,87 miljardia DKK.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.1990 | 16,87 miljardia DKK |
1.6.1990 | 18,24 miljardia DKK |
1.9.1990 | 18,06 miljardia DKK |
1.12.1990 | 17,95 miljardia DKK |
1.3.1991 | 20,23 miljardia DKK |
1.6.1991 | 20,45 miljardia DKK |
1.9.1991 | 20,55 miljardia DKK |
1.12.1991 | 19,82 miljardia DKK |
1.3.1992 | 20,52 miljardia DKK |
1.6.1992 | 20,24 miljardia DKK |
1.9.1992 | 20,76 miljardia DKK |
1.12.1992 | 20,04 miljardia DKK |
1.3.1993 | 18,18 miljardia DKK |
1.6.1993 | 17,81 miljardia DKK |
1.9.1993 | 18,03 miljardia DKK |
1.12.1993 | 17,69 miljardia DKK |
1.3.1994 | 18,68 miljardia DKK |
1.6.1994 | 19,10 miljardia DKK |
1.9.1994 | 18,90 miljardia DKK |
1.12.1994 | 19,40 miljardia DKK |
1.3.1995 | 19,70 miljardia DKK |
1.6.1995 | 19,94 miljardia DKK |
1.9.1995 | 20,24 miljardia DKK |
1.12.1995 | 20,15 miljardia DKK |
1.3.1996 | 19,42 miljardia DKK |
1.6.1996 | 21,16 miljardia DKK |
1.9.1996 | 21,70 miljardia DKK |
1.12.1996 | 22,42 miljardia DKK |
1.3.1997 | 20,05 miljardia DKK |
1.6.1997 | 20,31 miljardia DKK |
1.9.1997 | 20,31 miljardia DKK |
1.12.1997 | 21,02 miljardia DKK |
1.3.1998 | 22,01 miljardia DKK |
1.6.1998 | 21,74 miljardia DKK |
1.9.1998 | 22,63 miljardia DKK |
1.12.1998 | 22,96 miljardia DKK |
1.3.1999 | 22,93 miljardia DKK |
1.6.1999 | 23,75 miljardia DKK |
1.9.1999 | 24,38 miljardia DKK |
1.12.1999 | 24,67 miljardia DKK |
1.3.2000 | 25,45 miljardia DKK |
1.6.2000 | 25,00 miljardia DKK |
1.9.2000 | 23,84 miljardia DKK |
1.12.2000 | 23,62 miljardia DKK |
1.3.2001 | 21,97 miljardia DKK |
1.6.2001 | 22,64 miljardia DKK |
1.9.2001 | 23,11 miljardia DKK |
1.12.2001 | 23,09 miljardia DKK |
1.3.2002 | 23,13 miljardia DKK |
1.6.2002 | 22,97 miljardia DKK |
1.9.2002 | 22,80 miljardia DKK |
1.12.2002 | 22,67 miljardia DKK |
1.3.2003 | 23,46 miljardia DKK |
1.6.2003 | 23,50 miljardia DKK |
1.9.2003 | 23,61 miljardia DKK |
1.12.2003 | 24,48 miljardia DKK |
1.3.2004 | 24,11 miljardia DKK |
1.6.2004 | 24,13 miljardia DKK |
1.9.2004 | 23,89 miljardia DKK |
1.12.2004 | 24,13 miljardia DKK |
1.3.2005 | 23,92 miljardia DKK |
1.6.2005 | 24,04 miljardia DKK |
1.9.2005 | 24,22 miljardia DKK |
1.12.2005 | 25,61 miljardia DKK |
1.3.2006 | 24,39 miljardia DKK |
1.6.2006 | 26,59 miljardia DKK |
1.9.2006 | 27,87 miljardia DKK |
1.12.2006 | 26,76 miljardia DKK |
1.3.2007 | 26,22 miljardia DKK |
1.6.2007 | 25,62 miljardia DKK |
1.9.2007 | 24,98 miljardia DKK |
1.12.2007 | 25,48 miljardia DKK |
1.3.2008 | 27,03 miljardia DKK |
1.6.2008 | 26,20 miljardia DKK |
1.9.2008 | 25,91 miljardia DKK |
1.12.2008 | 25,81 miljardia DKK |
1.3.2009 | 25,64 miljardia DKK |
1.6.2009 | 24,57 miljardia DKK |
1.9.2009 | 23,31 miljardia DKK |
1.12.2009 | 21,83 miljardia DKK |
1.3.2010 | 20,80 miljardia DKK |
1.6.2010 | 20,73 miljardia DKK |
1.9.2010 | 21,05 miljardia DKK |
1.12.2010 | 21,19 miljardia DKK |
1.3.2011 | 21,91 miljardia DKK |
1.6.2011 | 21,00 miljardia DKK |
1.9.2011 | 21,54 miljardia DKK |
1.12.2011 | 22,03 miljardia DKK |
1.3.2012 | 22,20 miljardia DKK |
1.6.2012 | 22,21 miljardia DKK |
1.9.2012 | 22,11 miljardia DKK |
1.12.2012 | 21,94 miljardia DKK |
1.3.2013 | 22,03 miljardia DKK |
1.6.2013 | 22,37 miljardia DKK |
1.9.2013 | 22,87 miljardia DKK |
1.12.2013 | 22,80 miljardia DKK |
1.3.2014 | 23,04 miljardia DKK |
1.6.2014 | 22,73 miljardia DKK |
1.9.2014 | 23,33 miljardia DKK |
1.12.2014 | 23,76 miljardia DKK |
1.3.2015 | 24,22 miljardia DKK |
1.6.2015 | 25,80 miljardia DKK |
1.9.2015 | 25,55 miljardia DKK |
1.12.2015 | 26,79 miljardia DKK |
1.3.2016 | 27,30 miljardia DKK |
1.6.2016 | 28,06 miljardia DKK |
1.9.2016 | 27,79 miljardia DKK |
1.12.2016 | 27,70 miljardia DKK |
1.3.2017 | 28,17 miljardia DKK |
1.6.2017 | 28,89 miljardia DKK |
1.9.2017 | 29,16 miljardia DKK |
1.12.2017 | 29,34 miljardia DKK |
1.3.2018 | 28,34 miljardia DKK |
1.6.2018 | 27,23 miljardia DKK |
1.9.2018 | 28,02 miljardia DKK |
1.12.2018 | 28,40 miljardia DKK |
1.3.2019 | 28,13 miljardia DKK |
1.6.2019 | 27,72 miljardia DKK |
1.9.2019 | 26,65 miljardia DKK |
1.12.2019 | 25,78 miljardia DKK |
1.3.2020 | 26,05 miljardia DKK |
1.6.2020 | 26,79 miljardia DKK |
1.9.2020 | 27,71 miljardia DKK |
1.12.2020 | 28,74 miljardia DKK |
1.3.2021 | 28,71 miljardia DKK |
1.6.2021 | 28,99 miljardia DKK |
1.9.2021 | 28,92 miljardia DKK |
1.12.2021 | 30,19 miljardia DKK |
1.3.2022 | 29,27 miljardia DKK |
1.6.2022 | 29,40 miljardia DKK |
1.9.2022 | 29,71 miljardia DKK |
1.12.2022 | 30,57 miljardia DKK |
1.3.2023 | 31,90 miljardia DKK |
1.6.2023 | 30,98 miljardia DKK |
1.9.2023 | 30,57 miljardia DKK |
1.12.2023 | 31,48 miljardia DKK |
1.3.2024 | 32,92 miljardia DKK |
1.6.2024 | 34,05 miljardia DKK |
1.9.2024 | 35,47 miljardia DKK |
1.12.2024 | 35,15 miljardia DKK |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2024 | 35,151 miljardia DKK |
1.9.2024 | 35,473 miljardia DKK |
1.6.2024 | 34,05 miljardia DKK |
1.3.2024 | 32,923 miljardia DKK |
1.12.2023 | 31,483 miljardia DKK |
1.9.2023 | 30,57 miljardia DKK |
1.6.2023 | 30,981 miljardia DKK |
1.3.2023 | 31,897 miljardia DKK |
1.12.2022 | 30,568 miljardia DKK |
1.9.2022 | 29,713 miljardia DKK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 BKT | 407,09 miljardia USD | 401,95 miljardia USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti | 61 295,98 USD | 60 248,67 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 71 390 USD | 70 170,22 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT vakiohinnoin | 689,701 miljardia DKK | 677,179 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n kasvuvauhti | 1,8 % | 1,2 % | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n vuosikasvu | 3,6 % | 2,5 % | Vuosittain |
🇩🇰 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 152,4 milj. DKK | 138,4 milj. DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Bruttokansantulo | 683,353 miljardia DKK | 662,432 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Julkishallinnon BKT | 112,71 miljardia DKK | 112,857 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Kaivosalan BKT | 1,903 miljardia DKK | 1,764 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Liikennealan BKT | 114,418 miljardia DKK | 111,561 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Maatalouden BKT | 8,305 miljardia DKK | 8,378 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Valmistavan teollisuuden BKT | 129,457 miljardia DKK | 122,879 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 4,4 % | 3,7 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.