Tanska Tuonti
Kurssi
Tuontin nykyinen arvo Tanskassa on 155,742 Mrd. DKK. Tuonti Tanskassa nousi arvoon 155,742 Mrd. DKK 1.3.2026, sen oltua 150,197 Mrd. DKK 1.2.2026. Välillä 1.1.1960 ja 1.3.2026, keskimääräinen BKT Tanskassa oli 38,55 Mrd. DKK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2024 175,16 Mrd. DKKllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.1960 915 M DKKllä.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Tuonti
Tuonti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Tuonti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 155,742 Mrd. DKK | |
| 150,197 Mrd. DKK | |
| 149,188 Mrd. DKK | |
| 153,847 Mrd. DKK | |
| 150,813 Mrd. DKK | |
| 150,263 Mrd. DKK | |
| 149,532 Mrd. DKK | |
| 151,723 Mrd. DKK | |
| 150,147 Mrd. DKK | |
| 150,185 Mrd. DKK |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti
Aseiden myynti
Vuosittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Pääomavirrat
Kuukaittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Ulkomainen velka
Kuukaittain
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Kuukaittain
Tuonti
Vuonna 2017 Tanska toi pääasiassa: koneita (22 prosenttia kokonaismaahantuonnista); erilaisia valmistettuja artikkeleita (18 prosenttia); valmistettuja tavaroita, jotka on luokiteltu pääasiassa materiaalin mukaan (14 prosenttia); eläviä eläimiä, elintarvikkeita, juomia ja tupakkaa (13 prosenttia); kemikaaleja ja niihin liittyviä tuotteita (13 prosenttia); kuljetusvälineitä (9 prosenttia); sekä mineraalipolttoaineita, voiteluaineita ja niihin liittyviä materiaaleja (6 prosenttia). Tärkeimmät tuontikumppanit olivat: Saksa (23 prosenttia kokonaismaahantuonnista), Ruotsi (12 prosenttia), Alankomaat ja Kiina (kumpikin 8 prosenttia), Iso-Britannia (4 prosenttia), Ranska ja Norja (kumpikin 3 prosenttia).
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Tuonti?
Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.
Tuonti Tanska — FAQ
What is the current Tuonti in Tanska?
The current Tuonti in Tanska is 155,742 Mrd.DKK as of 1.3.2026.
How has the Tuonti in Tanska changed recently?
The Tuonti in Tanska increased from 150,197 Mrd.DKK (1.2.2026) to 155,742 Mrd.DKK (1.3.2026).
What is the all-time high for Tuonti in Tanska?
The all-time high for Tuonti in Tanska was 175,16 Mrd.DKK, recorded on 1.12.2024.
What is the all-time low for Tuonti in Tanska?
The all-time low for Tuonti in Tanska was 915 MDKK, recorded on 1.9.1960.
What is the historical average of Tuonti in Tanska?
The historical average of Tuonti in Tanska is 38,55 Mrd.DKK, calculated over the period from 1.1.1960 to 1.3.2026.
Where does the Tuonti data for Tanska come from?
The Tuonti data for Tanska is sourced from Statistics Denmark and published on Eulerpool.