Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tanska Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta Tanska on 114,144 miljardia DKK. Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta Tanska nousi arvoon 114,144 miljardia DKK 1.3.2024, kun se oli 111,495 miljardia DKK 1.12.2023. Vuosien 1.3.1990 ja 1.6.2024 välillä BKT:n keskiarvo Tanska oli 99,92 miljardia DKK. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2021 ollen 115,83 miljardia DKK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1990 ollen 71,43 miljardia DKK.
Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Julkishallinnon BKT | |
---|---|
1.3.1990 | 71,43 miljardia DKK |
1.6.1990 | 72,60 miljardia DKK |
1.9.1990 | 72,36 miljardia DKK |
1.12.1990 | 71,82 miljardia DKK |
1.3.1991 | 82,18 miljardia DKK |
1.6.1991 | 81,94 miljardia DKK |
1.9.1991 | 82,04 miljardia DKK |
1.12.1991 | 81,39 miljardia DKK |
1.3.1992 | 83,28 miljardia DKK |
1.6.1992 | 82,71 miljardia DKK |
1.9.1992 | 82,93 miljardia DKK |
1.12.1992 | 83,00 miljardia DKK |
1.3.1993 | 83,66 miljardia DKK |
1.6.1993 | 84,67 miljardia DKK |
1.9.1993 | 85,22 miljardia DKK |
1.12.1993 | 85,60 miljardia DKK |
1.3.1994 | 85,93 miljardia DKK |
1.6.1994 | 85,79 miljardia DKK |
1.9.1994 | 86,14 miljardia DKK |
1.12.1994 | 86,67 miljardia DKK |
1.3.1995 | 86,84 miljardia DKK |
1.6.1995 | 87,39 miljardia DKK |
1.9.1995 | 87,69 miljardia DKK |
1.12.1995 | 88,07 miljardia DKK |
1.3.1996 | 89,34 miljardia DKK |
1.6.1996 | 89,34 miljardia DKK |
1.9.1996 | 89,85 miljardia DKK |
1.12.1996 | 90,11 miljardia DKK |
1.3.1997 | 90,47 miljardia DKK |
1.6.1997 | 90,83 miljardia DKK |
1.9.1997 | 91,13 miljardia DKK |
1.12.1997 | 91,81 miljardia DKK |
1.3.1998 | 92,19 miljardia DKK |
1.6.1998 | 93,00 miljardia DKK |
1.9.1998 | 93,50 miljardia DKK |
1.12.1998 | 93,82 miljardia DKK |
1.3.1999 | 93,38 miljardia DKK |
1.6.1999 | 94,25 miljardia DKK |
1.9.1999 | 94,73 miljardia DKK |
1.12.1999 | 95,15 miljardia DKK |
1.3.2000 | 96,61 miljardia DKK |
1.6.2000 | 95,42 miljardia DKK |
1.9.2000 | 96,32 miljardia DKK |
1.12.2000 | 96,68 miljardia DKK |
1.3.2001 | 96,63 miljardia DKK |
1.6.2001 | 96,69 miljardia DKK |
1.9.2001 | 97,80 miljardia DKK |
1.12.2001 | 98,18 miljardia DKK |
1.3.2002 | 98,39 miljardia DKK |
1.6.2002 | 98,64 miljardia DKK |
1.9.2002 | 99,01 miljardia DKK |
1.12.2002 | 98,97 miljardia DKK |
1.3.2003 | 99,11 miljardia DKK |
1.6.2003 | 98,28 miljardia DKK |
1.9.2003 | 97,20 miljardia DKK |
1.12.2003 | 97,84 miljardia DKK |
1.3.2004 | 98,96 miljardia DKK |
1.6.2004 | 98,98 miljardia DKK |
1.9.2004 | 98,59 miljardia DKK |
1.12.2004 | 97,94 miljardia DKK |
1.3.2005 | 97,79 miljardia DKK |
1.6.2005 | 98,35 miljardia DKK |
1.9.2005 | 98,68 miljardia DKK |
1.12.2005 | 98,73 miljardia DKK |
1.3.2006 | 99,46 miljardia DKK |
1.6.2006 | 100,57 miljardia DKK |
1.9.2006 | 100,57 miljardia DKK |
1.12.2006 | 101,26 miljardia DKK |
1.3.2007 | 99,49 miljardia DKK |
1.6.2007 | 99,27 miljardia DKK |
1.9.2007 | 99,30 miljardia DKK |
1.12.2007 | 100,67 miljardia DKK |
1.3.2008 | 101,44 miljardia DKK |
1.6.2008 | 100,62 miljardia DKK |
1.9.2008 | 102,28 miljardia DKK |
1.12.2008 | 103,16 miljardia DKK |
1.3.2009 | 102,66 miljardia DKK |
1.6.2009 | 103,08 miljardia DKK |
1.9.2009 | 104,73 miljardia DKK |
1.12.2009 | 103,41 miljardia DKK |
1.3.2010 | 105,10 miljardia DKK |
1.6.2010 | 105,61 miljardia DKK |
1.9.2010 | 105,68 miljardia DKK |
1.12.2010 | 105,75 miljardia DKK |
1.3.2011 | 106,00 miljardia DKK |
1.6.2011 | 106,60 miljardia DKK |
1.9.2011 | 106,12 miljardia DKK |
1.12.2011 | 105,48 miljardia DKK |
1.3.2012 | 105,93 miljardia DKK |
1.6.2012 | 106,00 miljardia DKK |
1.9.2012 | 105,43 miljardia DKK |
1.12.2012 | 106,42 miljardia DKK |
1.3.2013 | 104,65 miljardia DKK |
1.6.2013 | 105,34 miljardia DKK |
1.9.2013 | 106,37 miljardia DKK |
1.12.2013 | 108,15 miljardia DKK |
1.3.2014 | 108,61 miljardia DKK |
1.6.2014 | 107,93 miljardia DKK |
1.9.2014 | 108,57 miljardia DKK |
1.12.2014 | 110,16 miljardia DKK |
1.3.2015 | 111,85 miljardia DKK |
1.6.2015 | 111,74 miljardia DKK |
1.9.2015 | 111,89 miljardia DKK |
1.12.2015 | 109,95 miljardia DKK |
1.3.2016 | 109,80 miljardia DKK |
1.6.2016 | 110,75 miljardia DKK |
1.9.2016 | 110,74 miljardia DKK |
1.12.2016 | 110,68 miljardia DKK |
1.3.2017 | 110,12 miljardia DKK |
1.6.2017 | 110,12 miljardia DKK |
1.9.2017 | 110,83 miljardia DKK |
1.12.2017 | 111,64 miljardia DKK |
1.3.2018 | 110,87 miljardia DKK |
1.6.2018 | 111,16 miljardia DKK |
1.9.2018 | 110,80 miljardia DKK |
1.12.2018 | 110,25 miljardia DKK |
1.3.2019 | 112,93 miljardia DKK |
1.6.2019 | 112,45 miljardia DKK |
1.9.2019 | 112,52 miljardia DKK |
1.12.2019 | 112,51 miljardia DKK |
1.3.2020 | 109,77 miljardia DKK |
1.6.2020 | 107,13 miljardia DKK |
1.9.2020 | 107,34 miljardia DKK |
1.12.2020 | 108,28 miljardia DKK |
1.3.2021 | 107,75 miljardia DKK |
1.6.2021 | 115,04 miljardia DKK |
1.9.2021 | 113,56 miljardia DKK |
1.12.2021 | 115,83 miljardia DKK |
1.3.2022 | 113,80 miljardia DKK |
1.6.2022 | 112,07 miljardia DKK |
1.9.2022 | 110,93 miljardia DKK |
1.12.2022 | 110,70 miljardia DKK |
1.3.2023 | 111,41 miljardia DKK |
1.6.2023 | 113,24 miljardia DKK |
1.9.2023 | 112,37 miljardia DKK |
1.12.2023 | 111,50 miljardia DKK |
1.3.2024 | 114,14 miljardia DKK |
Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 114,144 miljardia DKK |
1.12.2023 | 111,495 miljardia DKK |
1.9.2023 | 112,368 miljardia DKK |
1.6.2023 | 113,243 miljardia DKK |
1.3.2023 | 111,413 miljardia DKK |
1.12.2022 | 110,696 miljardia DKK |
1.9.2022 | 110,933 miljardia DKK |
1.6.2022 | 112,071 miljardia DKK |
1.3.2022 | 113,797 miljardia DKK |
1.12.2021 | 115,825 miljardia DKK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 BKT | 404,2 miljardia USD | 400,17 miljardia USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti | 61 031,81 USD | 60 345,56 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 72 034,31 USD | 71 224,34 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT vakiohinnoin | 652,991 miljardia DKK | 662,052 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n kasvuvauhti | −1,4 % | 1,7 % | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n vuosikasvu | 1,9 % | 2,7 % | Vuosittain |
🇩🇰 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 115,993 miljardia DKK | 124,486 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Bruttokansantulo | 644,065 miljardia DKK | 638,146 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Kaivosalan BKT | 1,49 miljardia DKK | 1,6 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Liikennealan BKT | 112,982 miljardia DKK | 113,993 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Maatalouden BKT | 8,269 miljardia DKK | 8,478 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Rakennusalan BKT | 31,299 miljardia DKK | 31,059 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Valmistavan teollisuuden BKT | 105,036 miljardia DKK | 111,309 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 3,4 % | 2,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) julkisesta hallinnosta
BKT julkisesta hallinnosta (Bruttokansantuote julkisesta hallinnosta) on yksi merkittävimmistä indikaattoreista, joka toimii talouden tilan mittarina ja erityisesti julkisen sektorin panoksen arvioinnissa. Se kattaa kaikki julkisen hallinnon toimet, mukaan lukien muun muassa puolustus, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja julkiset palvelut, jotka kaikki ovat keskeisiä komponentteja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Eulerpoolin tarjoama makrotaloudellinen data tarjoaa syvällisen näkemyksen tästä tärkeästä talouden osa-alueesta. Bruttokansantuote (BKT) on markkina-arvo kaikkien lopullisten tavaroiden ja palveluiden, jotka on tuotettu tietyn ajanjakson aikana maan rajojen sisällä. BKT:n mittaaminen julkisesta hallinnosta tarjoaa näkökulman julkisten menojen tehokkuuteen ja julkisten resurssien käytön kestävyyteen. Julkisten menojen analysointi on tärkeää, koska ne vaikuttavat suoraan talouden kasvuun, inflaatioon ja kansalaisten yleiseen hyvinvointiin. Tarkastelemalla BKT:tä julkisesta hallinnosta, saadaan selkeämmä kuva siitä, kuinka julkinen sektori vaikuttaa taloudelliseen kokonaistuotantoon. Valtion menojen roolia talouden säätelyssä ei voida aliarvioida. Julkinen hallinto tekee merkittäviä investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, jotka kaikki ovat välttämättömiä pitkäaikaisen talouskasvun edellytyksiä. Esimerkiksi hyvät liikenneyhteydet ja koulutusjärjestelmät voivat parantaa työvoiman liikkuvuutta ja tuottavuutta, mikä puolestaan voi johtaa korkeampaan talouden kasvuun. BKT-datan tarkastelu julkisesta hallinnosta antaa meille mahdollisuuden arvioida näiden investointien vaikutusta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämä tieto on korvaamatonta päätöksenteossa ja talouspolitiikan suunnittelussa. Yksi merkittävimmistä haasteista BKT:n mittaamisessa julkisesta hallinnosta on sen riippuvuus erilaisista laskentamenetelmistä ja tilastollisista lähteistä. Eri maat voivat käyttää erilaisia metodologia ja standardeja, mikä tekee kansainvälisestä vertailusta haastavaa. Tämän vuoksi on tärkeää käyttää luotettavia ja yhdenmukaisia tietolähteitä, kuten Eulerpoolin tuottama data, joka pyrkii tarjoamaan tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa eri maiden välillä. Tämä auttaa analyytikkoja ja päätöksentekijöitä tekemään perusteltuja johtopäätöksiä ja strategisia päätöksiä. Rakenteellinen analyysi on keskeinen osa BKT:n tulkintaa julkisesta hallinnosta. Analysoimalla valtion menojen jakautumista eri sektoreilla, kuten terveydenhuolto, koulutus, puolustus ja sosiaaliturva, voidaan saada selkeä kuva valtion prioriteeteista ja strategisista painopisteistä. Esimerkiksi huomattavat investoinnit koulutukseen voivat osoittaa maan pyrkimyksen parantaa inhimillistä pääomaa ja siten pitkän aikavälin talouskasvua. Vastaavasti korkeat menot terveydenhuoltoon voivat viitata pyrkimykseen parantaa elinlaatuja ja vähentää tautitaakkaa, mikä voi johtaa tuottavamman ja terveemmän työvoiman syntymiseen. On tärkeää huomata, että julkisella hallinnolla on myös merkittävä rooli talouden stabilointipolitiikassa. Talouden suhdanteiden vaihtelut voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita, joita voidaan hallita julkisen sektorin toiminnalla. Esimerkiksi taantuman aikana hallituksen menot voivat tukipakettien ja infrastruktuuri-investointien kautta elvyttää taloutta ja estää jäähtymistä. Vastaavasti talouden ylikuumenemisen aikana veronkorotukset ja menojen leikkaaminen voivat auttaa hillitsemään inflaatiopaineita. Näin ollen BKT:n trendien seuraaminen julkisesta hallinnosta on tärkeää talouspolitiikan toimeenpanon ja muutosten vaikutusten arvioinnissa. Julkishallinnon BKT:n tarkastelu ei rajoitu pelkästään lukuihin, vaan siinä on myös olennaista ymmärtää taustalla olevia tekijöitä ja näiden tekijöiden syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi väestön ikääntyminen voi lisätä julkisia menoja terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan, ja tällaiset demografiset muutokset voivat puolestaan vaikuttaa talouden kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Näiden vaikutusten analysointi auttaa luomaan kokonaisvaltaisemman näkemyksen julkisen sektorin roolista ja sen tulevaisuuden haasteista. Eulerpoolin kaltaisten palveluiden tarjoama syvällinen ja luotettava makrotaloudellinen data on erityisen tärkeää myös akateemisen tutkimuksen ja taloudellisen analyysin näkökulmasta. Tutkijat ja analyytikot voivat käyttää näitä tietoja laatimaan ennusteita, arvioimaan politiikan vaikutuksia ja kehittämään uusia taloudellisia teorioita. Lisäksi tarkat ja ajantasaiset tiedot auttavat sijoittajia ja yrityksiä tekemään parempia päätöksiä, hyödyntämään markkinoiden mahdollisuuksia ja hallitsemaan riskejä tehokkaammin. Lopuksi on tärkeää korostaa, että BKT julkisesta hallinnosta ei voi täysin heijastaa kaikkia julkisen sektorin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Julkiset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto, tuottavat laajempia sosiaalisia hyötyjä, jotka eivät välttämättä näy suoraan talouden lukemissa. Siksi on tärkeää ottaa huomioon myös laadulliset tekijät ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset taloudellisten mittarien rinnalla. Näin saadaan kattavampi ja realistisempi kuva julkisen sektorin merkityksestä ja toiminnasta yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan BKT julkisesta hallinnosta on keskeinen ja monimutkainen indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa talouden tilasta ja julkisen sektorin toiminnasta. Eulerpoolin tarjoama makrotaloudellinen data avulla voidaan entistä paremmin ymmärtää ja analysoida näitä keskeisiä talouden ja yhteiskunnan osa-alueita.