Tuonti Burundi

Uusin Tuonti-luku maalle Burundi

Kurssi

372,36 Mrd. BIF

Muutos +/-

+66,91 Mrd. BIF

Prosentuaalinen muutos

+21,91 %

Keskiarvo

103,54 Mrd. BIF

Kaikkien aikojen korkein

372,36 Mrd. BIF

1.7.2026

Kaikkien aikojen matalin

5,40 Mrd. BIF

1.1.2000

Tuontin nykyinen arvo Burundissa on 372,36 Mrd. BIF. Tuonti Burundissa nousi arvoon 372,36 Mrd. BIF 1.7.2026, sen oltua 305,45 Mrd. BIF 1.6.2026. Välillä 1.1.2000 ja 1.7.2026, keskimääräinen BKT Burundissa oli 103,54 Mrd. BIF. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.7.2026 372,36 Mrd. BIFllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2000 5,40 Mrd. BIFllä.

Lähde: Bank of Burundi

Tuonti maassa Burundi nousi 1.7.2026 päivänä arvosta 305,45 Mrd. BIF 1.6.2026 päivällä arvoon 372,36 Mrd. BIF. Tuonti maassa Burundi oli keskimäärin 103,54 Mrd. BIF aikavälillä 1.1.2000–1.7.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 372,36 Mrd. BIF 1.7.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 5,40 Mrd. BIF 1.1.2000 päivällä.

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Päivämäärä
Tuonti
12.1.2025
313,33 Mrd. BIF
1.1.2026
284,22 Mrd. BIF
2.1.2026
360,00 Mrd. BIF
3.1.2026
312,06 Mrd. BIF
4.1.2026
277,27 Mrd. BIF
5.1.2026
314,54 Mrd. BIF
6.1.2026
305,45 Mrd. BIF
7.1.2026
372,36 Mrd. BIF
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
372,36 Mrd. BIF
305,45 Mrd. BIF
314,54 Mrd. BIF
277,27 Mrd. BIF
312,06 Mrd. BIF
360 Mrd. BIF
284,22 Mrd. BIF
313,33 Mrd. BIF
354,92 Mrd. BIF
312,57 Mrd. BIF
...

Tuonti

Burundin tärkeimmät tuontituotteet ovat rakennusmateriaalit, elintarvikkeet ja polttoaine. Pääasialliset tuontikumppanit ovat Saudi-Arabia (14 prosenttia kokonaisviennistä) ja Belgia (12 prosenttia). Muita tuontikumppaneita ovat Kiina, Intia, Kenia ja Uganda.

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Burundi — FAQ

Mikä on nykyinen Tuonti maassa Burundi?

Nykyinen Tuonti maassa Burundi on 372,36 Mrd. BIF (1.7.2026).

Miten Tuonti maassa Burundi on muuttunut äskettäin?

Tuonti maassa Burundi nousi arvosta 305,45 Mrd. BIF (1.6.2026) arvoon 372,36 Mrd. BIF (1.7.2026).

Mikä on Tuonti:n ennätyskorkea maassa Burundi?

Ennätyskorkea Tuonti maassa Burundi oli 372,36 Mrd. BIF (1.7.2026).

Mikä on Tuonti:n ennätysmatala maassa Burundi?

Ennätysmatala Tuonti maassa Burundi oli 5,40 Mrd. BIF (1.1.2000).

Mikä on Tuonti:n historiallinen keskiarvo maassa Burundi?

Historiallinen keskiarvo Tuonti maassa Burundi on 103,54 Mrd. BIF välillä 1.1.2000–1.7.2026.

Mistä Tuonti-tiedot maalle Burundi ovat peräisin?

Tuonti-tiedot maalle Burundi ovat peräisin lähteestä Bank of Burundi ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.