Valtion tulot Bulgaria

Uusin Valtion tulot-luku maalle Bulgaria

Kurssi

3,58 Mrd. BGN

Muutos +/-

-992,65 M BGN

Prosentuaalinen muutos

-21,69 %

Keskiarvo

3,26 Mrd. BGN

Kaikkien aikojen korkein

10,02 Mrd. BGN

1.12.2025

Kaikkien aikojen matalin

1,27 Mrd. BGN

1.2.2010

Tämänhetkinen arvo Valtion tulot Bulgaria on 3,58 Mrd. BGN. Valtion tulot Bulgaria laski 3,58 Mrd. BGN päivänä 1.8.2026, kun se oli 4,58 Mrd. BGN päivänä 1.7.2026. Vuosina 1.1.2008 - 1.8.2026, keskimääräinen BKT Bulgaria oli 3,26 Mrd. BGN. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 ollessa 10,02 Mrd. BGN, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.2.2010 olevan 1,27 Mrd. BGN.

Lähde: Ministry of Finance of the Republic of Bulgaria

Valtion tulot maassa Bulgaria laski 1.8.2026 päivänä arvosta 4,58 Mrd. BGN 1.7.2026 päivällä arvoon 3,58 Mrd. BGN. Valtion tulot maassa Bulgaria oli keskimäärin 3,26 Mrd. BGN aikavälillä 1.1.2008–1.8.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 10,02 Mrd. BGN 1.12.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 1,27 Mrd. BGN 1.2.2010 päivällä.

Valtion tulot

Valtion tulot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Valtion tulot
Päivämäärä
Valtion tulot
1.1.2026
3,46 Mrd. BGN
2.1.2026
2,98 Mrd. BGN
3.1.2026
2,88 Mrd. BGN
4.1.2026
3,59 Mrd. BGN
5.1.2026
3,12 Mrd. BGN
6.1.2026
4,01 Mrd. BGN
7.1.2026
4,58 Mrd. BGN
8.1.2026
3,58 Mrd. BGN
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Valtion tulot Historia

Valtion tulot — Historia
PäivämääräArvo
3,58 Mrd. BGN
4,58 Mrd. BGN
4,01 Mrd. BGN
3,12 Mrd. BGN
3,59 Mrd. BGN
2,88 Mrd. BGN
2,98 Mrd. BGN
3,46 Mrd. BGN
10,02 Mrd. BGN
8,21 Mrd. BGN
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion tulot

Mikä on Valtion tulot?

Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.

Valtion tulot Bulgaria — FAQ

Mikä on nykyinen Valtion tulot maassa Bulgaria?

Nykyinen Valtion tulot maassa Bulgaria on 3,58 Mrd. BGN (1.8.2026).

Miten Valtion tulot maassa Bulgaria on muuttunut äskettäin?

Valtion tulot maassa Bulgaria laski arvosta 4,58 Mrd. BGN (1.7.2026) arvoon 3,58 Mrd. BGN (1.8.2026).

Mikä on Valtion tulot:n ennätyskorkea maassa Bulgaria?

Ennätyskorkea Valtion tulot maassa Bulgaria oli 10,02 Mrd. BGN (1.12.2025).

Mikä on Valtion tulot:n ennätysmatala maassa Bulgaria?

Ennätysmatala Valtion tulot maassa Bulgaria oli 1,27 Mrd. BGN (1.2.2010).

Mikä on Valtion tulot:n historiallinen keskiarvo maassa Bulgaria?

Historiallinen keskiarvo Valtion tulot maassa Bulgaria on 3,26 Mrd. BGN välillä 1.1.2008–1.8.2026.

Mistä Valtion tulot-tiedot maalle Bulgaria ovat peräisin?

Valtion tulot-tiedot maalle Bulgaria ovat peräisin lähteestä Ministry of Finance of the Republic of Bulgaria ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.