Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Bosnia ja Hertsegovina Talletuskorko
Osakekurssi
Nykyinen arvo Talletuskorko Bosnia ja Hertsegovina on 0,64 %. Talletuskorko Bosnia ja Hertsegovina nousi 0,64 % 1.1.2022, sen ollessa 0,58 % 1.1.2021. Väliltä 1.1.1998 - 1.1.2023, keskimääräinen BKT Bosnia ja Hertsegovina oli 5,22 %. Korkein arvo saavutettiin 1.1.1998 51,88 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2021 0,58 %.
Talletuskorko ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Talletuskorko | |
---|---|
1.1.1998 | 51,88 % |
1.1.1999 | 9,06 % |
1.1.2000 | 14,67 % |
1.1.2002 | 4,53 % |
1.1.2003 | 4,03 % |
1.1.2004 | 3,72 % |
1.1.2005 | 3,56 % |
1.1.2006 | 3,69 % |
1.1.2007 | 3,56 % |
1.1.2008 | 3,49 % |
1.1.2009 | 3,60 % |
1.1.2010 | 3,16 % |
1.1.2011 | 2,80 % |
1.1.2012 | 3,18 % |
1.1.2013 | 3,01 % |
1.1.2014 | 2,66 % |
1.1.2015 | 2,06 % |
1.1.2016 | 1,60 % |
1.1.2017 | 1,21 % |
1.1.2018 | 0,98 % |
1.1.2019 | 0,91 % |
1.1.2020 | 0,80 % |
1.1.2021 | 0,58 % |
1.1.2022 | 0,64 % |
Talletuskorko Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 0,64 % |
1.1.2021 | 0,58 % |
1.1.2020 | 0,8 % |
1.1.2019 | 0,91 % |
1.1.2018 | 0,98 % |
1.1.2017 | 1,21 % |
1.1.2016 | 1,6 % |
1.1.2015 | 2,06 % |
1.1.2014 | 2,66 % |
1.1.2013 | 3,01 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Talletuskorko
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇦 Keskuspankin tase | 16,896 miljardia BAM | 16,711 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Korkotaso | 4,44 % | 4,33 % | Kuukausittain |
🇧🇦 Rahamäärä M1 | 23,213 miljardia BAM | 23,073 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Rahamäärä M2 | 37,91 miljardia BAM | 37,647 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Rahamäärä M3 | 14,696 miljardia BAM | 14,574 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Rahan määrä M0 | 7,628 miljardia BAM | 7,568 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Valuuttavarannot | 15,767 miljardia BAM | 15,871 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Yksityisen sektorin luotot | 10,423 miljardia BAM | 10,443 miljardia BAM | Kuukausittain |
Talletuskorot ovat keskikorko, jonka liikepankit maksavat yksityishenkilöille tai yrityksille talletuksista.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Talletuskorko
Talletuskorko on keskeinen makrotaloudellinen mittari, joka vaikuttaa merkittävästi sekä yksityishenkilöiden että yritysten taloudellisiin päätöksiin. Eulerpool-sivuston makrotaloutta käsittelevällä osiolla keskitymme tarjoamaan kattavaa ja ajankohtaista tietoa talletuskoron vaikutuksista kansantalouteen ja yksilöiden säästämiskäyttäytymiseen. Tässä artikkelissa avaamme perusteellisesti talletuskoron luonnetta, sen vaikutuksia talouteen sekä sen merkitystä erityisesti suomalaisessa kontekstissa. Talletuskorko määritellään koroksi, jonka pankit maksavat asiakkailleen näiden talletuksista. Se on yksi keskeisistä rahapolitiikan välineistä, joilla keskuspankit, kuten Suomen Pankki tai Euroopan keskuspankki, säätelevät taloudellista aktiivisuutta. Korkeampi talletuskorko kannustaa säästämiseen, kun taas matalampi korko kannustaa kulutukseen ja investointeihin. Talletuskorkojen säätelyllä keskuspankit pyrkivät hallitsemaan inflaaatiota, talouskasvua ja rahan kiertonopeutta taloudessa. Historiallisesti talletuskorot ovat vaihdelleet merkittävästi talouden syklien mukaan. Esimerkiksi korkea inflaatio 1970-luvulla johti korkeisiin korkotasoihin, kun taas 2000-luvun alun finanssikriisi ja sen jälkeinen taantuma pakottivat keskuspankit laskemaan korkoja ennätyksellisen matalalle tasolle. Viime vuosina nollakorkopolitiikka ja negatiiviset korot ovat tulleet osaksi keskuspankkien työkalupakkia, mikä on vaikuttanut huomattavasti säästäjien ja sijoittajien käyttäytymiseen. Talletuskoron vaikutus ei rajoitu pelkästään kotitalouksiin, vaan sillä on laajempia makrotaloudellisia seurauksia. Yrityksille talletuskorko on olennainen tekijä rahoituskustannusten ja investointipäätösten kannalta. Alhaiset talletuskorot tekevät lainanotosta edullisempaa, mikä voi edistää investointeja ja talouskasvua. Toisaalta korkeammat korot voivat hillitä investointeja ja johtaa taloudellisen kasvun hidastumiseen. Kotitalouksien näkökulmasta talletuskorko vaikuttaa säästämiskäyttäytymiseen ja varallisuuden karttumiseen. Korkeammat talletuskorot voivat kannustaa ihmiset säästämään enemmän, mikä lisää talouden vakautta. Matala korkotaso puolestaan voi saada ihmiset etsimään tuottavampia sijoituskohteita, kuten osakkeita tai kiinteistöjä, mikä voi lisätä näiden omaisuuserien hintojen volatiliteettia. Talletuskorkojen muutosten vaikutukset ulottuvat myös asuntolainamarkkinoille. Suomessa, jossa suuri osa kotitalouksista omistaa asunnon omistusasujina, talletuskoron taso vaikuttaa suoraan asuntolainojen korkoihin ja siten asuntomarkkinoiden dynamiikkaan. Alhaiset korot tekevät asuntolainoista edullisempia, mikä voi nostaa asuntojen hintoja ja lisätä asuntomarkkinoiden aktiivisuutta. Toisaalta korkotason nousu voi hidastaa asuntomarkkinoita ja jopa johtaa asuntojen hintojen laskuun. Keskuspankkien rahapolitiikka on keskeinen tekijä talletuskorkojen säätelyssä. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu säännöllisesti päättämään ohjauskorkojen tasosta, jolla se pyrkii vaikuttamaan alueen talouskasvuun ja inflaatioon. Näillä päätöksillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia markkinakorkoihin ja siten myös talletuskorkoihin. Suomessa pankkisektori on hyvin kehittynyt ja kilpailtu, mikä tarkoittaa, että asiakkaat voivat valita useista eri pankkien tarjoamista talletusvaihtoehdoista. Tämä kilpailu voi johtaa erilaisiin talletuskorkotarjouksiin eri pankeissa, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden löytää heille parhaiten sopiva talletustuote. Eulerpool pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen ajantasaista ja tarkkaa tietoa talletuskoroista ja niiden kehityksestä. Sivustoltamme löydät tilastoja ja analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään talletuskorkojen historiallista kehitystä, nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Analysoimme myös eri tekijöitä, kuten inflaatio, talouskasvu ja keskuspankkien päätökset, jotka vaikuttavat talletuskorkojen kehitykseen. Talletuskorkojen seuranta on olennaista sekä yksityishenkilöille että yrityksille, jotka haluavat optimoida säästöjään ja investointejaan. Eulerpoolin kattavat tilastot ja analyysit tarjoavat arvokasta tietoa, joka auttaa tekemään tietoon perustuvia taloudellisia päätöksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että talletuskorko on olennainen makrotaloudellinen indikaattori, jolla on laajoja vaikutuksia säästämiseen, investointeihin ja yleiseen taloudelliseen vakauteen. Eulerpoolin tarjoama kattava ja ajantasainen tieto talletuskoroista ja niiden kehityksestä auttaa käyttäjiä ymmärtämään paremmin tämän keskeisen talouden mittarin vaikutuksia ja tekemään parempia taloudellisia päätöksiä. Talletuskorkojen seuranta ja analyysi ovat oleellisia kaikille, jotka haluavat pysyä ajan tasalla talouden suuntauksista ja reagoida ajoissa muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Eulerpoolin tavoitteena on olla johtava tiedon ja analyysin lähde talletuskorkojen ja muiden makrotaloudellisten indikaattorien osalta. Tarjoamme luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka auttaa käyttäjiämme tekemään parempia taloudellisia päätöksiä ja ymmärtämään paremmin talouden monimutkaista toimintaa. Jatkamme työtämme tarjotaksemme parasta mahdollista palvelua ja tietoa käyttäjillemme, jotta he voivat navigoida talouden haasteissa ja mahdollisuuksissa mahdollisimman tehokkaasti.