Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Bosnia ja Hertsegovina Kulutuskulut
Osakekurssi
Nykyinen arvo Kulutuskulut kohteessa Bosnia ja Hertsegovina on 27,165 miljardia BAM. Kulutuskulut kohteessa Bosnia ja Hertsegovina nousi arvoon 27,165 miljardia BAM päivänä 1.1.2022, kun se oli 26,024 miljardia BAM päivänä 1.1.2021. Välillä 1.1.2003 - 1.1.2023, keskimääräinen bruttokansantuote kohteessa Bosnia ja Hertsegovina oli 21,77 miljardia BAM. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.1.2023 arvolla 31,25 miljardia BAM, kun taas alhaisin arvo kirjattiin päivänä 1.1.2003 arvolla 14,12 miljardia BAM.
Kulutuskulut ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kulutusmenot | |
---|---|
1.1.2003 | 14,12 miljardia BAM |
1.1.2004 | 14,72 miljardia BAM |
1.1.2005 | 15,63 miljardia BAM |
1.1.2006 | 16,81 miljardia BAM |
1.1.2007 | 18,53 miljardia BAM |
1.1.2008 | 20,18 miljardia BAM |
1.1.2009 | 20,61 miljardia BAM |
1.1.2010 | 20,75 miljardia BAM |
1.1.2011 | 21,02 miljardia BAM |
1.1.2012 | 21,48 miljardia BAM |
1.1.2013 | 22,03 miljardia BAM |
1.1.2014 | 22,60 miljardia BAM |
1.1.2015 | 22,82 miljardia BAM |
1.1.2016 | 23,18 miljardia BAM |
1.1.2017 | 23,37 miljardia BAM |
1.1.2018 | 24,46 miljardia BAM |
1.1.2019 | 25,47 miljardia BAM |
1.1.2020 | 24,99 miljardia BAM |
1.1.2021 | 26,02 miljardia BAM |
1.1.2022 | 27,16 miljardia BAM |
Kulutuskulut Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 27,165 miljardia BAM |
1.1.2021 | 26,024 miljardia BAM |
1.1.2020 | 24,986 miljardia BAM |
1.1.2019 | 25,473 miljardia BAM |
1.1.2018 | 24,458 miljardia BAM |
1.1.2017 | 23,369 miljardia BAM |
1.1.2016 | 23,183 miljardia BAM |
1.1.2015 | 22,816 miljardia BAM |
1.1.2014 | 22,602 miljardia BAM |
1.1.2013 | 22,027 miljardia BAM |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kulutuskulut
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇦 Kulutusluotot | 12,576 miljardia BAM | 12,497 miljardia BAM | Kuukausittain |
🇧🇦 Polttoaineen hinnat | 1,35 USD/Liter | 1,44 USD/Liter | Kuukausittain |
🇧🇦 Vähittäiskaupan myynti Kuukausi kuukaudelta | −0,6 % | 3,4 % | Kuukausittain |
🇧🇦 Vähittäiskaupan myynti YoY | 8,3 % | 11,8 % | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kulutuskulut
Kulutuskäyttäytyminen: Makrotalouden Kannalta Keskeinen Osa-alue Kulutuskäyttäytyminen eli kuluttajien ostovoiman ilmentyminen on yksi tärkeimmistä makrotalouden osa-alueista ja se vaikuttaa laajasti eri talouden sektoreihin. Eulerpoolin verkkosivustolla käsittelemme kulutuskäyttäytymistä syväluotauksena, esittäen sekä ajankohtaista dataa että analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään tämän ilmiön monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Kulutuskäyttäytyminen on herkkä monille tekijöille, kuten tulotason muutoksille, korkotasolle, työllisyyden kehitykselle ja kuluttajien luottamukselle. Tämän vuoksi sen seuranta ja analysointi on olennaista laatiessa talousennusteita ja poliittisia päätöksiä. Kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Ensisijaisesti se jakautuu kahteen pääalueeseen: yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Yksityinen kulutus kattaa kotitalouksien menot, kuten ruoka, asuminen, terveys- ja koulutuspalvelut sekä muu vapaa-ajan käyttö. Julkinen kulutus puolestaan viittaa valtion ja kuntien menoja, jotka kohdistuvat yleiseen hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan talouden kasvuun tai taantumaan. Kulutusmenojen rakenteen muuttuminen on yksi merkittävistä kulutuskäyttäytymistä koskevista trendeistä. Viime vuosina digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet merkittävästi kulutustottumuksia. Verkkokaupan kasvu ja uudet maksutavat ovat luoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille, mikä puolestaan vaikuttaa talouskasvuun. Kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, mikä muokkaa kulutuksen rakennetta ja haastaa perinteisiä sektoreita, kuten kivijalkakauppaa. Kulutuksen kestävyystrendi on myös kasvussa. Yhä useammat kuluttajat arvostavat kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mikä näkyy kulutustavassa ja -kohteissa. Tämä muutos on merkittävä, sillä se vaikuttaa paitsi tuotantoon ja tarjontaan myös talouspolitiikkaan ja sääntelyyn. Kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa on huomioitava myös kotitalouksien demografiset tekijät ja elinvaihe. Ikä, sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat priorisoida kulutuksessaan vapaa-ajan ja koulutuksen, kun taas ikääntyneet kuluttajat voivat keskittää menonsa terveydenhoitoon ja asuntojen ylläpitoon. Myös maantieteelliset tekijät, kuten kaupungistuminen ja alueellinen taloudellinen kehitys, muokkaavat kulutustottumuksia. Kuluttajien odotukset ja luottamus talouteen ovat keskeisiä muuttujia, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajan luottamusindeksit, jotka mittaavat kuluttajien näkemystä talouden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, ovat tärkeitä indikaattoreita talouden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Positiivinen luottamus talouteen kannustaa kulutukseen ja investointeihin, kun taas negatiivinen luottamus voi johtaa säästämiseen ja kulutuksen vähentämiseen, jolla on laajamittaiset vaikutukset talouskasvuun. Makrotaloudessa seurataan myös kulutukseen liittyviä hintatason muutoksia, eli inflaatiota. Inflaation nousu voi heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua. Keskuspankkien rahapoliittiset toimenpiteet, kuten korkojen sääntely, ovat työkaluja, joiden avulla inflaatiota ja sen vaikutuksia pyritään hallitsemaan. Näin ollen kulutuskäyttäytymisen analysointi edellyttää inflaation ja korkotason kehityksen tarkkaa seurantaa. Eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan muutokset ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu terveys- ja hoivapalveluihin, mikä vaikuttaa merkittävästi julkisiin menoihin ja verotukseen. Vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja siten kulutukseen. Kulutuskäyttäytymisen seurannassa ajantasainen ja tarkka data on olennaista. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan korkealaatuista ja luotettavaa makrotaloudellista dataa liittyen kulutuskäyttäytymiseen ja sen eri osa-alueisiin. Dataamme käyttävät niin analyytikot, tutkijat kuin talouspoliittiset päättäjät, jotka tarvitsevat syvällistä ymmärrystä kulutuskäyttäytymisen trendeistä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kulutuskäyttäytyminen on makrotalouden keskeinen osa-alue, jota moninaiset tekijät muovaavat. Sen ymmärtäminen ja analysointi edellyttää syvällistä tietämystä talouden eri osatekijöistä, kuten tulotaso, inflaatio, korkotaso ja kuluttajien luottamus. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajankohtaista tietoa, joka tukee asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Seuraamme tarkasti kulutuskäyttäytymisen kehitystä ja siihen vaikuttavia trendejä, jotta voimme tarjota arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka helpottavat taloudellisten ennusteiden ja suunnitelmien tekoa.