Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇧🇹

Bhutan Palveluiden bruttokansantuote (BKT)

Osakekurssi

86,616 miljardia BTN
Muutos +/-
+4,968 miljardia BTN
Muutos %
+5,90 %

Nykyinen arvo Palveluiden bruttokansantuote (BKT):ssa Bhutan on 86,616 miljardia BTN. Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Bhutan lisääntyi 86,616 miljardia BTN 1.1.2021 päivänä, kun se oli 81,648 miljardia BTN 1.1.2020 päivänä. Välillä 1.1.2017 - 1.1.2022, keskimääräinen BKT Bhutan oli 83,04 miljardia BTN. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022 92,64 miljardia BTN, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.1.2017 70,96 miljardia BTN.

Lähde: Royal Monetary Authority of Bhutan

Palveluiden bruttokansantuote (BKT)

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • Max

Palveluiden BKT

Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Historia

PäivämääräArvo
1.1.202186,616 miljardia BTN
1.1.202081,648 miljardia BTN
1.1.201989,005 miljardia BTN
1.1.201877,393 miljardia BTN
1.1.201770,956 miljardia BTN
1

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Palveluiden bruttokansantuote (BKT)

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇧🇹
BKT
2,9 miljardia USD2,77 miljardia USDVuosittain
🇧🇹
BKT henkeä kohti
3 336,38 USD3 191,31 USDVuosittain
🇧🇹
BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla
14 033,62 USD13 423,43 USDVuosittain
🇧🇹
Julkishallinnon BKT
19,248 miljardia BTN18,962 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Kaivosalan BKT
4,091 miljardia BTN4,218 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Liikennealan BKT
12,379 miljardia BTN11,823 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Maatalouden BKT
23,81 miljardia BTN24,085 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Palveluyritysten BKT
24,253 miljardia BTN24,528 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Rakennusalan BKT
20,464 miljardia BTN17,573 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Valmistavan teollisuuden BKT
9,825 miljardia BTN9,206 miljardia BTNVuosittain
🇧🇹
Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti
5,2 %4,4 %Vuosittain

Mikä on Palveluiden bruttokansantuote (BKT)

Bruttokansantuote (BKT) on yksi keskeisimmistä talouden mittareista, ja se kuvaa maan kokonaistaloudellista tilaa. Yksi BKT:n merkittävimmistä osatekijöistä on palvelualoista saatu osuus, eli palvelusektorin tuotanto. Tämä artikkeli pureutuu syvällisesti käsitteeseen "BKT palveluista" (gross domestic product from services) ja sen merkitykseen Suomen taloudessa. Eulerpoolin sivustolla pyrimme tarjoamaan selkeää ja ajantasaista tietoa makrotalouden eri osa-alueista, ja palvelusektorin osuus BKT:sta on ehdottomasti yksi seuraamisen arvoisista indikaattoreista. Suomen palvelusektori kattaa laajan kirjon eri toimialoja, joihin kuuluvat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, rahoituspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, kauppa, kuljetus ja varastointi, sekä monet muut alasektorit. Palvelualojen merkitys Suomen taloudelle on ollut kasvussa viime vuosikymmeninä, ja ne muodostavat valtaosan BKT:sta. Tämä trendi heijastaa laajempaa globaalia suuntausta, jossa taloudet kehittyvät ja siirtyvät teollisuuskeskeisyydestä kohti palveluvetoisuutta. Palvelusektorin osuus BKT:stä on tärkeä indikaattori, joka kuvastaa kansantalouden rakennetta ja kehitystä. Palvelualojen kasvu voi viitata talouden monipuolisuuteen ja resilienssiin, sillä palvelut ovat usein vähemmän alttiita suhdannevaihteluille kuin esimerkiksi teollisuustuotanto. Lisäksi palvelualat tarjoavat lukuisia työpaikkoja ja ovat usein merkittävä työllistäjä etenkin kehittyneissä talouksissa kuten Suomessa. Suomen palvelusektori on erittäin monimuotoinen ja kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat perinteisesti olleet vahvasti esillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näiden palveluiden merkitys korostuu erityisesti väestön ikääntyessä, mikä lisää terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Toisaalta yksityiset palvelut, kuten rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kaupankäynti ja matkailu, tuovat lisäarvoa ja dynamiikkaa talouteen. Rahoituspalvelut ovat yksi keskeisimmistä palvelusektorin aloista Suomessa. Helsingin pörssi ja kotimaiset pankit ovat tärkeitä toimijoita, jotka vaikuttavat merkittävästi talouden toimintaan ja vakauteen. Rahoituspalvelut eivät pelkästään tarjoa välttämättömiä palveluita kotitalouksille ja yrityksille, vaan ne myös luovat työpaikkoja ja houkuttelevat kansainvälistä pääomaa Suomeen. Majoitus- ja ravitsemispalvelut, mukaan lukien matkailu, ovat myös olennainen osa Suomen palvelusektoria. Turismi on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja Suomi on tunnettu erityisesti luontomatkailun kohteena. Matkailusektorin kasvu tuo mukanaan taloudellisia hyötyjä ja työllistää suuren joukon ihmisiä eri puolilla maata. Matkailun merkitys korostuu erityisesti syrjäisemmillä alueilla, jotka hyötyvät kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden tuomasta tuloista. Kuljetus ja logistiikka ovat myös palvelusektorin merkittäviä osa-alueita. Suomen maantieteellinen sijainti ja pitkät etäisyydet asettavat erityisiä vaatimuksia kuljetuspalveluille. Rahtikuljetukset, satamat ja lentokentät ovat keskeisiä infrastruktuurielementtejä, jotka mahdollistavat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen. Digitalisaation myötä logistiikkapalvelut ovat myös kehittyneet ja tehostuneet, mikä parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Palvelualan yritykset ovat myös innovaatioiden lähde ja edistävät talouden digitalisaatiota. IT-palvelut, ohjelmistoyritykset ja muut teknologiavetoiset palvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen talouden merkittäviksi toimijoiksi. Digitaalisen transformaation myötä monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon, mikä on parantanut käyttömukavuutta ja tehostanut prosesseja. Koulutuspalvelut ovat kansantalouden kannalta erityisen tärkeitä. Laadukas koulutusjärjestelmä tarjoaa kansalaisille valmiudet vastata työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja edistää innovaatioita. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan kansainvälisesti, ja se on merkittävä tekijä Suomen palvelusektorin ja koko talouden menestyksessä. Palvelusektorin kasvu ja sen osuus BKT:stä heijastavat myös yhteiskunnan arvomaailman muutoksia. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Terveyteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat kasvaneet vastaamaan näihin tarpeisiin. Tämä kehitys asettaa uusia odotuksia palvelujen tarjoajille, ja kilpailu sektorilla on kovaa. Eulerpoolin kaltaiset tietopalvelut ovat erityisen tärkeitä tarjotessaan ajantasaista ja luotettavaa dataa palvelualan kehityksestä. Tiedon läpinäkyvyys ja saatavuus auttavat yrityksiä ja muita toimijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja strategisia valintoja. Analysoimalla palvelusektorin dataa voidaan paremmin ymmärtää sen vaikutusta koko talouteen ja ennakoida tulevia muutoksia ja trendejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT palveluista on keskeinen indikaattori, joka kuvaa Suomen talouden rakennetta ja kehitysvaihetta. Palvelusektorin merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös yhteiskunnallinen, sillä se tuottaa keskeisiä hyvinvointipalveluita ja luo työpaikkoja laajasti eri puolilla maata. Palvelut ovat talouden kasvun moottori ja niiden merkitys korostuu entisestään digitalisaation ja globaalien trendien myötä. Eulerpool tarjoaa kattavaa ja syvällistä tietoa palvelusektorin kehityksestä, auttaen toimijoita navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä.