🇦🇿

Azerbaidžan Kultavarannot

Kurssi

Kurssi
178,1 tonnia
Muutos +/-
-21,9 tonnia
Prosentuaalinen muutos
-10,95 %

Nykyinen arvo Kultavarannot Azerbaidžan on 178,1 tonnia. Kultavarannot Azerbaidžan laski 178,1 tonnia 1.3.2026, kun se oli 200 tonnia 1.12.2025. Vuosien 1.3.2000 ja 1.3.2026 välillä keskimääräinen BKT Azerbaidžan oli 12,21 tonnia. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 200 tonnia, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2000 0 tonnia.

Lähde: World Gold Council

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Kultavarannot

Kultavarannot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Kultavarannot
Date
Kultavarannot
3.1.2013
3 Tonnes
6.1.2013
8 Tonnes
9.1.2013
14 Tonnes
12.1.2013
20 Tonnes
3.1.2014
20 Tonnes
6.1.2014
20 Tonnes
9.1.2014
27 Tonnes
12.1.2014
30,2 Tonnes
3.1.2015
30,2 Tonnes
6.1.2015
30,2 Tonnes
9.1.2015
30,2 Tonnes
12.1.2015
30,2 Tonnes
3.1.2016
30,2 Tonnes
6.1.2016
30,2 Tonnes
9.1.2016
29,1 Tonnes
Access this data via the Eulerpool API

Kultavarannot Historia

Kultavarannot — Historia
PäivämääräArvo
178,1 tonnia
200 tonnia
184,8 tonnia
181,1 tonnia
165,3 tonnia
20 tonnia
29,1 tonnia
30,2 tonnia
30,2 tonnia
30,2 tonnia

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Kultavarannot

Makrosivut muille maille Aasia

Mikä on Kultavarannot?

Kultareservit ovat keskeinen osa monien maiden taloudellista ja makrotaloudellista strategiaa. Ne ovat historiallisesti edustaneet luotettavaa taloudellista turvavälinettä, joka tarjoaa suojaa taloudellisilta epävakauksilta, inflaatiolta ja valuuttariskeiltä. Tämän teksti käsittelee syvemmin kultareservien merkitystä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden arvokkaiden varojen hallintaan ja säilyttämiseen. Verkkosivustomme, eulerpool, tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, ja haluamme tarjota syvällisen analyysin ja ymmärryksen kultareserveistä osana tätä laajempaa palveluamme. Kultareservit edustavat valtion omaisuutta fyysisten kultaharkkojen tai talletusten muodossa. Nämä reservit sijaitsevat tyypillisesti keskuspankkien holveissa ja ovat tärkeä osa maan kansainvälistä reservivarantoa. Kultareservien hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa kansallinen ja taloudellinen vakaus. Historiallisesti kulta on ollut pitkään käytössä valuuttana ja mittana arvon säilyttämiseksi. Vaikka kullan rooli rahajärjestelmässä on muuttunut ajan myötä, se ei ole menettänyt merkitystään taloudellisessa kontekstissa. Kultareservit voidaan nähdä myös kansainvälisenä valuuttavarantona, joka tukee maan valuuttaa ja tarjoaa likviditeettiä hätätilanteissa. Keskuspankit käyttävät kultareservejään osana rahapolitiikkaansa varmistaakseen rahoitusjärjestelmän vakauden. Kulta, toisin kuin monet muut varat, ei ole alttiina luottoriskille ja on erittäin likvidi omaisuuserä, mikä tekee siitä houkuttelevan taloudellisen turvavälineen. Monet maat, kuten Yhdysvallat, Saksa, Italia ja Ranska, pitävät merkittäviä määriä kultaa varannoissaan. Maailman kultareservien suurin omistaja on Yhdysvallat, jonka hallussa on yli 8 000 tonnia kultaa. Euroopan keskuspankit ovat myös merkittäviä kultaomistajia. Näiden maiden korkeat reservitasot heijastavat kullan jatkuvaa merkitystä maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien hallinta edellyttää tarkkaa suunnittelua ja strategiaa. Keskuspankit arvioivat jatkuvasti, milloin on oikea aika hankkia tai myydä kultaa olettaen, että globaalit markkinat ja taloudellinen tilanne muuttuvat jatkuvasti. Kultareservien arvon vaihtelulla on suora vaikutus maan taloudelliseen vakauteen ja kykyyn vastata taloudellisiin kriiseihin. Kalaumento ja inflaatio ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kullan hintaan ja siten kultareservien arvoon. Epävarmoina aikoina sijoittajat usein turvautuvat kultaan, mikä nostaa sen hintaa. Tämän vuoksi keskuspankit seuraavat tarkkaan globaalin talouden tilaa ja reagoivat sen mukaisesti hallinnoimalla kultavarantojaan strategisesti. Kultareservit vaikuttavat myös maan kykyyn lainata rahaa kansainvälisiltä markkinoilta. Suuret kultareservit lisäävät maan luottokelpoisuutta ja luottamusta. Sijoittajat ja muut valtiot näkevät maan, jolla on merkittävät kultareservit, luotettavampana ja vähemmän riskialttiina sijoituskohteena. Historiallisesti kulta on ollut myös merkittävässä roolissa kauppakumppaneiden välisten suhteiden ylläpitämisessä. Ennen nykyisten valuuttajärjestelmien kehittämistä, kullan käyttö valuuttana oli yleistä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Vaikka nykyään käydään kauppaa pääasiassa valuutoilla, kullan rooli on säilynyt symbolisesti ja strategisesti tärkeänä elementtinä. Monet modernit rahataloudelliset teoriat ja käytännöt edelleen pitävät kultaa arvossa. Vaikka kultakanta itsessään on historiaa, kultareservien pitäminen on säilynyt yleisenä käytäntönä monissa maissa. Tämä osoittaa, että kullan pysyvä arvo ja sen rooli turvavälineenä on edelleen merkityksellinen maailmanlaajuisessa taloudessa. Kultareservien merkitys ulottuu myös geopoliittisiin tekijöihin. Valtiot voivat käyttää kultareservejään vahvistaakseen asemaansa kansainvälisillä areenoilla. Esimerkiksi konflikteissa tai kauppasodissa maat, joilla on suuremmat kultareservit, voivat käyttää niitä neuvotteluvoimanaan ja säilyttää taloudellista itsenäisyyttään paremmin. Teknologian kehittymisen myötä keskuspankit ja muut taloudelliset toimijat kykenevät nyt hallinnoimaan kultavarojaan entistä tehokkaammin ja avoimemmin. Digitalisaatio mahdollistaa tarkemman seurannan ja analyysin, mikä puolestaan parantaa päätöksenteon laatua ja nopeutta. Website Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden seurata ja analysoida kultareservejä liittyen useisiin eri taloudellisiin muuttujirn. Tämä tieto voi auttaa sijoittajia ja talouden ammattilaisia tekemään valistuneempia päätöksiä markkinoiden dynamiikasta ymmärryksen kautta. Kultareservit ovat vain yksi osa laajempaa makrotaloudellista kokonaiskuvaa, mutta niiden vaikutus ja merkitys ovat kiistattomat. Kokonaisuudessaan kultareservit ovat olennainen osa maailman taloudellista infrastruktuuria. Ne toimivat vakauttavana tekijänä, luottamuksen lähteenä ja hätävarantona monille maille. Eulerpoolin tarjoama kattava data- ja analytiikkapalvelu tukee käyttäjiä ymmärtämään näiden arvokkaiden varojen roolin ja vaikutuksen paremmin. Kultareservien arvon merkitys on säilynyt vuosisatojen ajan, ja niiden hallinta on edelleen kriittinen osa valtioiden taloudellista suunnittelua ja strategiaa.

Kultavarannot Azerbaidžan — FAQ

What is the current Kultavarannot in Azerbaidžan?

The current Kultavarannot in Azerbaidžan is 178,1 tonnia as of 1.3.2026.

How has the Kultavarannot in Azerbaidžan changed recently?

The Kultavarannot in Azerbaidžan decreased from 200 tonnia (1.12.2025) to 178,1 tonnia (1.3.2026).

What is the all-time high for Kultavarannot in Azerbaidžan?

The all-time high for Kultavarannot in Azerbaidžan was 200 tonnia, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Kultavarannot in Azerbaidžan?

The all-time low for Kultavarannot in Azerbaidžan was 0 tonnia, recorded on 1.3.2000.

What is the historical average of Kultavarannot in Azerbaidžan?

The historical average of Kultavarannot in Azerbaidžan is 12,21 tonnia, calculated over the period from 1.3.2000 to 1.3.2026.

Where does the Kultavarannot data for Azerbaidžan come from?

The Kultavarannot data for Azerbaidžan is sourced from World Gold Council and published on Eulerpool.