Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Australia Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus
Osakekurssi
Tämänhetkinen arvo Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus Australiassa on 0,8 %. Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus Australiassa laski 0,8 % 1.6.2023, sen jälkeen kun se oli 1,7 % 1.12.2022. Välillä 1.12.1959 - 1.3.2024, Australian keskimääräinen BKT oli −0,04 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.6.1961, jolloin se oli 4,30 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1968, jolloin se oli −3,10 %.
Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
BKT-osuus ulkoisen kysynnän kautta | |
---|---|
1.12.1959 | 1,80 % |
1.12.1960 | 0,50 % |
1.3.1961 | 1,80 % |
1.6.1961 | 4,30 % |
1.12.1961 | 2,00 % |
1.12.1962 | 1,70 % |
1.9.1963 | 0,70 % |
1.12.1963 | 1,50 % |
1.12.1964 | 0,60 % |
1.6.1965 | 0,30 % |
1.12.1965 | 0,70 % |
1.3.1966 | 0,60 % |
1.6.1966 | 1,10 % |
1.6.1967 | 1,20 % |
1.12.1967 | 0,10 % |
1.6.1968 | 1,80 % |
1.12.1968 | 1,40 % |
1.6.1969 | 0,70 % |
1.9.1969 | 0,80 % |
1.9.1970 | 0,70 % |
1.12.1970 | 0,40 % |
1.6.1971 | 1,00 % |
1.9.1971 | 0,10 % |
1.12.1971 | 1,30 % |
1.6.1972 | 0,90 % |
1.12.1972 | 0,40 % |
1.9.1974 | 0,10 % |
1.12.1974 | 1,60 % |
1.3.1975 | 1,80 % |
1.6.1975 | 1,00 % |
1.6.1976 | 0,30 % |
1.9.1976 | 0,40 % |
1.6.1977 | 0,20 % |
1.9.1977 | 0,90 % |
1.12.1977 | 1,40 % |
1.12.1978 | 0,40 % |
1.3.1979 | 1,50 % |
1.9.1979 | 0,40 % |
1.12.1979 | 0,90 % |
1.12.1980 | 0,60 % |
1.3.1981 | 0,20 % |
1.3.1982 | 0,70 % |
1.6.1982 | 0,40 % |
1.9.1982 | 0,70 % |
1.12.1982 | 0,50 % |
1.6.1983 | 0,50 % |
1.12.1983 | 0,50 % |
1.6.1984 | 0,10 % |
1.3.1985 | 0,90 % |
1.6.1985 | 0,90 % |
1.12.1985 | 0,60 % |
1.6.1986 | 0,20 % |
1.9.1986 | 1,70 % |
1.12.1986 | 0,40 % |
1.3.1987 | 0,10 % |
1.6.1987 | 0,20 % |
1.6.1989 | 0,10 % |
1.12.1989 | 0,30 % |
1.3.1990 | 0,60 % |
1.6.1990 | 1,20 % |
1.12.1990 | 1,10 % |
1.3.1991 | 0,80 % |
1.6.1991 | 0,80 % |
1.3.1992 | 0,20 % |
1.12.1992 | 0,10 % |
1.3.1993 | 0,30 % |
1.6.1993 | 0,10 % |
1.9.1993 | 0,10 % |
1.12.1993 | 0,30 % |
1.3.1995 | 0,20 % |
1.6.1995 | 0,10 % |
1.9.1995 | 0,90 % |
1.3.1996 | 0,50 % |
1.3.1997 | 0,40 % |
1.6.1997 | 1,30 % |
1.6.1998 | 0,60 % |
1.12.1998 | 0,30 % |
1.12.1999 | 0,60 % |
1.6.2000 | 0,20 % |
1.9.2000 | 1,10 % |
1.12.2000 | 0,10 % |
1.3.2001 | 1,00 % |
1.6.2001 | 0,60 % |
1.9.2006 | 0,50 % |
1.12.2008 | 1,70 % |
1.3.2009 | 2,30 % |
1.12.2011 | 0,40 % |
1.6.2012 | 0,80 % |
1.9.2012 | 0,20 % |
1.12.2012 | 0,10 % |
1.3.2013 | 0,80 % |
1.6.2013 | 0,30 % |
1.9.2013 | 0,40 % |
1.12.2013 | 0,60 % |
1.3.2014 | 1,00 % |
1.9.2014 | 0,30 % |
1.12.2014 | 0,70 % |
1.3.2015 | 0,30 % |
1.9.2015 | 1,00 % |
1.12.2015 | 0,20 % |
1.3.2016 | 0,90 % |
1.12.2016 | 0,20 % |
1.6.2017 | 0,50 % |
1.3.2018 | 0,20 % |
1.6.2018 | 0,10 % |
1.9.2018 | 0,50 % |
1.3.2019 | 0,10 % |
1.6.2019 | 0,60 % |
1.9.2019 | 0,10 % |
1.3.2020 | 0,10 % |
1.6.2020 | 1,20 % |
1.9.2021 | 0,70 % |
1.6.2022 | 0,60 % |
1.12.2022 | 1,70 % |
1.6.2023 | 0,80 % |
Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.6.2023 | 0,8 % |
1.12.2022 | 1,7 % |
1.6.2022 | 0,6 % |
1.9.2021 | 0,7 % |
1.6.2020 | 1,2 % |
1.3.2020 | 0,1 % |
1.9.2019 | 0,1 % |
1.6.2019 | 0,6 % |
1.3.2019 | 0,1 % |
1.9.2018 | 0,5 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇦🇺 BKT | 1,724 Bio. USD | 1,693 Bio. USD | Vuosittain |
🇦🇺 BKT henkeä kohti | 61 340,71 USD | 60 972,87 USD | Vuosittain |
🇦🇺 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 59 456,39 USD | 59 099,85 USD | Vuosittain |
🇦🇺 BKT vakiohinnoin | 612,18 miljardia AUD | 610,808 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 BKT:n kasvuvauhti | 0,1 % | 0,3 % | Kvartaali |
🇦🇺 BKT:n vuosikasvu | 3,1 % | 4,3 % | Vuosittain |
🇦🇺 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 142,919 miljardia AUD | 144,148 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Bruttokansantulo | 577,955 miljardia AUD | 581,697 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Julkishallinnon BKT | 31,481 miljardia AUD | 31,303 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Kaivosalan BKT | 80,318 miljardia AUD | 80,555 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Maatalouden BKT | 16,062 miljardia AUD | 16,1 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Palveluyritysten BKT | 11,671 miljardia AUD | 11,523 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Rakennusalan BKT | 40,178 miljardia AUD | 39,997 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Valmistavan teollisuuden BKT | 31,293 miljardia AUD | 31,073 miljardia AUD | Kvartaali |
🇦🇺 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 1,1 % | 1,6 % | Kvartaali |
Australiassa BKT:n ulkoisen kysynnän osuus mittaa tavaroiden ja palveluiden nettoviennin kokonaisvaikutusta bruttokansantuotteeseen. Tämä osuus lasketaan viennin osuuden erotuksena tuonnin osuudesta.
Makroseiten muille maille Australia
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) Ulkoinen kysynnän osuus
"Bruttokansantuotteen (BKT) ulkoisen kysynnän kontribuutio on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista, joka kuvaa kuinka suuri osa kansantalouden kasvusta tulee kansainvälisestä kaupasta eli vienti- ja tuontitoiminnasta. Tämä indikaattori on keskeinen mittari arvioitaessa maan taloudellisen terveyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn tilaa. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme käyttäjille kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa tästä tärkeästä indikaattorista. BKT koostuu neljästä pääkomponentista: yksityinen kulutus, investoinnit, julkinen kulutus ja nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus. Nettovienti on merkittävä ulkoisen kysynnän komponentti, koska se osoittaa kuinka suuri osa kansantalouden tuotannosta menee vientiin ja kuinka suuri osa tuonnista kattaa kansallista kysyntää. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan siihen, miten ulkoinen kysyntä vaikuttaa talouskasvuun. Yleisesti ottaen talouden ulkoinen sektori voi toimia joko kasvun moottorina tai painolastina eri aikoina ja eri tilanteissa. Esimerkiksi maan vahva vienti voi kompensoida heikkoa kotimaista kysyntää ja näin tukea talouden kasvua. Toisaalta, jos tuonti kasvaa nopeasti ilman vastaavaa viennin kasvua, se voi heikentää koko talouden suorituskykyä. Maailmantalouden globaalina toimijana Suomen talouden BKT:n ulkoisen kysynnän kontribuutio on erityisen kriittinen. Suomen talous on avoin ja vientivetoisen rakenteensa ansiosta erittäin riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. Suomalaisten yritysten kilpailukyky, vientituotteiden kysyntä ulkomailla, kansainvälinen talouskasvu ja globaali taloudellinen tilanne vaikuttavat kaikki tähän kontribuutioon. Kun tarkastellaan Suomen BKT:n ulkoisen kysynnän kontribuutiota, on tärkeää huomioida eri toimialojen vaikutukset. Esimerkiksi teknologia- ja metsäteollisuus ovat perinteisesti olleet Suomen vientivetoisen talouden kulmakiviä. Näiden sektorien vientimenestys näkyy suoraan ulkoisessa kysynnässä ja koko talouden suorituskyvyssä. Lisäksi palveluviennin kasvava merkitys, kuten matkailu ja tietotekniikka-alan palvelut, tuo uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Eulerpool-sivustolla keskitymme tarjoamaan käyttäjille tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa Suomen ja muiden maiden BKT:n ulkoisen kysynnän kontribuutiosta. Käyttäen luotettavia tietolähteitä ja kehittyneitä analyysityökaluja, tarjoamme syvällisiä analyysejä ja visualisointeja, jotka auttavat ymmärtämään tämän tärkeän indikaattorin kehitystä. Meidän alustallamme voit seurata historiallisia trendejä, vertailla eri maiden suoriutumista ja analysoida erilaisia skenaarioita tulevaisuuden ennusteiden tueksi. BKT:n ulkoisen kysynnän kontribuution tarkastelu tarjoaa myös oivalluksia talouspolitiikan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Päättäjät voivat hyödyntää tätä tietoa arvioidessaan kansainvälisen kaupan vaikutuksia ja suunnitellessaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan vientiä ja parannetaan kauppataseen tilaa. Poliittiset päätökset, kuten investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin, voivat vaikuttaa merkittävästi maan ulkoiseen kysyntään ja siten koko talouskasvuun. Korkean teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen on myös ratkaisevaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Suomen kaltaisissa maissa, joilla on korkea osaamistaso ja vahva teknologinen infrastruktuuri, on mahdollisuuksia kehittää ja viedä korkealaatuisia tuotteita ja palveluita markkinoille, jotka tukevat ulkoisen kysynnän kasvua. Esimerkiksi cleantech- ja bioteknologia-alat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia vientivetoiselle taloudelle. Lisäksi merkittävää on huomata, että globaalit taloudelliset suhdanteet ja muutokset voivat vaikuttaa huomattavasti BKT:n ulkoiseen kysynnän kontribuutioon. Esimerkiksi maailmantalouden kasvun hidastuminen voi vähentää vientikysyntää, kun taas globaalit talouskasvun piristymiset voivat tarjota uusia mahdollisuuksia viennin kasvulle. Eulerpool tarjoaa myös mahdollisuuden analysoida BKT:n ulkoisen kysynnän osuutta eri maiden talouksissa vertailemalla niitä keskenään. Tämä on erityisen hyödyllistä kansainvälisten sijoittajien, talousanalyytikoiden ja tutkijoiden keskuudessa, jotka etsivät syvällistä ymmärrystä eri maiden taloudellisista suorituskyvyistä ja tulevaisuuden näkymistä. Lopuksi on tärkeää huomata, että BKT:n ulkoisen kysynnän kontribuutio ei ole staattinen, vaan dynaaminen indikaattori, joka muuttuu jatkuvasti globaalien taloudellisten olosuhteiden, poliittisten päätösten ja teknologisten innovaatioiden myötä. Jatkuva seuranta ja analyysi ovat välttämättömiä, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja strategioita, jotka tukevat kestävää talouskasvua. Eulerpool-sivuston avulla voit pysyä ajan tasalla näistä muutoksista ja hyödyntää kattavia taloustietoja ja analyysejä BKT:n ulkoisen kysynnän kontribuutiosta. Toivotamme kaikki talousalan ammattilaiset tutustumaan alustaamme ja hyödyntämään sen tarjoamia tietoja ja työkaluja parhaiden taloudellisten päätösten tueksi."