Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇦🇲

Armenia Kuluttajaluotto

Osakekurssi

1,17 Bio. AMD
Muutos +/-
+10,732 miljardia AMD
Muutos %
+0,92 %

Tämänhetkinen arvo kuluttajaluoton Armenia on 1,17 Bio. AMD. Kuluttajaluotto Armenia nousi 1,17 Bio. AMD 1.4.2024, kun se oli 1,159 Bio. AMD 1.3.2024. Vuosien 1.12.2004 ja 1.5.2024 välisenä aikana keskimääräinen BKT Armenia oli 445,37 miljardia AMD. Korkein arvo saavutettiin 1.5.2024, jolloin se oli 1,19 Bio. AMD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.4.2005 arvolla 37,92 miljardia AMD.

Lähde: Central Bank of Armenia

Kuluttajaluotto

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Kulutusluotot

Kuluttajaluotto Historia

PäivämääräArvo
1.4.20241,17 Bio. AMD
1.3.20241,159 Bio. AMD
1.2.20241,129 Bio. AMD
1.1.20241,111 Bio. AMD
1.12.20231,086 Bio. AMD
1.11.20231,072 Bio. AMD
1.10.20231,057 Bio. AMD
1.9.20231,041 Bio. AMD
1.8.20231,028 Bio. AMD
1.7.20231,01 Bio. AMD
1
2
3
4
5
...
24

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kuluttajaluotto

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇦🇲
Kulutusmenot
1,642 Bio. AMD1,625 Bio. AMDKvartaali
🇦🇲
Vähittäiskaupan myynti YoY
17,6 %27,2 %Kuukausittain

Mikä on Kuluttajaluotto

Kuluttajaluotot kuuluvat keskeisiin makrotaloudellisiin mittareihin, jotka tarjoavat perusteellista tietoa kansantalouden tilasta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Eulerpoolin makrotaloudellisen datan portaali tarjoaa syvällistä ja ajankohtaista tietoa kuluttajaluotoista, auttaen finanssialan ammattilaisten, talousanalyytikkojen ja tutkijoiden päätöksentekoa. Tässä artikkelissa käsittelemme kuluttajaluottojen merkitystä, niiden vaikutuksia talouteen ja niitä tekijöitä, jotka ohjaavat kuluttajien lainakäyttäytymistä Suomessa. Kuluttajaluotot ovat lainoja, joita yksityishenkilöt ottavat esimerkiksi kulutustarpeisiin, kuten auton, kodin tai muiden tuotteiden hankintaan sekä palveluiden maksamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi asuntolainat, autolainat, opintolainat ja luottokorttiluotot. Kuluttajaluottojen kokonaismäärä toimii indikaattorina yksityisten kotitalouksien luottamuksen tilasta ja kyvystä ottaa velkaa. Kuluttajaluottojen kasvu voi viestiä talouden elpymisestä ja kotitalouksien paranevasta ostovoimasta. Toisaalta, kulutusluottojen liiallinen kasvu voi myös olla merkki taloudellisesta epävakaudesta, kun kotitaloudet velkaantuvat yli kantokykynsä. Siksi kuluttajaluottojen seurantaan kiinnitetään suurta huomiota talouspoliittisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuluttajaluottojen koroilla on merkittävä rooli niiden houkuttelevuudessa sekä saatavuudessa. Euribor-korko, jonka perusteella esimerkiksi asuntolainojen korot määräytyvät, vaikuttaa lainanottokustannuksiin ja siten myös kuluttajien halukkuuteen velkaantua. Keskuspankin rahapolitiikan päätökset, kuten ohjauskoron muutokset, heijastuvat välittömästi kuluttajaluottojen korkoihin. Matala korkotaso voi lisätä lainojen kysyntää, kun lainanhoitokulut pysyvät kohtuullisina. Vastaavasti korkojen nousu hillitsee lainanottoa ja rajoittaa kulutusta. Suomessa kuluttajaluottoja säätelee muun muassa Finanssivalvonta, joka valvoo luotonantajien toimintaa ja kuluttajaluottojen ehtoja. Keskeinen sääntelytyökalu on kuluttajaluottolaki, joka määrittelee esimerkiksi luotonantokäytännöt, luotonantajien tiedonantovelvollisuuden ja kuluttajansuojan. Lain noudattamisen valvonnalla pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista ja varmistamaan lainamarkkinoiden toiminnan terveet periaatteet. Kuluttajaluottojen kasvutrendejä voidaan tarkastella Eulerpoolin makrotaloudellisen datan avulla, joka tarjoaa kattavaa tilastotietoa sekä historiatietoja kuluttajaluottojen kehityksestä. Tiedon visualisointi ja analyysityökalut auttavat käyttäjiä havaitsemaan ajankohtaisia muutoksia ja ennakoimaan tulevia kehityskulkuja. Validoitu tieto ja tarkat analyysit ovat erityisen tärkeitä makrotalouden eri sektoreiden, kuten rahoitusmarkkinoiden, vähittäiskaupan ja neuvontapalveluiden yrityksille. Kuluttajaluottojen riskitietoisuutta lisää harkittu tiedonkeruu ja vastuullinen luotonanto. Luotonhallintaan kuuluu lainanoton suunnittelu, maksukyvyn arviointi sekä riskien hallinta. Eulerpoolin tietokannat ja analyysit tarjoavat syvällistä tietoa kulutusluottojen riskienhallinnasta ja auttavat sekä luotonantajia että -ottajia tekemään parempia päätöksiä. Yhteiskunnallinen keskustelu ylivelkaantumisesta ja talouden terveestä kasvusta on noussut merkittäväksi aiheeksi Suomessa. Kuluttajaluottojen väärinkäyttö voi johtaa vakaviin sosioekonomisiin ongelmiin, kuten henkilökohtaiseen konkurssiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. On olennaista löytää tasapaino, jossa kuluttajaluotot tukevat talouden kasvua, mutta eivät muodosta ylivelkaantumisriskiä. Tässä yhteydessä Eulerpool voi toimia keskeisenä tietolähteenä ja analyysisovellusten tarjoajana. Eulerpoolin palvelut mahdollistavat yksilöllisen raportoinnin ja syvällisen analyysin kuluttajaluottojen kehityksestä. Tämä tukee strategista päätöksentekoa ja auttaa ymmärtämään makrotalouden laajempia ilmiöitä. Taloustieteen tutkijat voivat hyödyntää tarjottuja tilastoja ja analyysejä laadustaakseen syvällisiä tutkimuksia aiheesta. Yritysjohtajat ja rahoitusalan ammattilaiset voivat käyttää tietoa markkina-analyysien ja liiketoimintastrategioiden laatimiseen. Kiinnostus kuluttajaluottojen vaikutusten tutkimiseen ja seuraamiseen on kasvanut globalisaation ja digitalisaation myötä. Aina ajantasainen ja käyttäjäystävällinen tieto on avainasemassa markkinoiden ymmärtämisessä ja päätöksenteon tukemisessa. Eulerpoolin jatkuvasti päivittyvä tietokanta yhdistää tarkat numeroarvot ja visuaaliset esitykset, tarjoten niin opiskelijoille, tutkijoille kuin ammattilaisillekin mahdollisuuden päästä syvemmälle kuluttajaluottojen maailmaan. Lopuksi, kuluttajaluotot eivät ole vain taloudellinen luku; ne ovat ikkuna suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin ja luottamukseen tulevaisuutta kohtaan. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan tarkkaa, luotettavaa ja kattavaa tietoa tästä tärkeästä makrotalouden osa-alueesta, tukien näin kaikkia, jotka tarvitsevat syvällistä ja analysoitua tietoa päätöstensä tueksi. Kuluttajaluottojen seuraaminen ja ymmärtäminen auttaa paitsi talousalan ammattilaisia myös koko yhteiskuntaa terveemmän talouskasvun tiellä.