Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Armenia

Uusin Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-luku maalle Armenia

Kurssi

153,51 Mrd. AMD

Muutos +/-

+63,14 Mrd. AMD

Prosentuaalinen muutos

+69,87 %

Keskiarvo

127,31 Mrd. AMD

Kaikkien aikojen korkein

368,81 Mrd. AMD

1.12.2025

Kaikkien aikojen matalin

37,72 Mrd. AMD

1.3.2017

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Armenia on 153,51 Mrd. AMD. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Armenia nousi 153,51 Mrd. AMD 1.6.2026, kun se oli 90,37 Mrd. AMD 1.3.2026. Välillä 1.3.2012 ja 1.6.2026, keskimääräinen BKT Armenia oli 127,31 Mrd. AMD. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.12.2025 arvolla 368,81 Mrd. AMD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2017 arvolla 37,72 Mrd. AMD.

Lähde: National Statistical Service of the Republic of Armenia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia nousi 1.6.2026 päivänä arvosta 90,37 Mrd. AMD 1.3.2026 päivällä arvoon 153,51 Mrd. AMD. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia oli keskimäärin 127,31 Mrd. AMD aikavälillä 1.3.2012–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 368,81 Mrd. AMD 1.12.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 37,72 Mrd. AMD 1.3.2017 päivällä.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Päivämäärä
BKT rakentamisesta
9.1.2024
219,66 Mrd. AMD
12.1.2024
322,55 Mrd. AMD
3.1.2025
79,02 Mrd. AMD
6.1.2025
159,84 Mrd. AMD
9.1.2025
263,73 Mrd. AMD
12.1.2025
368,81 Mrd. AMD
3.1.2026
90,37 Mrd. AMD
6.1.2026
153,51 Mrd. AMD
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
153,51 Mrd. AMD
90,37 Mrd. AMD
368,81 Mrd. AMD
263,73 Mrd. AMD
159,84 Mrd. AMD
79,02 Mrd. AMD
322,55 Mrd. AMD
219,66 Mrd. AMD
133,32 Mrd. AMD
71,95 Mrd. AMD

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Armenia — FAQ

Mikä on nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia?

Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia on 153,51 Mrd. AMD (1.6.2026).

Miten Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia on muuttunut äskettäin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia nousi arvosta 90,37 Mrd. AMD (1.3.2026) arvoon 153,51 Mrd. AMD (1.6.2026).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätyskorkea maassa Armenia?

Ennätyskorkea Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia oli 368,81 Mrd. AMD (1.12.2025).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätysmatala maassa Armenia?

Ennätysmatala Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia oli 37,72 Mrd. AMD (1.3.2017).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n historiallinen keskiarvo maassa Armenia?

Historiallinen keskiarvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Armenia on 127,31 Mrd. AMD välillä 1.3.2012–1.6.2026.

Mistä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Armenia ovat peräisin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Armenia ovat peräisin lähteestä National Statistical Service of the Republic of Armenia ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.