🇦🇷

Argentiina Vienti

Kurssi

Kurssi
5,962 Mrd. USD
Muutos +/-
-1,095 Mrd. USD
Prosentuaalinen muutos
-15,52 %

Tämänhetkinen Vienti-arvo Argentiina maassa on 5,962 Mrd. USD. Vienti Argentiina maassa laski arvoon 5,962 Mrd. USD 1.2.2026 jälkeen, kun se oli 7,057 Mrd. USD 1.1.2026. Vuosien 1.1.1957 ja 1.12.2025 välillä BKT:n keskiarvo Argentiina maassa oli 2,25 Mrd. USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.6.2022 arvolla 8,43 Mrd. USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.11.1961 arvolla 55,00 M USD.

Lähde: Instituto Nacional de Estadística y Censos (INDEC)

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Vienti
Date
Vienti
1.1.1957
95,00 M USD
2.1.1957
88,00 M USD
3.1.1957
96,00 M USD
4.1.1957
82,00 M USD
5.1.1957
83,00 M USD
6.1.1957
79,00 M USD
7.1.1957
72,00 M USD
8.1.1957
68,00 M USD
9.1.1957
75,00 M USD
10.1.1957
77,00 M USD
11.1.1957
81,00 M USD
12.1.1957
78,00 M USD
1.1.1958
77,00 M USD
2.1.1958
78,00 M USD
3.1.1958
88,00 M USD
Access this data via the Eulerpool API

Vienti Historia

Vienti — Historia
PäivämääräArvo
5,962 Mrd. USD
7,057 Mrd. USD
7,448 Mrd. USD
8,133 Mrd. USD
7,963 Mrd. USD
8,128 Mrd. USD
7,903 Mrd. USD
7,761 Mrd. USD
7,275 Mrd. USD
7,095 Mrd. USD
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti

Vienti

Viime vuosina viennit ovat olleet kasvun lähde Argentiinassa. Argentiina vie pääasiassa maataloustuotteita, joista viljat, rasvat ja öljyt, naudanliha ja vastaavat tuotteet sekä maitotuotteet muodostavat 36 prosenttia kaikista lähetyksistä. Muita vientituotteita ovat öljykasvit ja öljyhedelmät; olki ja rehu sekä liha ja syötävät sivutuotteet (12 prosenttia); moottoriajoneuvot ja niiden osat (10 prosenttia); raakaöljy ja polttoaineet (5 prosenttia) sekä raakaöljy ja polttoaineet (5 prosenttia). Tärkeimmät vientikumppanit ovat: Brasilia (16 prosenttia viennistä), Euroopan unioni (14 prosenttia), Kiina (11 prosenttia), Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada (8 prosenttia) ja Chile (5 prosenttia). Muihin kuuluvat: Alankomaat, Uruguay, Italia ja Venezuela.

Mikä on Vienti?

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

Vienti Argentiina — FAQ

What is the current Vienti in Argentiina?

The current Vienti in Argentiina is 5,962 Mrd.USD as of 1.2.2026.

How has the Vienti in Argentiina changed recently?

The Vienti in Argentiina decreased from 7,057 Mrd.USD (1.1.2026) to 5,962 Mrd.USD (1.2.2026).

What is the all-time high for Vienti in Argentiina?

The all-time high for Vienti in Argentiina was 8,43 Mrd.USD, recorded on 1.6.2022.

What is the all-time low for Vienti in Argentiina?

The all-time low for Vienti in Argentiina was 55,00 MUSD, recorded on 1.11.1961.

What is the historical average of Vienti in Argentiina?

The historical average of Vienti in Argentiina is 2,25 Mrd.USD, calculated over the period from 1.1.1957 to 1.12.2025.

Where does the Vienti data for Argentiina come from?

The Vienti data for Argentiina is sourced from Instituto Nacional de Estadística y Censos (INDEC) and published on Eulerpool.