Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Argentiina

Uusin Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-luku maalle Argentiina

Kurssi

19 Mrd. ARS

Muutos +/-

-1,2 Mrd. ARS

Prosentuaalinen muutos

-5,92 %

Keskiarvo

20,49 Mrd. ARS

Kaikkien aikojen korkein

23,91 Mrd. ARS

1.9.2011

Kaikkien aikojen matalin

10,64 Mrd. ARS

1.6.2020

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Argentiina on 19 Mrd. ARS. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Argentiina laski arvoon 19 Mrd. ARS 1.6.2026, kun se oli 20,19 Mrd. ARS 1.3.2026. Välillä 1.3.2004 ja 1.6.2026, keskimääräinen BKT Argentiina oli 20,49 Mrd. ARS. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2011 arvolla 23,91 Mrd. ARS, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.6.2020 arvolla 10,64 Mrd. ARS.

Lähde: Instituto Nacional de Estadística y Censos (INDEC)

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina laski 1.6.2026 päivänä arvosta 20,19 Mrd. ARS 1.3.2026 päivällä arvoon 19 Mrd. ARS. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina oli keskimäärin 20,49 Mrd. ARS aikavälillä 1.3.2004–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 23,91 Mrd. ARS 1.9.2011 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 10,64 Mrd. ARS 1.6.2020 päivällä.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Päivämäärä
BKT rakentamisesta
9.1.2024
20,07 Mrd. ARS
12.1.2024
18,79 Mrd. ARS
3.1.2025
19,72 Mrd. ARS
6.1.2025
18,95 Mrd. ARS
9.1.2025
20,25 Mrd. ARS
12.1.2025
18,85 Mrd. ARS
3.1.2026
20,19 Mrd. ARS
6.1.2026
19,00 Mrd. ARS
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
19 Mrd. ARS
20,19 Mrd. ARS
18,85 Mrd. ARS
20,25 Mrd. ARS
18,95 Mrd. ARS
19,72 Mrd. ARS
18,79 Mrd. ARS
20,07 Mrd. ARS
17,16 Mrd. ARS
18,63 Mrd. ARS
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Argentiina — FAQ

Mikä on nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina?

Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina on 19 Mrd. ARS (1.6.2026).

Miten Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina on muuttunut äskettäin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina laski arvosta 20,19 Mrd. ARS (1.3.2026) arvoon 19 Mrd. ARS (1.6.2026).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätyskorkea maassa Argentiina?

Ennätyskorkea Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina oli 23,91 Mrd. ARS (1.9.2011).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätysmatala maassa Argentiina?

Ennätysmatala Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina oli 10,64 Mrd. ARS (1.6.2020).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n historiallinen keskiarvo maassa Argentiina?

Historiallinen keskiarvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Argentiina on 20,49 Mrd. ARS välillä 1.3.2004–1.6.2026.

Mistä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Argentiina ovat peräisin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Argentiina ovat peräisin lähteestä Instituto Nacional de Estadística y Censos (INDEC) ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.