Albania Valtion menot

Kurssi

Kurssi

68,3 Mrd. ALL

Muutos +/-

-6,54 Mrd. ALL

Prosentuaalinen muutos

-8,74 %

Valtion menot nykyarvo Albania on 68,3 Mrd. ALL. Valtion menot Albania laski 68,3 Mrd. ALL 1.3.2026, jonka edellinen oli 74,84 Mrd. ALL 1.12.2025. Ajanjaksolla 1.3.1996- 1.3.2026 valtiomenojen keskiarvo Albania oli 44,43 Mrd. ALL. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 74,84 Mrd. ALL, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2000 30,01 Mrd. ALL.

Lähde: Instituti i Statistikave (INSTAT)

The current value of Valtion menot in Albania is 68,3 Mrd.ALL. Valtion menot in Albania decreased to 68,3 Mrd.ALL from 74,84 Mrd.ALL.Valtion menot in Albania averaged 44,43 Mrd.ALL from 1.3.1996 until 1.3.2026.The all-time high was 74,84 Mrd.ALL (1.12.2025)and the record low was 30,01 Mrd.ALL (1.3.2000).

Valtion menot

Valtion menot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion menot
Date
Valtion menot
6.1.2024
59,43 Mrd. ALL
9.1.2024
60,41 Mrd. ALL
12.1.2024
72,52 Mrd. ALL
3.1.2025
69,24 Mrd. ALL
6.1.2025
70,37 Mrd. ALL
9.1.2025
67,69 Mrd. ALL
12.1.2025
74,84 Mrd. ALL
3.1.2026
68,30 Mrd. ALL
Access this data via the Eulerpool API
Get Free API Key

Valtion menot Historia

Valtion menot — Historia
PäivämääräArvo
68,3 Mrd. ALL
74,84 Mrd. ALL
67,69 Mrd. ALL
70,37 Mrd. ALL
69,24 Mrd. ALL
72,52 Mrd. ALL
60,41 Mrd. ALL
59,43 Mrd. ALL
60,96 Mrd. ALL
68,45 Mrd. ALL
...

Valtion menot

Julkiset menot viittaavat julkiseen kulutukseen tavaroihin ja palveluihin ja ne ovat merkittävä osa BKT:ta. Julkisen kulutuksen politiikat, kuten budjettitavoitteiden asettaminen, verotuksen säätäminen, julkisten menojen lisääminen ja julkiset työt, ovat erittäin tehokkaita keinoja talouskasvun edistämisessä.

Mikä on Valtion menot?

Valtion menot ovat olennainen osa makrotaloutta, jotka vaikuttavat monin tavoin niin kansantalouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään. Eulerpool-sivustolla käsittelemme monia makrotaloudellisia indikaattoreita ja mittareita, ja valtion menojen ymmärtäminen on keskeinen osa taloudellisten päätösten tekoa ja talouspolitiikan suunnittelua. Valtion menot voidaan jakaa moniin eri kategorioihin, kuten infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Jokainen näistä alueista vaatii erilaista rahoitusta ja resursseja, ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi infrastruktuuriin tehtävät investoinnit voivat parantaa taloudellista tuottavuutta pitkällä aikavälillä, kun taas sosiaaliturva varmistaa, että elintaso pysyy vakaana myös taloudellisten kriisien aikana. Valtion menot rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja lainanotolla. Verotulot voivat tulla useista eri lähteistä, kuten tuloveroista, arvonlisäveroista ja yritysveroista. Lainanottoa käytetään yleensä silloin, kun verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Tämä voi johtaa valtionvelan kasvuun, mikä on tärkeä mittari talouden vakauden ja kestävyyden arvioinnissa. Valtion menojen lisääminen voi lyhyellä aikavälillä stimuloida taloutta. Esimerkiksi, kun hallitus päättää lisätä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja, se voi johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja taloudellisen toiminnan elpymiseen. Tämä puolestaan voi lisätä verotuloja ja parantaa talouden yleistä kasvua. Pitkällä aikavälillä valtion menojen on kuitenkin oltava kestäviä, jotta ne eivät johda liialliseen velkaantumiseen tai taloudellisiin epätasapainoihin. Toisaalta, jos valtion menot kohdistetaan tehottomasti tai liian suurina, se voi johtaa talouden ylikuumetilanteeseen, inflaatioon ja taloudellisiin epätasapainoihin. Liiallinen velkaantuminen voi myös rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia reagoida tuleviin taloudellisiin kriiseihin ja vähentää talouden joustavuutta. Monissa maissa valtion menot ovat poliittisesti kiistanalainen aihe. Erilaiset poliittiset puolueet ja talouden asiantuntijat voivat olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaat kohteet julkisille menoille. Esimerkiksi jotkut voivat puoltaa suurempia menoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon, kun taas toiset saattavat painottaa alhaisempia veroja ja pienempää valtion roolia taloudessa. Tämä tekee julkisten menojen suunnittelusta ja hallinnoinnista monimutkaista ja vaatii syvällistä taloudellista analyysiä ja harkintaa. Valtion menojen vaikutuksia voidaan mitata monin eri tavoin. Bruttokansantuote (BKT) on yksi yleisimmistä mittareista, joka kuvaa talouden yleistä suorituskykyä. Julkisen sektorin osuus BKT:stä antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka suuri osa taloudesta on valtion ohjauksessa. Myös velkasuhde BKT:hen on tärkeä mittari, joka kertoo valtion velan suhteesta talouden kokoon. Korkea velkasuhde voi olla merkki siitä, että valtio elää yli varojensa ja voi kohdata tulevaisuudessa taloudellisia haasteita. Julkisen alijäämän mittaaminen antaa tietoa siitä, kuinka paljon valtio kuluttaa enemmän kuin se kerää verotuloja tietyllä aikavälillä. Jatkuva alijäämä voi johtaa velan kasvuun, mikä voi olla kestämätöntä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, alijäämän koon ja kestävyyden arviointi riippuu myös talouden yleisestä tilasta ja kasvunäkymistä. Esimerkiksi taantuman aikana tilapäinen alijäämä voi olla perusteltu talouden elvyttämistoimenpide. Valtion menojen tehokkuuden arviointi on myös tärkeää. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, kuinka hyvin julkiset varat käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysmenojen tehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla terveysindikaattoreita, kuten elinajanodotetta ja terveydenhuollon saatavuutta. Koulutusmenojen tehokkuutta voidaan mitata oppimistuloksilla ja työmarkkinoiden toimivuudella. Kansainväliset vertailut voivat tarjota arvokasta näkökulmaa valtion menojen arviointiin. Monet organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), tarjoavat vertailutietoja eri maiden julkisista menoista. Tämä voi auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja kehittämään tehokkaita talouspolitiikkoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot ovat monimutkainen ja tärkeä osa makrotaloutta. Niiden ymmärtäminen ja tehokas hallinta edellyttävät syvällistä taloudellista analyysiä ja poliittista harkintaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja asiantuntevan näkemyksen julkisten menojen vaikutuksista talouteen ja auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Jatkuva seuranta ja analyysi valtion menojen kehityksestä ovat keskeisiä talouden vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi.

Valtion menot Albania — FAQ

What is the current Valtion menot in Albania?

The current Valtion menot in Albania is 68,3 Mrd.ALL as of 1.3.2026.

How has the Valtion menot in Albania changed recently?

The Valtion menot in Albania decreased from 74,84 Mrd.ALL (1.12.2025) to 68,3 Mrd.ALL (1.3.2026).

What is the all-time high for Valtion menot in Albania?

The all-time high for Valtion menot in Albania was 74,84 Mrd.ALL, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Valtion menot in Albania?

The all-time low for Valtion menot in Albania was 30,01 Mrd.ALL, recorded on 1.3.2000.

What is the historical average of Valtion menot in Albania?

The historical average of Valtion menot in Albania is 44,43 Mrd.ALL, calculated over the period from 1.3.1996 to 1.3.2026.

Where does the Valtion menot data for Albania come from?

The Valtion menot data for Albania is sourced from Instituti i Statistikave (INSTAT) and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.

Aktienlöytäjä

Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.

Insiderikaupat

Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.

Supersijoittajat

Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja

Osinkokalenteri

Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.

Tuloskalenteri

Kaikki neljännesvuositulokset yhdellä silmäyksellä.

Talouskalenteri

Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.

Kongressiseuranta

Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset

Fear & Greed Index

Market Sentiment Indicator

Krypton Fear & Greed -indeksi

Kryptomarkkinoiden tunnelma

Ideat

Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.

Toimialat

Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.

Maat

Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.

Strategia

Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.

Indeksi

Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.

Sanasto

Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille

Blogi

Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset