🇱🇻

Latvia Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Kurssi

Kurssi
430,839 M EUR
Muutos +/-
-6,209 M EUR
Prosentuaalinen muutos
-1,42 %

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Latvia on 430,839 M EUR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Latvia laski arvoon 430,839 M EUR 1.12.2025, kun se oli 437,048 M EUR 1.9.2025. Välillä 1.3.1995 ja 1.12.2025, keskimääräinen BKT Latvia oli 356,34 M EUR. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2007 arvolla 825,4 M EUR, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.3.1995 arvolla 120,36 M EUR.

Lähde: Central Statistical Bureau of Latvia

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Date
BKT rakentamisesta
3.1.1995
120,36 M EUR
6.1.1995
152,16 M EUR
9.1.1995
179,92 M EUR
12.1.1995
170,72 M EUR
3.1.1996
131,52 M EUR
6.1.1996
165,65 M EUR
9.1.1996
186,43 M EUR
12.1.1996
177,99 M EUR
3.1.1997
135,42 M EUR
6.1.1997
178,65 M EUR
9.1.1997
204,51 M EUR
12.1.1997
211,29 M EUR
3.1.1998
153,34 M EUR
6.1.1998
201,2 M EUR
9.1.1998
260,79 M EUR
Access this data via the Eulerpool API

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
430,839 M EUR
437,048 M EUR
373,631 M EUR
280,088 M EUR
391,657 M EUR
400,964 M EUR
352,99 M EUR
251,502 M EUR
455,28 M EUR
452,528 M EUR
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Latvia — FAQ

What is the current Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia?

The current Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia is 430,839 MEUR as of 1.12.2025.

How has the Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia changed recently?

The Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia decreased from 437,048 MEUR (1.9.2025) to 430,839 MEUR (1.12.2025).

What is the all-time high for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia?

The all-time high for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia was 825,4 MEUR, recorded on 1.9.2007.

What is the all-time low for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia?

The all-time low for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia was 120,36 MEUR, recorded on 1.3.1995.

What is the historical average of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia?

The historical average of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Latvia is 356,34 MEUR, calculated over the period from 1.3.1995 to 1.12.2025.

Where does the Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta data for Latvia come from?

The Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta data for Latvia is sourced from Central Statistical Bureau of Latvia and published on Eulerpool.