Koneälyn tulevaisuus on saavuttanut uuden ulottuvuuden. Aasialaisissa teknologiakeskuksissa on havaittavissa selvä suuntaus: seuraava tekoälyn kehitysaalto poistuu pelkästään digitaalisesta tilasta ja tunkeutuu fyysiseen maailmaan. Aasialaiset teknologiajätit kuten Nvidia, Sony ja Fujitsu johtavat tätä muutosta – ja vaikutukset voivat olla mullistavia.
Nvidia: n toimitusjohtaja Jensen Huang selitti Taipein konferenssissa, että „seuraava AI:n aalto on fyysinen AI“. „Robotiikan aikakausi on alkanut.“ Luvut puhuvat puolestaan: Citigroup Inc.:n mukaan maailmassa voi olla 1,3 miljardia AI-robottia käytössä vuoteen 2035 mennessä - ja jopa 4 miljardia vuoteen 2050 mennessä. Ja suurin osa näistä innovaatioista tulee Aasiasta.
Asioiden laitteistoetu
Vaikka Yhdysvallat on johtava tekoälyohjelmistojen kehittämisessä, Aasia on laitteiston osalta edellä. Viimeisen 20 vuoden aikana Kiinan osuus kaikista maailman robottipatenteista oli uskomattomat 78 %, kun taas Japanin ja Etelä-Korean yhteinen osuus oli 12 %. Vertailun vuoksi: Yhdysvaltojen osuus oli vain 3 %.
Diese Dominanz ist nicht zufällig. Kiinassa tekoäly ja robotiikka ovat valtion innovaatiopolitiikan korkeimmalla prioriteetilla. Tukiaiset ja kohdennettu tuki edistävät kehitystä.
Japani ja Etelä-Korea puolestaan panostavat erityissovelluksiin: Japanissa robotiikalla on tärkeä rooli ikääntyvän väestön käsittelyssä. Tekoälyohjatut hoivarobotit ja automatisoidut järjestelmät helpottavat supistuvan työikäisen väestön kuormitusta ja turvaavat taloudellista vakautta.
Tieteisfiktion unelmasta todellisuudeksi
Jo tänään on vaikuttavia esimerkkejä fyysisistä tekoälysovelluksista Aasiassa. Shenzhenistä kotoisin oleva start-up-yritys on kehittänyt tekoälyohjatun robotin, joka valmistaa aterioita, kun taas Fujitsu Ltd. Japanissa on esitellyt tekoälyn, joka opettaa perinteisiä Noh-teatteritekniikoita – muinaisen taidemuodon, joka on vaarassa kadota.
Myös historiasta löytyy jännittäviä esimerkkejä: Sony toi jo vuonna 1999 markkinoille ensimmäisen kuluttajille suunnatun robottikoiran Aibon. Juuri tämä teknologisen osaamisen ja pragmatismin yhdistelmä voisi jälleen antaa Aasialle ratkaisevan etumatkan.
Robotiikka: Mahdollisuus vai haastelu?
Robotiikka ei kuitenkaan ole kiistaton aihe. Länsimaissa vallitsee huoli siitä, että automaatio voi tuhota työpaikkoja. Aasiassa teknologiaa pidetään kuitenkin usein välttämättömänä vastauksena demografisiin ja rakenteellisiin haasteisiin.
Tästä avoimuudesta huolimatta on myös kriittisiä ääniä. Tutkimukset osoittavat, että robotit vanhustenhoidossa eivät usein tuo toivottua helpotusta. Sen sijaan inhimillisemmät lähestymistavat, kuten vapaamielisempi maahanmuuttopolitiikka, voisivat tarjota tehokkaampia ratkaisuja. Siitä huolimatta innostus käytännön ja realistisiin tekoälysovelluksiin pysyy ennallaan.
Softbankin visio: äly kohtaa voiman
Masayoshi Son, Softbank Groupin perustaja, tiivisti tulevaisuudennäkymän osuvasti: "Kuten suosikkipiirroshahmoni Astroboy osoittaa, pelkkä lihasvoima ei riitä - tarvitaan älykkyyttä." Tällä lähestymistavalla Softbank edistää älykkäiden robottien kehitystä, joiden on tarkoitus osoittaa kykynsä todellisessa maailmassa.
Johtopäätös? Käytäntö ratkaisee.
Vaikka länsimaiset raportit usein taipuvat liioittelemaan robottien roolia Aasiassa, paljastuu erilainen kuva: teknologisen edistyksen, kulttuurisen avoimuuden ja pragmaattisten sovellusten yhdistelmä saattaa nostaa Aasian seuraavan tekoälyvallankumouksen kärkeen. Ja samalla kun Yhdysvallat jatkaa ohjelmistojen kehittämistä, yksi asia on selvä: seuraava sukupolvi tekoälyrobotteja ei tulekaan Silicon Valleysta, vaan Tokiosta, Soulista ja Shenzhenistä.
