Aikana, jolloin Eurooppa on yhä suuremman paineen alla vahvistaakseen puolustuskykyään, EU turvautuu kiistanalaiseen keinoon: niin sanottujen koheesiorahastojen uudelleenkohdentamiseen. Aikaisemmin taloudellista tasa-arvoa varten varatut miljardisummat on tulevaisuudessa määrä käyttää eurooppalaisen puolustusteollisuuden turvaamiseen – toimenpide, joka saa osakseen sekä kritiikkiä että kannatusta.

Uusi prioriteetti: puolustus alueellisen kehityksen sijaan?

Lähes 400 miljardia euroa kattavat koheesiorahastot kaudelle 2021–2027. Nämä varat on perinteisesti tarkoitettu taloudellisen kuilun kaventamiseen köyhimpien ja rikkaimpien jäsenvaltioiden välillä. Kuitenkin vain noin 5 % niistä on tähän mennessä käytetty, ja ottaen huomioon kiireellisen turvallisuustilanteen ja mahdollisen Trump-hallinnon Yhdysvalloissa, EU suunnittelee prioriteettiensa uudelleenarviointia.

Jäsenet kuten Puola, Italia ja Espanja, jotka hyötyvät erityisesti näistä rahastoista, ovat tähän asti panostaneet enemmän pandemian aiheuttamiin "elvytysrahastoihin". Nyt osa näistä varoista voisi kuitenkin ohjautua projekteihin, kuten puolustusinfrastruktuurin vahvistamiseen, mukaan lukien tiet ja sillat sotilaallista liikkuvuutta varten.

Esimerkki: Saksan infrastruktuuri sotilaallisena pullonkaulana

Saksa, strategisesti tärkeä sotilaalliselle liikkuvuudelle Euroopassa, kohtaa massiivisia infrastruktuurihaasteita. Huonokuntoiset tiet ja sillat voivat hätätilanteessa muodostua ongelmaksi. Jo vuonna 2022 Saksan talousministeriö arvioi korjaustarpeen olevan noin 165 miljardia euroa. Nyt koheesiorahaston varojen on tarkoitus auttaa Saksan modernisointia - ei vain siviilihankkeissa, vaan myös sotilaallista hyötyä palvelevissa hankkeissa.

Kiireellisyys Itä-Euroopan agendalla

Etenkin EU:n itärajan maat, kuten Liettua ja Puola, ovat tervetulleet EU-komission päätöksen. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan ne ovat investoineet voimakkaasti puolustukseen. Puolan 4,1 %:n sotilasmenot BKT:stä tänä vuonna - kaksinkertaisesti Naton tavoitteeseen verrattuna - alleviivaavat kiireellisyyttä. "Meidän on investoitava sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin, jotka ovat kalliita, mutta koko alueelle merkittäviä", sanoo Liettuan valtiovarainministeri Gintarė Skaistė.

EU:n uusi joustavuus antaa näiden maiden käyttää varoja puolustusteollisuuteensa ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Aseiden osto pysyy edelleen kiellettynä, mutta aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotantoa ja kehittämistä voitaisiin edistää – kompromissi, joka korostaa Euroopan puolustuskyvyn kasvavaa merkitystä.

Trump ja transatlanttisen liittouman uhka

Donald Trumpin paluu Yhdysvaltojen politiikan huipulle voisi koetella transatlanttista liittoumaa kovalla kädellä. Trumpin varoitus, että hän antaisi Venäjälle "vapaat kädet", ellei NATO lisää puolustusmenojaan, on herätellyt Eurooppaa. EU reagoi tähän epävarmuuteen vähentämällä riippuvuuttaan Yhdysvalloista ja kehittämällä itsenäisen puolustusstrategian.

Alueelliset huolenaiheet: Onko hinta liian korkea?

Joidenkin jäsenvaltioiden innostuksesta huolimatta on myös huolenaiheita.

Uudelleenjako on ennusmerkki seuraavalle talouskaudelle 2028 alkaen, jonka tulisi Sauli Niinistön, entisen Suomen presidentin, raportin mukaan keskittyä entistä enemmän puolustukseen – tulevaisuudessa 20 % budjetista voitaisiin varata puolustustoimiin.

„Me olemme suuremmassa paineessa kuin muut maat ja tarvitsemme enemmän sotilaallista läsnäoloa“, toteaa Viron valtiovarainministeri Jürgen Ligi lopuksi.