Saksan metropolien asuntomarkkina kohtaa entistä tiukemman tilanteen jo valmiiksi kireässä tilanteessa. Rakennuttajat ja sijoittajat ovat varovaisia, eikä suunniteltuja ja hyväksyttyjä projekteja ilman rakenneta.
Tavoite 400 000 uuden asunnon rakentamisesta vuodessa jäi viime vuonna selvästi saavuttamatta vain 294 400 valmistuneen yksikön myötä, kertoi Tilastokeskus tällä viikolla. Näistä lannistavista luvuista huolimatta liittobuudun rakennusministeri Klara Geywitz yrittää säilyttää optimismia: "Rakennusvalmiiden asuntojen lukumäärät vuodelle 2023 osoittavat selvästi: Tilanne rakentamisalalla on vakaa", sanoi SPD-poliitikko.
Asiantuntijat eivät jaa tätä arviota. He olettavat, että asuntotuotannon kriisi jatkuu ja edessä on lisää laskua. Ratkaisevia indikaattoreita tulevalle kehitykselle ovat asuntojen rakennusluvat ja rakennustilaukset. Vuonna 2023 uusien lupien määrä laski yli neljänneksellä 260 100 asuntoon – matalin taso vuodesta 2012.
"Tänään julkaistut rakennusvalmistumistilastot eivät ole syy kaunistella mitään", sanoi Axel Gedaschko, asuntotalouden kattojärjestön GdW:n presidentti. Mitä ei ole hyväksytty, sitä ei myöskään rakenneta – lukuun ottamatta harvoja laittomia rakennelmia. Tilastokeskuksen mukaan kestää tavallisesti kaksi vuotta, että luvasta tulee valmis asunto. Näin ollen vuoden 2022 ja 2023 vähentyneiden lupien määrä iskee tänä vuonna täysimääräisesti rakennustoimintaan.
Rakennusurakoiden absoluuttinen määrä on tuntematon, mutta taloustutkimuslaitosten suhdannekyselyt osoittavat, että monet rakennusyritykset valittavat tilausten puutteesta. Erityisesti asuntorakentamisessa monet rakennuttajat ja yritykset ovat lykänneet tai kokonaan luopuneet suunnitelmistaan. Rakennusteollisuuden pääliitto ennustaa tänä vuonna noin 250 000 uuden asunnon rakentamista.
Münchenin Ifo-instituutti on vieläkin pessimistisempi ja odottaa tälle vuodelle vain 215 000 uutta asuntoa, joista 120 000 kerrostaloissa. "Nykyiset luvat osoittavat selvästi alaspäin, joten seuraavina vuosina uusia projekteja tulee yhä vähemmän", sanoi Ifo-instituutin rakennus- ja kiinteistöasiantuntija Ludwig Dorffmeister. "Valmistumismäärien lasku on siis jo ennalta määrätty, vaikka tarkka kulku pysyykin epävarmana."
Asuntojen puute kaupungeissa kiristyy, jos asuntotuotannon lama jatkuu, mikä on saanut monet asiantuntijat ennustamaan, että vuokrat nousevat edelleen, vaikka kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet. Rakennusala vaatii näin ollen voimakkaampia valtiontukia, kuten korkotukiohjelmia yksityisille sijoittajille, sekä kalliiden rakennusstandardien, erityisesti energiatehokkuuden osalta, höllentämistä.
Luottojen korkojen ja rakennuskustannusten samanaikainen nousu on merkittävästi kallistanut rakentamista viimeisen kahden vuoden aikana. Liittovaltion viraston luvut viittaavat siihen, että kaksoishintashokki osuu erityisesti niihin, jotka eivät enää voi maksaa unelmaansa omasta talosta: Uusien omakotitalojen määrä väheni yli 9 prosentilla 69 900:een. Useamman perheen taloissa, joita yleensä rakennuttavat asuntoyhtiöt tai sijoittajat, rakennettiin 156 300 uutta asuntoa, mikä on 4,1 prosentin kasvu verrattuna edelliseen vuoteen.
