Tekoäly kokouksissa: Kaksiteräinen miekka

Koneälyn (AI) käyttö toimistokokouksissa herättää sekä innostusta että skeptisyyttä. Joidenkin yritysten pyrkiessä tehostamaan toimintaansa, kriitikot esittävät lukuisia kysymyksiä yksityisyydestä ja tietojen eheydestä. Työpaikalla pandemian jälkeen vallitsevat sukupolvien väliset jännitteet kärjistävät keskustelua. Teknologiaa suosiva "älypuhelinsukupolvi" kohtaa kokeneemmat kollegat, jotka yhä noudattavat lausetta "luonnos, tarkistus ja jakelu". Nämä kulttuurierot lisäävät väärinkäsitysten mahdollisuutta. Erityisen haastava aihe on AI:n käyttö kokousten pöytäkirjojen laatimisessa. Ilman jokaisen osallistujan nimenomaista suostumusta automaattinen tiedonkeruu voi tuoda mukanaan oikeudellisia ongelmia. Tilanne muuttuu erityisen arkaluonteiseksi, kun mukana on monikansallisia tiimejä. Yritysten on varmistettava, että ne noudattavat Euroopan, Intian, Yhdysvaltojen ja Kiinan erilaisia tietosuojasäännöksiä. Toinen kritiikkikohta on kysymys siitä, missä määrin AI pystyy suodattamaan ja tulkitsemaan tiettyjä keskustelunaiheita tuottamatta ei-toivottua "datasaastetta". Pahimmassa tapauksessa arkaluonteisia yritystietoja voisi vuotaa pilvipohjaisten järjestelmien kautta, mikä aiheuttaisi mittavia turvallisuusriskejä. Ratkaisu voisi olla teknologian maltillisessa käytössä: Koneäly voi auttaa tarkistamaan ja jakamaan kokouspöytäkirjoja, mutta rajan tulisi kulkea tässä. Inhimillinen harkinta on edelleen välttämätöntä yrityksen arvokkaiden oivallusten ja liikesalaisuuksien suojelemiseksi.