Turkki Tuonti
Kurssi
Tuontin nykyinen arvo Turkkissa on 30,271 Mrd. USD. Tuonti Turkkissa nousi arvoon 30,271 Mrd. USD 1.2.2026, sen oltua 28,695 Mrd. USD 1.1.2026. Välillä 1.1.1957 ja 1.1.2026, keskimääräinen BKT Turkkissa oli 6,99 Mrd. USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 35,67 Mrd. USDllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.1958 15,00 M USDllä.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Tuonti
Tuonti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Tuonti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 30,271 Mrd. USD | |
| 28,695 Mrd. USD | |
| 35,734 Mrd. USD | |
| 30,517 Mrd. USD | |
| 31,511 Mrd. USD | |
| 29,471 Mrd. USD | |
| 25,985 Mrd. USD | |
| 31,38 Mrd. USD | |
| 28,686 Mrd. USD | |
| 31,458 Mrd. USD |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti
Aseiden myynti
Vuosittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Matkailutuotot
Vuosineljännes
Pääomavirrat
Kuukaittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Siirrot
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Kuukaittain
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Turistien saapumiset
Kuukaittain
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Kuukaittain
Tuonti
Turkin tärkeimmät tuontituotteet ovat koneet ja kuljetusvälineet (31 prosenttia kokonaisviennistä), joista maantieajoneuvot (7 prosenttia) ja sähköiset koneet, laitteet ja laitteistot (6 prosenttia); valmistetut tavarat (16 prosenttia), joista rauta ja teräs (5 prosenttia); mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (16 prosenttia), joista öljy ja öljytuotteet (4 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (13 prosenttia), joista muovit (4 prosenttia); kulta, ei-monetaarinen (7 prosenttia); jalostamattomat materiaalit, syömäkelvottomat, polttoaineita lukuun ottamatta (7 prosenttia); sekalaiset valmistetut artikkelit (6 prosenttia); ja ruoka sekä elävät eläimet (4 prosenttia). Maan tärkeimmät tuontimaat olivat: Kiina (10 prosenttia kokonaisviennistä); Saksa (9 prosenttia); Venäjä (8 prosenttia); Yhdysvallat ja Italia (kumpikin 5 prosenttia); Ranska, Iran, Sveitsi, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Espanja ja Intia (kukin 3 prosenttia).
Mikä on Tuonti?
Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.
Tuonti Turkki — FAQ
What is the current Tuonti in Turkki?
The current Tuonti in Turkki is 30,271 Mrd.USD as of 1.2.2026.
How has the Tuonti in Turkki changed recently?
The Tuonti in Turkki increased from 28,695 Mrd.USD (1.1.2026) to 30,271 Mrd.USD (1.2.2026).
What is the all-time high for Tuonti in Turkki?
The all-time high for Tuonti in Turkki was 35,67 Mrd.USD, recorded on 1.12.2025.
What is the all-time low for Tuonti in Turkki?
The all-time low for Tuonti in Turkki was 15,00 MUSD, recorded on 1.8.1958.
What is the historical average of Tuonti in Turkki?
The historical average of Tuonti in Turkki is 6,99 Mrd.USD, calculated over the period from 1.1.1957 to 1.1.2026.
Where does the Tuonti data for Turkki come from?
The Tuonti data for Turkki is sourced from Turkish Statistical Institute and published on Eulerpool.