Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tanska Bruttokiinteän pääoman muodostus
Osakekurssi
Bruttokiinteän pääoman muodostuksen nykyinen arvo Tanskassa on 124,486 miljardia DKK. Bruttokiinteän pääoman muodostus Tanskassa nousi 124,486 miljardia DKK 1.9.2023na, kun se oli 120,744 miljardia DKK 1.6.2023na. Välillä 1.3.1991 ja 1.12.2023, keskimääräinen BKT Tanskassa oli 87,87 miljardia DKK. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.12.2022na 139,10 miljardia DKK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.1993na 49,91 miljardia DKK.
Bruttokiinteän pääoman muodostus ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | |
---|---|
1.3.1991 | 54,50 miljardia DKK |
1.6.1991 | 51,46 miljardia DKK |
1.9.1991 | 54,59 miljardia DKK |
1.12.1991 | 55,75 miljardia DKK |
1.3.1992 | 53,60 miljardia DKK |
1.6.1992 | 55,37 miljardia DKK |
1.9.1992 | 54,90 miljardia DKK |
1.12.1992 | 51,33 miljardia DKK |
1.3.1993 | 56,41 miljardia DKK |
1.6.1993 | 53,06 miljardia DKK |
1.9.1993 | 49,91 miljardia DKK |
1.12.1993 | 50,13 miljardia DKK |
1.3.1994 | 54,22 miljardia DKK |
1.6.1994 | 55,26 miljardia DKK |
1.9.1994 | 55,93 miljardia DKK |
1.12.1994 | 58,48 miljardia DKK |
1.3.1995 | 59,03 miljardia DKK |
1.6.1995 | 59,77 miljardia DKK |
1.9.1995 | 62,66 miljardia DKK |
1.12.1995 | 66,07 miljardia DKK |
1.3.1996 | 59,86 miljardia DKK |
1.6.1996 | 64,81 miljardia DKK |
1.9.1996 | 66,83 miljardia DKK |
1.12.1996 | 69,21 miljardia DKK |
1.3.1997 | 67,74 miljardia DKK |
1.6.1997 | 70,53 miljardia DKK |
1.9.1997 | 74,43 miljardia DKK |
1.12.1997 | 74,61 miljardia DKK |
1.3.1998 | 77,31 miljardia DKK |
1.6.1998 | 75,83 miljardia DKK |
1.9.1998 | 77,11 miljardia DKK |
1.12.1998 | 76,15 miljardia DKK |
1.3.1999 | 77,36 miljardia DKK |
1.6.1999 | 75,31 miljardia DKK |
1.9.1999 | 75,17 miljardia DKK |
1.12.1999 | 77,77 miljardia DKK |
1.3.2000 | 84,06 miljardia DKK |
1.6.2000 | 84,21 miljardia DKK |
1.9.2000 | 82,26 miljardia DKK |
1.12.2000 | 80,03 miljardia DKK |
1.3.2001 | 79,35 miljardia DKK |
1.6.2001 | 82,82 miljardia DKK |
1.9.2001 | 82,34 miljardia DKK |
1.12.2001 | 84,51 miljardia DKK |
1.3.2002 | 83,03 miljardia DKK |
1.6.2002 | 80,11 miljardia DKK |
1.9.2002 | 78,98 miljardia DKK |
1.12.2002 | 79,35 miljardia DKK |
1.3.2003 | 83,36 miljardia DKK |
1.6.2003 | 77,78 miljardia DKK |
1.9.2003 | 80,64 miljardia DKK |
1.12.2003 | 84,96 miljardia DKK |
1.3.2004 | 81,17 miljardia DKK |
1.6.2004 | 83,40 miljardia DKK |
1.9.2004 | 86,21 miljardia DKK |
1.12.2004 | 87,45 miljardia DKK |
1.3.2005 | 84,16 miljardia DKK |
1.6.2005 | 89,65 miljardia DKK |
1.9.2005 | 90,86 miljardia DKK |
1.12.2005 | 93,66 miljardia DKK |
1.3.2006 | 95,74 miljardia DKK |
1.6.2006 | 105,63 miljardia DKK |
1.9.2006 | 105,64 miljardia DKK |
1.12.2006 | 100,30 miljardia DKK |
1.3.2007 | 106,16 miljardia DKK |
1.6.2007 | 102,44 miljardia DKK |
1.9.2007 | 100,48 miljardia DKK |
1.12.2007 | 101,05 miljardia DKK |
1.3.2008 | 103,77 miljardia DKK |
1.6.2008 | 100,11 miljardia DKK |
1.9.2008 | 100,04 miljardia DKK |
1.12.2008 | 95,96 miljardia DKK |
1.3.2009 | 94,55 miljardia DKK |
1.6.2009 | 84,69 miljardia DKK |
1.9.2009 | 88,72 miljardia DKK |
1.12.2009 | 80,08 miljardia DKK |
1.3.2010 | 80,85 miljardia DKK |
1.6.2010 | 81,93 miljardia DKK |
1.9.2010 | 83,08 miljardia DKK |
1.12.2010 | 82,16 miljardia DKK |
1.3.2011 | 80,93 miljardia DKK |
1.6.2011 | 83,72 miljardia DKK |
1.9.2011 | 82,09 miljardia DKK |
1.12.2011 | 82,57 miljardia DKK |
1.3.2012 | 85,08 miljardia DKK |
1.6.2012 | 84,84 miljardia DKK |
1.9.2012 | 85,23 miljardia DKK |
1.12.2012 | 86,45 miljardia DKK |
1.3.2013 | 85,92 miljardia DKK |
1.6.2013 | 85,90 miljardia DKK |
1.9.2013 | 90,54 miljardia DKK |
1.12.2013 | 88,58 miljardia DKK |
1.3.2014 | 89,72 miljardia DKK |
1.6.2014 | 89,12 miljardia DKK |
1.9.2014 | 89,99 miljardia DKK |
1.12.2014 | 93,02 miljardia DKK |
1.3.2015 | 92,52 miljardia DKK |
1.6.2015 | 95,26 miljardia DKK |
1.9.2015 | 95,67 miljardia DKK |
1.12.2015 | 98,37 miljardia DKK |
1.3.2016 | 99,19 miljardia DKK |
1.6.2016 | 103,28 miljardia DKK |
1.9.2016 | 103,90 miljardia DKK |
1.12.2016 | 105,63 miljardia DKK |
1.3.2017 | 102,62 miljardia DKK |
1.6.2017 | 106,29 miljardia DKK |
1.9.2017 | 108,76 miljardia DKK |
1.12.2017 | 110,87 miljardia DKK |
1.3.2018 | 109,30 miljardia DKK |
1.6.2018 | 122,46 miljardia DKK |
1.9.2018 | 107,51 miljardia DKK |
1.12.2018 | 107,12 miljardia DKK |
1.3.2019 | 111,26 miljardia DKK |
1.6.2019 | 107,98 miljardia DKK |
1.9.2019 | 110,89 miljardia DKK |
1.12.2019 | 110,28 miljardia DKK |
1.3.2020 | 111,01 miljardia DKK |
1.6.2020 | 108,71 miljardia DKK |
1.9.2020 | 114,24 miljardia DKK |
1.12.2020 | 125,58 miljardia DKK |
1.3.2021 | 120,07 miljardia DKK |
1.6.2021 | 125,66 miljardia DKK |
1.9.2021 | 121,19 miljardia DKK |
1.12.2021 | 122,79 miljardia DKK |
1.3.2022 | 122,35 miljardia DKK |
1.6.2022 | 122,33 miljardia DKK |
1.9.2022 | 121,78 miljardia DKK |
1.12.2022 | 139,10 miljardia DKK |
1.3.2023 | 119,27 miljardia DKK |
1.6.2023 | 120,74 miljardia DKK |
1.9.2023 | 124,49 miljardia DKK |
Bruttokiinteän pääoman muodostus Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.9.2023 | 124,486 miljardia DKK |
1.6.2023 | 120,744 miljardia DKK |
1.3.2023 | 119,267 miljardia DKK |
1.12.2022 | 139,102 miljardia DKK |
1.9.2022 | 121,779 miljardia DKK |
1.6.2022 | 122,334 miljardia DKK |
1.3.2022 | 122,35 miljardia DKK |
1.12.2021 | 122,786 miljardia DKK |
1.9.2021 | 121,185 miljardia DKK |
1.6.2021 | 125,664 miljardia DKK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokiinteän pääoman muodostus
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 BKT | 404,2 miljardia USD | 400,17 miljardia USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti | 61 031,81 USD | 60 345,56 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 72 034,31 USD | 71 224,34 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT vakiohinnoin | 652,991 miljardia DKK | 662,052 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n kasvuvauhti | −1,4 % | 1,7 % | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n vuosikasvu | 1,9 % | 2,7 % | Vuosittain |
🇩🇰 Bruttokansantulo | 644,065 miljardia DKK | 638,146 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Julkishallinnon BKT | 114,403 miljardia DKK | 114,144 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Kaivosalan BKT | 1,49 miljardia DKK | 1,6 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Liikennealan BKT | 112,982 miljardia DKK | 113,993 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Maatalouden BKT | 8,269 miljardia DKK | 8,478 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Rakennusalan BKT | 31,299 miljardia DKK | 31,059 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Valmistavan teollisuuden BKT | 105,036 miljardia DKK | 111,309 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 3,4 % | 2,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokiinteän pääoman muodostus
Bruttoinvestoinnit ovat keskeinen mittari makrotaloudellisessa analyysissä ja talouskehityksen arvioimisessa. Eulerpool-sivustolla tarjoamme laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, joiden avulla käyttäjät voivat saada kattavan käsityksen eri talouden osa-alueista. Tässä artikkelissa tarkastelemme syvällisesti bruttoinvestointeja, niiden merkitystä ja vaikutusta talouden kasvuun Suomessa ja kansainvälisesti. Bruttoinvestoinnit, tunnetaan myös nimellä bruttokiinteä pääomanmuodostus, viittaavat taloudessa tietyn ajanjakson aikana tehtyihin investointeihin, jotka lisäävät kiinteän pääoman varantoa. Kiinteä pääoma kattaa laajan kirjon fyysisiä varoja, kuten rakennukset, tehdaslaitokset, koneet ja laitteet, jotka käytetään tuotantoprosesseissa pitkän ajanjakson ajan. Toisin sanoen, bruttoinvestoinnit edustavat niitä sijoituksia, jotka yritykset, julkissektori ja kotitaloudet tekevät tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi tai laajentamiseksi. Bruttoinvestointien rooli taloudessa on merkittävä useista syistä. Ensinnäkin, ne lisäävät tuotantokapasiteettia, mikä mahdollistaa talouden laajentumisen ja kasvun. Kun yritykset investoivat uusiin koneisiin ja laitteisiin, he voivat lisätä tuotantoaan, parantaa tehokkuutta ja kilpailukykyä. Tämä johtaa korkeampaan taloudelliseen aktiivisuuteen ja työllisyyteen, mikä siten lisää kokonaistuotantoa ja tuloja. Toiseksi, bruttoinvestoinnit ovat keskeisiä teknologisen kehityksen ja innovaatioiden kannalta. Investoimalla uuteen teknologiaan ja laitteisiin yritykset voivat pysyä kilpailukykyisinä ja tuottaa uusia ja parempia tuotteita ja palveluita. Tämä ei ainoastaan paranna yritysten yksittäistä kilpailuetua, vaan myös edistää koko talouden tuottavuuden kasvua. Innovaatioiden kautta saavutettu tuottavuuden nousu voi johtaa pysyvään taloudelliseen kasvuun ja parantaa elintasoa pitkällä aikavälillä. Kolmanneksi, bruttoinvestoinnit heijastavat luottamusta talouden tulevaisuuteen. Kun yritykset ja muut talouden toimijat päättävät sijoittaa kiinteään pääomaan, he tekevät päätöksiä pitkän aikavälin näkymien perusteella. Näin ollen korkea investointitaso voi olla merkki luottamuksesta taloudelliseen vakauteen ja kasvuun. Toisaalta, laskeneet investoinnit voivat vihjata epävarmuudesta talouden tulevaisuuden näkymistä, mikä voi johtaa taloudelliseen hidastumiseen. Bruttoinvestointien mittaaminen ja analysointi on olennaista talouspolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa. Esimerkiksi, talous- ja finanssipoliittiset toimenpiteet voidaan kohdentaa investointien edistämiseen kiihdyttääkseen talouden elpymistä taantuman jälkeen. Julkiset investoinnit infrastruktuuriin, kuten tieverkostoihin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, voivat myös toimia merkittävinä kasvun ajureina. Siten bruttoinvestointien tarkka seuranta ja analyysi on välttämätöntä tehokkaan talouspolitiikan kannalta. Suomessa bruttoinvestoinnit ovat olleet vaihtelevia eri aikakausina, heijastaen niin taloudellisia suhdanteita kuin rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi, 1990-luvun alun pankkikriisin jälkeen investoinnit elpyivät hitaasti, mutta 2000-luvun nousukaudella ne kasvoivat merkittävästi. Viimeaikaiset investoinnit ovat keskittyneet erityisesti teknologia- ja palvelusektoreihin, mikä heijastaa Suomen talouden rakenteellisia muutoksia teollisuudesta tietopohjaiseen ja palveluvetoiseen kasvuun. Kansainvälisessä kontekstissa bruttoinvestoinnit ovat myös keskeinen tekijä globaalin talouden dynamiikassa. Globalisaation myötä monikansalliset yritykset sijoittavat pääomaa eri puolille maailmaa optimoidakseen tuotantokustannuksia ja hyödyntääkseen uusia markkinamahdollisuuksia. Tämä on johtanut erilaisten alueiden ja maiden investointitasoihin ja -trendeihin, jotka heijastavat globaaleja talouden kehityssuuntia. Esimerkiksi kasvavat taloudet kuten Kiina ja Intia ovat houkutelleet valtavia määriä ulkomaisia investointeja, jotka ovat kiihdyttäneet niiden talouskasvua ja modernisointia. On myös huomattava, että bruttoinvestoinnit voivat vaikuttaa talouden tasapainoon ja vakauteen. Liiallinen investointi voi johtaa ylikapasiteettiin ja resurssien tehottomaan käyttöön, mikä voi kärjistyä taloudellisessa laskusuhdanteessa. Toisaalta, liian alhainen investointitaso voi rajoittaa talouden kasvupotentiaalia ja johtaa tuotantokapasiteetin rappeutumiseen ajan mittaan. Siksi tasapainoinen ja kestävään kehitykseen tähtäävä investointistrategia on elintärkeä pitkäjänteisen taloudellisen vakauden ja kasvun kannalta. Bruttoinvestoinnit tarjoavat kattavan kuvan talouden elinvoimaisuudesta ja kehityspotentiaalista. Eulerpool-sivustolla tarjoamme yksityiskohtaisia ja reaaliaikaisia tietoja bruttoinvestoinneista, jotka auttavat käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä ja analyysejä. Ymmärtämällä bruttoinvestointien syvällisempää taloudellista merkitystä, voidaan rakentaa parempaa taloudellista ennakointia ja strategista suunnitelmaa, joka edistää kestävää talouskasvua ja sosiaalista hyvinvointia. Siksi kehotamme talouden asiantuntijoita, päätöksentekijöitä ja tutkijoita hyödyntämään bruttoinvestointien tietoja ja analyysejä osana laajempaa talouden ymmärrystä ja kehittämistä.