Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Portugali Osa-aikatyö
Osakekurssi
Osa-aikatyön nykyarvo Portugali on 443 500 . Osa-aikatyö Portugali nousi 443 500 1.12.2024, kun se oli 418 900 1.9.2024. Vuosina 1.3.2008 - 1.12.2024 BKT:n keskiarvo Portugali oli 441 952,94 . Korkein arvo saavutettiin 1.6.2008 632 400,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2021 365 400,00 .
Osa-aikatyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Osa-aikatyö | |
---|---|
1.3.2008 | 628 100,00 |
1.6.2008 | 632 400,00 |
1.9.2008 | 622 600,00 |
1.12.2008 | 605 800,00 |
1.3.2009 | 599 300,00 |
1.6.2009 | 595 500,00 |
1.9.2009 | 566 700,00 |
1.12.2009 | 601 200,00 |
1.3.2010 | 598 200,00 |
1.6.2010 | 589 700,00 |
1.9.2010 | 561 600,00 |
1.12.2010 | 574 300,00 |
1.3.2011 | 438 300,00 |
1.6.2011 | 387 900,00 |
1.9.2011 | 395 400,00 |
1.12.2011 | 411 000,00 |
1.3.2012 | 435 600,00 |
1.6.2012 | 426 500,00 |
1.9.2012 | 410 600,00 |
1.12.2012 | 423 400,00 |
1.3.2013 | 431 800,00 |
1.6.2013 | 426 700,00 |
1.9.2013 | 413 300,00 |
1.12.2013 | 433 600,00 |
1.3.2014 | 411 800,00 |
1.6.2014 | 398 100,00 |
1.9.2014 | 405 000,00 |
1.12.2014 | 430 000,00 |
1.3.2015 | 433 400,00 |
1.6.2015 | 414 500,00 |
1.9.2015 | 399 000,00 |
1.12.2015 | 428 700,00 |
1.3.2016 | 434 000,00 |
1.6.2016 | 410 100,00 |
1.9.2016 | 407 500,00 |
1.12.2016 | 424 600,00 |
1.3.2017 | 432 000,00 |
1.6.2017 | 415 100,00 |
1.9.2017 | 378 500,00 |
1.12.2017 | 423 100,00 |
1.3.2018 | 409 100,00 |
1.6.2018 | 383 600,00 |
1.9.2018 | 387 700,00 |
1.12.2018 | 417 500,00 |
1.3.2019 | 420 000,00 |
1.6.2019 | 410 300,00 |
1.9.2019 | 387 300,00 |
1.12.2019 | 409 900,00 |
1.3.2020 | 393 500,00 |
1.6.2020 | 366 100,00 |
1.9.2020 | 373 100,00 |
1.12.2020 | 384 700,00 |
1.3.2021 | 372 200,00 |
1.6.2021 | 365 400,00 |
1.9.2021 | 386 200,00 |
1.12.2021 | 396 300,00 |
1.3.2022 | 394 700,00 |
1.6.2022 | 391 500,00 |
1.9.2022 | 369 300,00 |
1.12.2022 | 393 000,00 |
1.3.2023 | 423 200,00 |
1.6.2023 | 414 300,00 |
1.9.2023 | 419 100,00 |
1.12.2023 | 412 500,00 |
1.3.2024 | 430 500,00 |
1.6.2024 | 424 500,00 |
1.9.2024 | 418 900,00 |
1.12.2024 | 443 500,00 |
Osa-aikatyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2024 | 443 500 |
1.9.2024 | 418 900 |
1.6.2024 | 424 500 |
1.3.2024 | 430 500 |
1.12.2023 | 412 500 |
1.9.2023 | 419 100 |
1.6.2023 | 414 300 |
1.3.2023 | 423 200 |
1.12.2022 | 393 000 |
1.9.2022 | 369 300 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Osa-aikatyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇵🇹 Avoimet työpaikat | 15 029 | 10 989 | Kuukausittain |
🇵🇹 Eläkeikä naiset | 66,58 Years | 66,33 Years | Vuosittain |
🇵🇹 Eläkeikäiset miehet | 66,58 Years | 66,33 Years | Vuosittain |
🇵🇹 kokopäivätyö | 4,705 milj. | 4,722 milj. | Kvartaali |
🇵🇹 nuorisotyöttömyysaste | 20,9 % | 20,3 % | Kuukausittain |
🇵🇹 Ostoaste | 60,5 % | 60,3 % | Kvartaali |
🇵🇹 Palkat | 1 184 EUR/Month | 1 151 EUR/Month | Kvartaali |
🇵🇹 Palkkakasvu | 8,1 % | 9,7 % | Kuukausittain |
🇵🇹 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 2,5 % | 2,3 % | Kvartaali |
🇵🇹 Tuottavuus | 106,233 points | 106,616 points | Kvartaali |
🇵🇹 Työkustannukset | 155,741 points | 138,882 points | Kvartaali |
🇵🇹 Työllisyysaste | 56,5 % | 56,6 % | Kvartaali |
🇵🇹 Työllisyysmuutos | 0,5 % | 0,5 % | Kvartaali |
🇵🇹 Työpaikkatarjousaste | 1,3 % | 1,4 % | Kvartaali |
🇵🇹 Työssäkäyvät | 5,14 milj. | 5,138 milj. | Kuukausittain |
🇵🇹 Työttömät henkilöt | 374 000 | 368 100 | Kuukausittain |
🇵🇹 Työttömyysaste | 6,4 % | 6,3 % | Kuukausittain |
🇵🇹 Työttömyysasteen muutos | −9 214 persons | −10 603 persons | Kuukausittain |
🇵🇹 väestö | 10,64 milj. | 10,517 milj. | Vuosittain |
🇵🇹 Vähimmäispalkat | 1 015 EUR/Month | 957 EUR/Month | Kvartaali |
🇵🇹 Valmistuksen palkat | 114,88 points | 115,92 points | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Osa-aikatyö
Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.