Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Tansania Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tansania on 5,617 Bio. TZS. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tansania nousi 5,617 Bio. TZS 1.9.2024, kun se oli 5,598 Bio. TZS 1.6.2024. Välillä 1.3.2005 ja 1.9.2024, keskimääräinen BKT Tansania oli 2,75 Bio. TZS. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.9.2024 arvolla 5,62 Bio. TZS, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2005 arvolla 357,54 miljardia TZS.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.2005 | 378,16 miljardia TZS |
1.6.2005 | 357,54 miljardia TZS |
1.9.2005 | 407,10 miljardia TZS |
1.12.2005 | 427,07 miljardia TZS |
1.3.2006 | 393,30 miljardia TZS |
1.6.2006 | 515,85 miljardia TZS |
1.9.2006 | 539,25 miljardia TZS |
1.12.2006 | 422,77 miljardia TZS |
1.3.2007 | 524,94 miljardia TZS |
1.6.2007 | 475,49 miljardia TZS |
1.9.2007 | 513,35 miljardia TZS |
1.12.2007 | 603,29 miljardia TZS |
1.3.2008 | 532,43 miljardia TZS |
1.6.2008 | 528,88 miljardia TZS |
1.9.2008 | 738,16 miljardia TZS |
1.12.2008 | 523,85 miljardia TZS |
1.3.2009 | 525,95 miljardia TZS |
1.6.2009 | 439,37 miljardia TZS |
1.9.2009 | 597,53 miljardia TZS |
1.12.2009 | 672,80 miljardia TZS |
1.3.2010 | 1,58 Bio. TZS |
1.6.2010 | 1,60 Bio. TZS |
1.9.2010 | 1,76 Bio. TZS |
1.12.2010 | 1,74 Bio. TZS |
1.3.2011 | 1,74 Bio. TZS |
1.6.2011 | 1,81 Bio. TZS |
1.9.2011 | 1,87 Bio. TZS |
1.12.2011 | 1,92 Bio. TZS |
1.3.2012 | 1,82 Bio. TZS |
1.6.2012 | 1,81 Bio. TZS |
1.9.2012 | 2,01 Bio. TZS |
1.12.2012 | 1,94 Bio. TZS |
1.3.2013 | 2,15 Bio. TZS |
1.6.2013 | 2,11 Bio. TZS |
1.9.2013 | 2,39 Bio. TZS |
1.12.2013 | 2,37 Bio. TZS |
1.3.2014 | 2,18 Bio. TZS |
1.6.2014 | 2,51 Bio. TZS |
1.9.2014 | 2,23 Bio. TZS |
1.12.2014 | 2,33 Bio. TZS |
1.3.2015 | 2,44 Bio. TZS |
1.6.2015 | 2,69 Bio. TZS |
1.9.2015 | 2,60 Bio. TZS |
1.12.2015 | 2,72 Bio. TZS |
1.3.2016 | 2,86 Bio. TZS |
1.6.2016 | 3,00 Bio. TZS |
1.9.2016 | 3,21 Bio. TZS |
1.12.2016 | 2,90 Bio. TZS |
1.3.2017 | 3,20 Bio. TZS |
1.6.2017 | 3,63 Bio. TZS |
1.9.2017 | 3,20 Bio. TZS |
1.12.2017 | 3,73 Bio. TZS |
1.3.2018 | 3,70 Bio. TZS |
1.6.2018 | 3,85 Bio. TZS |
1.9.2018 | 3,71 Bio. TZS |
1.12.2018 | 4,39 Bio. TZS |
1.3.2019 | 4,20 Bio. TZS |
1.6.2019 | 4,64 Bio. TZS |
1.9.2019 | 4,31 Bio. TZS |
1.12.2019 | 4,59 Bio. TZS |
1.3.2020 | 4,41 Bio. TZS |
1.6.2020 | 5,14 Bio. TZS |
1.9.2020 | 4,90 Bio. TZS |
1.12.2020 | 4,68 Bio. TZS |
1.3.2021 | 4,60 Bio. TZS |
1.6.2021 | 5,17 Bio. TZS |
1.9.2021 | 5,12 Bio. TZS |
1.12.2021 | 4,87 Bio. TZS |
1.3.2022 | 4,90 Bio. TZS |
1.6.2022 | 5,32 Bio. TZS |
1.9.2022 | 5,22 Bio. TZS |
1.12.2022 | 5,10 Bio. TZS |
1.3.2023 | 5,15 Bio. TZS |
1.6.2023 | 5,44 Bio. TZS |
1.9.2023 | 5,41 Bio. TZS |
1.12.2023 | 5,25 Bio. TZS |
1.3.2024 | 5,48 Bio. TZS |
1.6.2024 | 5,60 Bio. TZS |
1.9.2024 | 5,62 Bio. TZS |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.9.2024 | 5,617 Bio. TZS |
1.6.2024 | 5,598 Bio. TZS |
1.3.2024 | 5,481 Bio. TZS |
1.12.2023 | 5,251 Bio. TZS |
1.9.2023 | 5,407 Bio. TZS |
1.6.2023 | 5,438 Bio. TZS |
1.3.2023 | 5,151 Bio. TZS |
1.12.2022 | 5,102 Bio. TZS |
1.9.2022 | 5,216 Bio. TZS |
1.6.2022 | 5,317 Bio. TZS |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇹🇿 BKT | 79,06 miljardia USD | 75,77 miljardia USD | Vuosittain |
🇹🇿 BKT henkeä kohti | 1 092,86 USD | 1 070,59 USD | Vuosittain |
🇹🇿 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 3 620,79 USD | 3 546,98 USD | Vuosittain |
🇹🇿 BKT vakiohinnoin | 37,522 Bio. TZS | 38,366 Bio. TZS | Kvartaali |
🇹🇿 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 66,3 Bio. TZS | 63,271 Bio. TZS | Vuosittain |
🇹🇿 Julkishallinnon BKT | 1,754 Bio. TZS | 1,643 Bio. TZS | Kvartaali |
🇹🇿 Kaivosalan BKT | 2,284 Bio. TZS | 1,963 Bio. TZS | Kvartaali |
🇹🇿 Maatalouden BKT | 7,004 Bio. TZS | 9,549 Bio. TZS | Kvartaali |
🇹🇿 Valmistavan teollisuuden BKT | 3,422 Bio. TZS | 2,96 Bio. TZS | Kvartaali |
🇹🇿 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 5,9 % | 5,3 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Afrikka
- 🇩🇿Algeria
- 🇦🇴Angola
- 🇧🇯Benin
- 🇧🇼Botswana
- 🇧🇫Burkina Faso
- 🇧🇮Burundi
- 🇨🇲Kamerun
- 🇨🇻Kap Verde
- 🇨🇫Keski-Afrikan tasavalta
- 🇹🇩Tšad
- 🇰🇲Komorit
- 🇨🇬Kongo
- 🇿🇦Etelä-Afrikka
- 🇩🇯Djibouti
- 🇪🇬Egypti
- 🇬🇶Päiväntasaajan Guinea
- 🇪🇷Eritrea
- 🇪🇹Etiopian
- 🇬🇦Gabon
- 🇬🇲Gambia
- 🇬🇭Ghana
- 🇬🇳Guinea
- 🇬🇼Guinea-Bissau
- 🇨🇮Norsunluurannikko
- 🇰🇪Kenia
- 🇱🇸Lesotho
- 🇱🇷Liberia
- 🇱🇾Libya
- 🇲🇬Madagaskar
- 🇲🇼Malawi
- 🇲🇱Mali
- 🇲🇷Mauritania
- 🇲🇺Mauritius
- 🇲🇦Marokko
- 🇲🇿Mosambik
- 🇳🇦Namibia
- 🇳🇪Niger
- 🇳🇬Nigeria
- 🇷🇼Ruanda
- 🇸🇹São Tomé ja Príncipe
- 🇸🇳Senegal
- 🇸🇨Seyschellit
- 🇸🇱Sierra Leone
- 🇸🇴Somalia
- Etelä-Sudan
- 🇸🇩Sudan
- 🇸🇿Swazimaa
- 🇹🇬Togo
- 🇹🇳Tunisia
- 🇺🇬Uganda
- 🇿🇲Sambia
- 🇿🇼Simbabwen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.